Hallitus julkisti sote-rahoituksen uudistuksen – maltillista kasvua järkevällä ohjauksella
Suomen hallitus on julkaissut uuden sote-rahoituksen mallin kolmannen version, jolla pyritään korjaamaan aikaisempien mallien puutteita ja vastaamaan alueiden erilaisiin tarpeisiin. Kokoomuksen lääkärikansanedustaja Oskari Valtola korostaa, että uudistus on välttämätön ja kiittelee sosiaali- ja terveysministeri Ikosen työtä hankalassa asetelmassa.
Valtola toteaa, että rahoituksen kasvulle on asetettava selkeät rajat, koska valtiontalouden tilanne ei tällä hetkellä mahdollista holtitonta menojen kasvattamista. Uudistuksen tarkoituksena on turvata sote-palveluiden rahoitus kestävällä tavalla ja hillitä kustannusten nopeaa nousua. Samaan aikaan rahoitus kuitenkin kasvaa merkittävästi, mikä mahdollistaa palveluiden ylläpidon ja kehittämisen.
Kasvu kohdistuu niille alueille, joilla sitä tarvitaan eniten
Rahoitusta kasvatetaan useilla sadoilla miljoonilla euroilla ensi vuonna, ja vuosien 2026–2029 välillä kasvua on yhteensä 7 prosenttia koko maassa. Tämä kasvu jää kuitenkin alle aiempien mallien esittämän 8,4 prosentin kasvun, mikä kertoo hallituksen vastuullisesta talouspolitiikasta.
Erityinen huomio on kiinnitetty siihen, että kasvu kohdistuu eniten niille alueille, joissa väestön palvelutarpeet ovat nopeasti kasvavia. Tämä takaa sen, että väkirikkailla alueilla resursseja on käytettävissä niin ikään lisääntyviin palvelutarpeisiin.
Nollakasvun perälautaa ei ole poistettu – alueiden välinen eriytyminen hillitympää
Keskeinen uudistuksen elementti on ns. nollakasvun perälauta, joka takaa, ettei yksikään hyvinvointialue kärsi rahoituksen supistumisesta. Useimmilla alueilla rahoitus kasvaa, mikä auttaa ehkäisemään palveluiden laadun ja saatavuuden heikkenemistä.
Tällä rakenteella pyritään myös hillitsemään alueiden välistä eriytymistä, joka on ollut aiemmin yksi haasteista suomalaisessa sote-mallissa. Valtion rahoitus jakautuu tasapainoisemmin, mutta samalla huomioidaan alueiden erilaiset demografiset ja terveydelliset tarpeet.
Rikkinäinen diagnoosimalli päivitetään – oikeudenmukaisempi järjestelmä potilaiden hyväksi
Sote-rahoituksen uudistus sisältää myös merkittäviä korjaustoimia diagnoosimalliin, joka aiemmin on aiheuttanut ongelmia. Nykyinen malli on osoittautunut ongelmalliseksi, ja uudistuksessa korostetaan diagnoosivirheiden oikaisumahdollisuutta sekä mallin läpinäkyvyyden parantamista.
Valtola muistuttaa, että aikaisempi hallituskausi lupasi parempia palveluita, mutta asiantuntijavaroituksia jäi kuulematta. Nyt on tärkeää oppia menneestä ja sitoutua jatkuvaan parantamiseen. Vaikka uudistus korjaa merkittäviä pulmia, tulevaisuudessa tarvitaan isompi remontti järjestelmän toimivuuden varmistamiseksi.
Taloudelliset realiteetit sanelevat toiminnan raamit
Suurena haasteena on valtiontalouden kestävyys. Kokoomuksen edustajan mukaan säästöjä on tehtävä, mutta samalla palveluiden saatavuudesta ja laadusta ei voida tinkiä. Tämä vaatii tarkkaa tasapainottamista ja harkittua politiikkaa.
Hallitus vastaa monimutkaiseen kysymykseen, jossa yhdistyvät julkisen sektorin taloudelliset rajoitteet sekä kansalaisten tarve toimiviin ja laadukkaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Yhteenveto: Tärkeimmät kohdat uudistuksesta
- Sote-rahoitus kasvaa vuosina 2026–2029 yhteensä noin 7 %.
- Rahoituksen kasvua hillitään erityisesti nopeimmin kasvavilla alueilla.
- Perälauta takaa, ettei rahoitus missään supistu.
- Diagnoosimallia uudistetaan virheiden oikaisun mahdollistamiseksi.
- Alueiden välistä eriytymistä pyritään vähentämään oikeudenmukaisemmalla mallilla.
- Hallitus toimii vastuullisesti ottaen huomioon valtiontalouden rajat ja kansalaisten tarpeet.
Lähteet
Eduskuntaryhmän tiedote, Kokoomus 17.4.2026, Oskari Valtola: STT Info 17.4.2026
