Helsinki panostaa pyöräilyyn suurilla summilla
Helsingin kaupunki on investoinut pyöräilyinfrastruktuuriin lähes 200 miljoonaa euroa viime vuosien aikana. Kuitenkin tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta paljastaa, että nämä rahalliset panostukset eivät ole vaikuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksiin toivotulla tavalla. Kaupunki on asettanut tavoitteeksi nostaa pyöräilyn osuus 20 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä, mutta tällä hetkellä osuus on vain 8-9 prosenttia.
Kaupungin investoinnit ja niiden tulokset
Investoinneista merkittävimpiä ovat olleet muun muassa Kaisantunneli 33 miljoonalla eurolla ja Pohjoisbaana, joka maksoi lähes 29 miljoonaa euroa. Huolimatta suurista summista, pyöräilyn osuus on pysynyt ennallaan. Kaupungin oma kaupunkiympäristölautakunta on myöntänyt, että tavoitteen saavuttaminen edellyttää lisää investointeja.
Tutkimus kyseenalaistaa vanhat oletukset
Arkkitehtuurin maisteri Carlos Lamuela Orta väitteli aiheesta kesäkuussa 2026. Hänen tutkimuksensa, otsikoltaan ”Waiting for the Cycling Renaissance”, haastaa käsityksen, jonka mukaan turvallinen pyöräilyinfrastruktuuri automaattisesti lisää pyöräilyn suosiota. Lamuela Orta toteaa, että Helsingissä ja Tampereella tehdyt investoinnit eivät ole muuttaneet liikennejärjestelmiä halutulla tavalla.
Kustannukset ja ongelmat
Kruunusillat-hanke, joka yhdistää Laajasalon ja Hakaniemen, on yksi esimerkki kalliista pyöräilyinvestoinneista. Alun perin 430 miljoonaksi arvioitu hanke on paisunut yli 700 miljoonaan euroon. Toinen esimerkki on Esplanadin katukokeilu, joka maksoi neljä miljoonaa euroa ja johti historiallisten nupukivien vaurioitumiseen. Tämä osoittaa, että investoinnit eivät aina tuota toivottuja tuloksia.
Kysymykset investointien tarkoituksesta
Tutkimus nostaa esiin kiivaan keskustelun siitä, keitä pyöräilyinvestoinnit oikeastaan palvelevat. Pyöräily on edelleen vähemmistön valinta Helsingissä, ja silti se saa valtavasti poliittista huomiota. Tämä herättää kysymyksiä siitä, onko kyseessä aito halu edistää kestävää liikennettä vai enemmänkin poliittista markkinointia, jossa korostetaan ilmastotavoitteita ja kaupunkiviihtyisyyttä.
Katse tulevaisuuteen
Elinkeinoministeri Wille Rydman on ilmaissut halunsa muuttaa nykyistä suuntaa Helsingin liikennepolitiikassa. Hänen mukaansa kaupungin on oltava elinvoimainen, ja sen keskusta on saavutettava myös omalla autolla. Tämä on tärkeä asia monille työssäkäyville kaupunkilaisille, jotka kokevat, että heidät on unohdettu pyöräilyinvestointien keskiössä.
Johtopäätökset ja suositukset
Tulevaisuudessa on pohdittava, miten liikennepolitiikassa voitaisiin ottaa paremmin huomioon eri kulkumuotojen tarpeet. Pyöräilyinfrastruktuurin kehittämisessä tulisi keskittyä enemmän käytännön tarpeisiin ja käyttäjien käyttäytymiseen. Muutoksia tarvitaan, jotta investoinnit tuottaisivat tuloksia.
- Helsingin pyöräilyinvestointien tarkastelu
- Investeerausten vaikutus kulkutapaosuuteen
- Liikennepolitiikan tulevaisuus Helsingissä
Artikkelissa käsitellyt kysymykset herättävät myös laajempia keskusteluja kaupunkiliikenteen tulevaisuudesta ja kestävän kehityksen toteutumisesta. Lisätietoa aiheesta löytyy linkistä täältä.
