Merkkejä taloudellisesta kasvusta
Suomen taloudessa on havaittavissa positiivisia muutoksia, jotka viittaavat työllisyyden kääntymiseen kasvuun. Teollisuuden uusien tilausten arvo kasvoi merkittävästi maaliskuussa, ja Nordean Kulutusmittari osoittaa kotimaisten luottokorttimaksujen kasvaneen selvästi maalis- ja huhtikuussa. Tämä talouden elpyminen näyttää heijastuvan myös työmarkkinoille, sillä työllisyystilanne on parantumassa.
Työllisyysluvut vaihtelevat alueittain
Työllisyys on viimeisten kuukausien aikana ollut käännepisteessä, ja kuukausitason työllisyysluvut ovat vaihdelleet nollan molemmin puolin. Yksityisen sektorin työllisyys oli jo vuonna 2025 kääntymässä kasvuun, mutta vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä se on kuitenkin pienentynyt vuodentakaiseen verrattuna. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa työmarkkinaennusteessa korostuu alueellinen eriytyminen työllisyystilanteessa.
Uudellamaalla työttömyysaste on noussut yli maan keskiarvon, kun taas Lapissa työllisyys on ylittänyt keskiarvon, ja työttömyysaste on laskenut sen alle. Itärajan alueilla työmarkkinatilanne on edelleen heikko, kun länsirannikolla tilanne on vahva.
Väestön ja työvoiman tarjonnan kehitys
Työllisyyden kääntymisen taustalla on usein työtuntien sekä epätyypillisten työsuhteiden kasvu. Kysynnän elpyessä työaikaa lisätään ensin ennen vakinaisen henkilöstön palkkaamista. Viimeisimmät tiedot osoittavat yksinyrittäjien ja määräaikaisissa osa-aikatyösuhteissa olevien määrän kasvua, mutta kehitys on vielä heikkoa.
Työvoiman tarjontaa kasvattavat toimet näkyvät matalasuhdanteessa työttömyyden kasvuna, mutta saattavat tulevaisuudessa edistää työllisyyttä noususuhdanteessa. Vaikka maahanmuutto on hiipunut parin vuoden takaisista ennätyksistä, se on silti osaltaan ylläpitänyt työikäisen väestön kasvua.
Tulevaisuuden näkymät työllisyydessä
Työ- ja elinkeinoministeriön kevään 2026 työmarkkinaennusteen mukaan työllisyysaste pysyy vuonna 2026 keskimäärin 71,4 prosentissa, ja kasvaa 71,8 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 10,2 prosenttiin vuonna 2026, mutta laskevan sen jälkeen alle kymmenen prosentin vuoteen 2028 mennessä.
- Työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa 342 000 henkilöön vuonna 2026.
- Pitkäaikaistyöttömien määrä on tänä vuonna 141 000, mutta laskee 129 000 henkilöön vuoteen 2028 mennessä.
Maahanmuutto ja työllisyys
Tilastokeskuksen mukaan maahanmuuttajien työllisyys Suomessa jää merkittävästi kantasuomalaisten tasosta. Vastaavasti ulkomaalaisten työllisyysaste on vain 50,2 prosenttia, kun suomalaisten vastaava luku on 75 prosenttia. Työllisyystilanne on erityisen haastava maahanmuuttajataustaisille, ja tilastot osoittavat, että yhtä työssäkäyvää kohti on kuusi työtöntä maahanmuuttajaa.
Poliittinen keskustelu työmarkkinoista
Keskusta ja Liike Nyt ovat esittäneet välikysymyksiä hallitukselle vaikeasta työllisyystilanteesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew on tuonut esiin, että aikaisemmat hallitukset ovat luoneet uusia työpaikkoja julkiselle sektorille, mikä on pahentanut valtion velkatilannetta. Hallitus on kuitenkin linjannut, että kotoutumiseen varataan jatkossa vähemmän määrärahaa, ja maahanmuuttajien odotetaan ottavan enemmän vastuuta omasta kotoutumisestaan.
Perussuomalaisten mukaan julkisen talouden sopeutustoimet tulee kohdentaa sellaisiin kohteisiin, jotka eivät ole hyvinvointiyhteiskunnan kannalta keskeisiä. Tämä on herättänyt keskustelua kansalaisten keskuudessa, sillä monet kannattavat menosäästöjen kohdentamista epäolennaisiin kohteisiin.
Yhteenveto
Suomessa työmarkkinoilla tapahtuu tällä hetkellä muutoksia, jotka tuovat toiveita tulevasta työllisyyden kasvusta. Vaikka työttömyysaste saattaa kasvaa lyhyellä aikavälillä, pitkällä aikavälillä on odotettavissa parempia aikoja työmarkkinoilla.
2 kommenttia artikkeliin ”Työllisyys kääntyy kasvuun – Taloudellinen elpyminen alkaa näkyä”