Digitaalinen eriarvoisuus huolettaa
SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen on nostanut esiin vakavan ongelman, joka koskee yli puolta miljoonaa suomalaista. Hän vaatii hallitukselta kattavaa ohjelmaa, jolla varmistetaan, että jokaisella kansalaisella on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan riippumatta digitaidoista. Viitasen mukaan on käsittämätöntä, että lähes joka viides suomalainen aikuinen ei osaa käyttää digitaalisia palveluja itsenäisesti.
Viitanen kertoo, että erityisesti ikääntyneet suomalaiset ovat vaarassa jäädä kehityksen jalkoihin. Esimerkiksi yli 75-vuotiaista suomalaisista viidenneksellä ei ole lainkaan älypuhelinta, mikä rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan käyttää digitaalisia palveluja. Tämä vaikuttaa suoraan heidän kykyynsä osallistua yhteiskuntaan täysipainoisesti.
Yhdenvertaisuuden puolesta
Viitanen korostaa, että digitalisaation ei tulisi estää kansalaisten oikeuksien toteutumista. ”Julkaisujen ja julkisten palveluiden saavutettavuus ei voi olla riippuvainen yksilön digitaidoista”, hän painottaa. Viitanen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen digitalisaation aiheuttamista ongelmista ikääntyneiden ja digituen varassa olevien ihmisten arjessa. Hän on kuitenkin pettynyt hallituksen puutteellisiin toimintoihin asian ratkaisemiseksi.
”Suomalainen yhteiskunta on nopeasti digitalisoitu, ja sen vuoksi myös julkisella sektorilla on vastuu varmistaa, ettei kukaan jää kehityksen ulkopuolelle. Tarvitaan selkeä kansallinen ohjelma, jossa asetetaan tavoitteet ja keinot digitaalisen eriarvoisuuden vähentämiseksi”, Viitanen sanoo. Hän muistuttaa, että jokaiselle on taattava mahdollisuus hoitaa asioitaan myös muuta kuin digitaalista kautta.
Digituki ja turvallisuusuhat
Tilanne on huolestuttava erityisesti siksi, että hallituksen leikkaukset ovat kohdistuneet järjestöihin, jotka tarjoavat digitukea haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille. ”On ristiriitaista vaatia kansalaisilta yhä enemmän digiosaamista, mutta samaan aikaan leikata tukitoimijoilta”, Viitanen huomauttaa. Digituki on monelle elintärkeä edellytys itsenäiselle asioinnille.
Viitanen tuo esiin myös kasvavat turvallisuusuhat, jotka liittyvät heikkoihin digitaidot. Monet ikääntyneet välttelevät digitaalisten palveluiden käyttöä, koska he kokevat riskit liian suuriksi. ”Tämä viesti kertoo, että turvallisuuden tunnetta ja osaamista ei ole rakennettu riittävästi”, hän toteaa.
Käytännön ratkaisut
Viitasen mukaan ensimmäinen askel on varmistaa, että digitukea on saatavilla kaikissa kunnissa. ”Jokaisessa kunnassa on järjestettävä helposti saavutettavaa digitukea. Kansalaisten mahdollisuus saada apua ei saa olla sidottu asuinpaikkaan tai paikallisten järjestöjen taloudelliseen tilanteeseen”, hän korostaa.
Toinen tärkeä askel on selvittää lainsäädännön muutostarpeet tilanteissa, joissa henkilö asioi toisen avustamana tai toisen puolesta. ”On arvioitava, suojaako nykyinen lainsäädäntö riittävästi niitä, jotka tarvitsevat apua sähköisessä asioinnissa. Meidän on myös varmistettava, ettei kukaan siirry tahtomattaan sähköisen viranomaispostin piiriin”, Viitanen muistuttaa.
Digitalisaatio on mahdollisuus
Viitasen mukaan digitalisaation tavoitteena tulee olla ihmisten arjen helpottaminen, ei uusien esteiden rakentaminen. ”Mahdollisimman monen suomalaisen tulee voida hoitaa asiansa turvallisesti itse. Ja kun apua tarvitaan, yhteiskunnan on kyettävä tarjoamaan sitä”, hän summaa.
Viitanen kannustaa myös kaikkia suomalaisia osallistumaan keskusteluun digitaalisista palveluista ja niiden saavutettavuudesta. Yhdistelemällä voimavaroja ja asiantuntemusta voimme varmistaa, ettei kukaan jää digitaalisen kehityksen ulkopuolelle.
- Jokaiselle suomalaiselle on taattava pääsy digitukeen
- Digitalisaation ei tule olla este kansalaisten oikeuksille
- Turvallisuuden ja osaamisen kehittäminen on välttämätöntä
Linkit ja lisätiedot
Jos haluat pysyä ajan tasalla aiheesta, voit vierailla verkkosivustollamme suomalaisetvaalit.fi. Lisää aiheeseen liittyviä artikkeleita voit lukea myös täältä.
