Vasemmistoliitto vastustaa kansallista velkajarrua talouspolitiikan järkevyydestä

Minja Koskela: Kansallisessa velkajarrussa ei ole talouspoliittista järkeä | Vasemmistoliitto

Koskela: Velkajarru vaarantaa talouskasvun

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela on esittänyt voimakasta kritiikkiä muiden eduskuntapuolueiden sitoutumiselle kansalliseen velkajarruun. Koskela huomauttaa, että julkisen velkasuhteen hallinta edellyttää ensisijaisesti talouskasvua, eikä kaavamainen sopeutustahti, jonka velkajarru asettaa, todennäköisesti tue tätä tavoitetta. Hän varoittaa, että muiden puolueiden esittämät 8–11 miljardin euron sopeutukset voivat aiheuttaa vakavia yhteiskunnallisia ongelmia.

Velkajarru lisää sääntelyä

Koskela kritisoi myös velkajarrun luomaa uutta sääntelyä, joka leivottu EU-sääntelyn päälle, monimutkaistaa talouspolitiikkaa. Hänen mukaansa velkajarru asettaa tavoitteita julkisen talouden velkasuhteelle ja sen laskemisen tahdille, jotka poikkeavat EU:n sääntelystä. Tämä vain lisää tarpeetonta byrokratiaa ja vaikeuttaa talouspoliittista ohjaamista.

Sopeutusten vaikutukset hyvinvointivaltiolle

Koskela on huolissaan erityisesti siitä, että muiden puolueiden sopima sopeutus tulee aiheuttamaan mittavaa hallaa hyvinvointivaltiolle. ”Summa on posketon ja tulee tekemään hyvinvointivaltiolle mittavaa hallaa,” hän toteaa. Vasemmistoliitto on myös huolissaan julkisen velkasuhteen kasvusta ja rapautuvasta tulopohjasta, jonka Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä on todennut romahtavan.

Kysymys veropopulismista

Koskela varoittaa veropopulismista, joka voi johtaa väistämättömiin leikkauksiin hyvinvointivaltioon. ”Onko tämä todella se, mitä suomalaiset haluavat? Enpä usko!” hän tiivistää. Velkajarrun myötä odotettavissa olevat leikkaukset voivat vaikuttaa erityisesti heikommassa asemassa oleviin kansalaisiin ja nostaa esiin kysymyksiä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.

Koskelan ehdotukset

Koskela esittää, että puolueiden tulisi miettiä, mikä on parasta Suomen talouden ja kansalaisten kannalta, sen sijaan että ne pyrkivät vain näyttämään vastuullisilta. Hän tukee myös SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan ehdotusta lyhennetyn työajan kokeilusta, mikä voisi olla yksi vasemmistoliiton hallitusohjelmatavoitteista tulevissa vaaleissa.

Vasemmistoliiton kärkitavoitteet

Vasemmistoliitto haluaa pysäyttää eriarvoistumisen ja varmistaa kokonaisturvallisuuden. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen korosti, että tämä on tärkeää koko yhteiskunnan kannalta. Lisäksi Vasemmistoliiton kansanedustajat ovat nostaneet esiin kriittisiä kysymyksiä hallituksen leikkauksista ilman vaikutusten arviointia.

  • Koskela vaatii miljardin työllisyyspakettia
  • Vasemmistoliitto kaipaa muutosta talouspolitiikkaan
  • Hyvinvointivaltion tulevaisuus vaakalaudalla

Lue lisää ja pysy ajan tasalla

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Voit tilata tiedotteemme, ja saat ne suoraan sähköpostiisi. Tutustu myös vaalijuttuihimme.

Lue myös

Jätä kommentti