Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Martin Paasi pitää käsittämättömänä väitteitä siitä, etteivät jo suhteettoman paljon veroja maksavat suomalaiset ”osallistu” talouden sopeuttamiseen. ”Puheet varallisuusverosta eivät ole kiinni todellisuudessa”, Paasi sanoo.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ehdotti eilen varallisuusveroa yli 100 000 euron varallisuudesta. Paasin mukaan puheissa varallisuusverosta paistaa ideologinen tarve rankaista menestyksestä, ei ymmärrys siitä, miten hyvinvointia oikeasti rakennetaan. 

– Nämä puheet varallisuusverosta eivät ole kiinni todellisuudessa. Nyt jos koskaan pitäisi ymmärtää, ettei vaurautta tai verotuloja synny sillä, että verotetaan yhä harvempaa yhä raskaammin. Tarve kasvattaa puolustusmenoja, investoida osaamiseen ja turvata julkinen talous ei ratkea sillä, että käydään verottamaan yhä enemmän niitä, jotka jo nyt kantavat vastuuta kaikkein eniten, Paasi sanoo. 

Paasi muistuttaa, että vain noin kolme prosenttia suomalaisista tienaa yli 100 000 euroa vuodessa – ja he maksavat neljänneksen kaikista tuloveroista. 

– Ensin maksat työn hedelmistä kovan ansiotuloveron, ja kun sijoitat tai säästät, verotetaan tuotot pääomatuloverolla. Tämän jälkeen pitäisi vielä itse omaisuutta verottaa varallisuusverolla. Tällainen verottamisen ketjutus näivettää kaikki kannustimet ottaa riskiä, yrittää ja menestyä, Paasi huomauttaa. 

Eloranta ehdotti, että varallisuusveron ulkopuolelle jäisivät omistusasunto, auto ja kesämökki. 

– Valtio ryhtyisi siis sanelemaan, mitä kansalainen saa omistaa ja mitä ei. Millaiseen vapaaseen yhteiskuntaan tämä ajattelu kuuluu? Ja millä logiikalla mökki, joka ei tuota mitään, on yhteiskunnan näkökulmasta hyväksyttävämpää varallisuutta kuin esimerkiksi yritys, joka luo työpaikkoja ja hyvinvointia? Paasi ihmettelee. 

Paasin mukaan varallisuusvero ei toisi kaivattua vakautta julkiseen talouteen, mutta se aiheuttaisi merkittävää vahinkoa Suomelle. 

– Varallisuusvero on tuhoisa signaali kansainvälisille ja kotimaisille sijoittajille. Se karkottaa pääomia, rapauttaa kasvupohjaa ja iskee juuri siihen joukkoon, jonka harteilla meidän tulevaisuutemme lepää. Hyvinvointiyhteiskunta ei elä veroista eikä pakoista, vaan yrittämisestä, työstä ja uskosta tulevaisuuteen, Paasi päättää.