Kasvu näkyy tilastoissa

Alaikäisten tekemiksi epäiltyjen seksuaalirikosten määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina selvästi. Poliisin tilannekuva on synkkä, ja viranomaisten mukaan kehitys herättää huolta etenkin silloin, kun tekojen taustalla on verkossa leviävää haitallista sisältöä, joka voi madaltaa kynnystä rikoksiin.

Ilmiö on noussut esiin tilanteessa, jossa julkinen keskustelu nuorten rikollisuudesta on muutenkin kiihtynyt. Yksittäiset väkivaltaiset tapaukset, jengiytymisen piirteet ja verkossa leviävä seksuaalinen materiaali ovat lisänneet painetta etsiä uusia keinoja puuttua ongelmiin aiempaa varhaisemmassa vaiheessa.

Suomalaiset Vaalit seuraa aihetta erityisesti siitä näkökulmasta, miten rikospolitiikka, ennaltaehkäisy ja nuorten palvelut muuttuvat. Ajankohtaisia uutisia ja taustoja voi lukea myös sivuston uutisosastolta sekä etusivulta osoitteesta Suomalaiset Vaalit.

Haitallinen sisältö huolestuttaa

Poliisihallituksen mukaan erityisesti verkossa leviävä haitallinen sisältö voi lisätä riskiä sille, että lapsi tai nuori päätyy itse rikoksen tekijäksi. Kyse ei ole vain yksittäisistä kuvista tai videoista, vaan laajemmasta ympäristöstä, jossa väkivalta, hyväksikäyttö, alistaminen ja rajojen rikkominen voivat normalisoitua.

Viranomaisten huoli liittyy siihen, että lapset ja nuoret käyttävät paljon aikaa verkossa, jossa altistuminen ikätovereiden tai tuntemattomien tuottamalle haitalliselle materiaalille voi tapahtua nopeasti. Kun sisältöön yhdistyy ryhmäpaine, uteliaisuus tai vääristynyt käsitys hyväksyttävästä käytöksestä, seuraukset voivat olla vakavia.

Poliisin mukaan keskustelua tarvitaan myös siitä, millaisin keinoin altistumista voitaisiin vähentää. Tekniset ratkaisut, vanhempien valvonta, koulujen mediakasvatus ja palveluihin pääsyn nopeuttaminen ovat kaikki osa kokonaisuutta, jota ei voi ratkaista yhdellä päätöksellä.

Hallitus haluaa tiukemman linjan

Nykyhallitus on ilmoittanut haluavansa puuttua nuorten rikollisuuteen aiempaa tiukemmin. Tavoitteena on löytää keinoja, joilla rikokset katkaistaan aikaisemmin, rikoksen uusimista ehkäistään ja nuori saadaan ohjattua pois rikoskierteestä.

Linjanmuutos näkyy sekä lainsäädäntöä koskevassa keskustelussa että viranomaisille suunnatuissa odotuksissa. Hallituspuolueiden näkemyksissä korostuu ajatus siitä, että yhteiskunnan on reagoitava nykyistä jämäkämmin silloin, kun alaikäinen syyllistyy vakaviin tekoihin.

Samalla korostetaan, että kaikki alaikäisten tekemät rikokset eivät ole samanlaisia. Osa nuorista tarvitsee ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tukea, osa taas selvästi järeämpiä rikosoikeudellisia seuraamuksia. Keskustelun ydin on siinä, miten eri tilanteet erotetaan toisistaan mahdollisimman tarkasti.

Perussuomalaiset nostaa ikärajakysymyksen

Perussuomalaiset on aiemmin esittänyt, että rikosvastuun alaikärajaa laskettaisiin. Puolueen mukaan nykyinen järjestelmä ei aina vastaa tilanteisiin, joissa hyvin nuori tekijä syyllistyy vakavaan ja vahinkoa aiheuttavaan rikokseen.

Ajatus herättää kuitenkin myös vastaväitteitä. Kriitikoiden mielestä rikosvastuun ikärajan laskeminen ei yksin ratkaise nuorten rikollisuuden juurisyitä, vaan saattaa jopa siirtää painopistettä pois ennaltaehkäisystä, koulusta, kodin tuesta ja mielenterveyspalveluista.

Poliittinen keskustelu onkin toistaiseksi vahvasti jakautunut. Toiset painottavat vastuuta ja seuraamuksia, toiset taas nuoren kehitysvaihetta ja sitä, että liian kovat keinot voivat vaikeuttaa irtautumista rikollisesta polusta.

Rikokset huolestuttavat laajemmin

Alaikäisten seksuaalirikokset eivät ole irrallinen ilmiö, vaan osa laajempaa huolta nuorten tekemistä rikoksista. Viime vuosina keskustelussa ovat olleet myös väkivaltarikokset, ryöstöt, uhkailu sekä verkossa tapahtuva häirintä ja hyväksikäyttö.

Viranomaiset ovat korostaneet, että varhainen puuttuminen on ratkaisevaa. Kun nuoren käyttäytymisen muutokset havaitaan ajoissa, voidaan tarjota tukea ennen kuin tilanne muuttuu rikosoikeudelliseksi tai vahingot kasvavat pysyviksi. Tämä edellyttää kuitenkin, että koulu, koti, sosiaalipalvelut ja poliisi pystyvät toimimaan yhdessä.

Moni asiantuntija muistuttaa myös siitä, että tilastoissa näkyvä kasvu ei aina kerro pelkästään rikosten lisääntymisestä, vaan voi osin heijastaa myös ilmoitusherkkyyden kasvua ja viranomaisten aktiivisempaa puuttumista. Silti kokonaiskuva on selvä: huolta on enemmän kuin pitkään aikaan.

Ennaltaehkäisy ratkaisee paljon

Vaikka keskustelu keskittyy helposti rangaistuksiin, moni asiantuntija pitää ennaltaehkäisyä tärkeimpänä työkaluna. Se tarkoittaa sekä kodin ja koulun vastuuta että sitä, että nuorille tarjotaan turvallisia aikuisia, harrastuksia ja tukea ajoissa.

Myös verkkoympäristön hallinta on nousemassa yhä keskeisemmäksi. Jos haitalliseen sisältöön törmääminen on arkipäivää, nuoren käsitys hyväksyttävästä käytöksestä voi vääristyä nopeasti. Siksi mediakasvatuksen merkitys kasvaa koko ajan.

Lisäksi tarvitaan parempaa tietoa siitä, millaiset nuoret ajautuvat rikoksiin, missä vaiheessa ja millaisin mekanismein. Vasta sen jälkeen voidaan rakentaa toimivia malleja, joissa tuki, kontrolli ja seuraamukset ovat tasapainossa.

• Selkeämpi puuttuminen vakaviin rikoksiin
• Aikaisempi tuki riskiryhmässä oleville nuorille
• Vahvempi verkon haitallisen sisällön seuranta
• Koulujen ja viranomaisten tiiviimpi yhteistyö
• Rikoskierteen katkaiseminen ennen uusimista

Poliittinen paine kasvaa

Nuorten rikollisuus on noussut jälleen yhdeksi rikospolitiikan keskeiseksi teemaksi. Kun alaikäisten tekemiksi epäiltyjen seksuaalirikosten määrä kasvaa, paine kohdistuu sekä hallitukseen että viranomaisiin: kansalaiset odottavat toimia, mutta keinovalikoiman on oltava oikeudenmukainen ja tehokas.

Tulevina kuukausina keskustelu tuskin hiipuu. Päinvastoin, mahdolliset lakimuutokset, viranomaisten uudet toimintamallit ja yksittäiset tapaukset pitävät aiheen otsikoissa. Samalla kysymys kuuluu yhä voimakkaammin: miten estetään se, etteivät lapset ja nuoret ajaudu rikoksiin, joista seuraa vahinkoa itselleen ja muille?

Yhden ratkaisun sijaan tarvitaan todennäköisesti useita rinnakkaisia toimia. Siihen kuuluvat parempi valvonta, nopeampi tuki, terävämpi rikosoikeudellinen reagointi ja ennen kaikkea ympäristö, jossa nuori ei jää yksin haitallisten vaikutteiden kanssa.

Lähteet

Suomen Uutiset: Rikoskomisario Helsingin Vuosaarta piinanneesta tyttöjengistä: ”En muista tämänkaltaista”

Poliisihallituksen taustatiedot alaikäisten rikollisuudesta, 11.03.2026.

Kuvatiedot

Alkuperäinen kuva: https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2022/03/poliisi.jpg

Kuvan tekijänoikeustiedot: Suomen Uutiset / poliisikuvitus.