Turvallisuus nousussa

Suomalaisesta turvallisuusosaamisesta voi olla muodostumassa uusi vientivaltti, arvioi perussuomalaisten kansanedustaja. Ajatuksen taustalla on muuttunut maailmanpoliittinen tilanne, jossa kriisivalmius, varautuminen ja yhteiskunnan häiriönsietokyky ovat nousseet aiempaa tärkeämpään asemaan. Suomessa osaamista on kertynyt pitkään muun muassa viranomaisten, yritysten, teknologian ja koulutuksen kautta.

Puisto-kirjauksella viitataan näkemykseen, jonka mukaan Suomi ei ole vain turvallisuuden kuluttaja, vaan myös osaamisen tuottaja. Tällainen osaaminen voi tarkoittaa esimerkiksi kyberturvaa, valvontateknologiaa, varautumisen ratkaisuja, logistiikkaa ja infraa, joiden avulla yhteiskunta pystyy toimimaan myös poikkeusoloissa. Näiden alojen yhteinen nimittäjä on se, että ne kiinnostavat yhä useampia maita, yrityksiä ja organisaatioita.

Suomalaiset Vaalit seuraa kotimaan politiikan ja turvallisuuden kysymyksiä osoitteessa Suomalaiset Vaalit. Ajankohtaisista aiheista löytyy myös koosteita sivulta uutiset.

Huoltovarmuus etualalle

Keskustelussa korostuu huoltovarmuus, joka tarkoittaa kykyä ylläpitää yhteiskunnan toimintoja kriisitilanteissa. Ajatus ei rajoitu vain polttoaineisiin tai sähköön, vaan ulottuu laajasti liikenteeseen, tavaravirtoihin, dataan ja kansainvälisiin yhteyksiin. Kun toimitusketjut ovat haavoittuvia ja geopoliittinen epävarmuus kasvaa, kiinnostus varautumiseen kasvaa samassa tahdissa.

Tässä keskustelussa liikennepolitiikka on keskeisessä roolissa. Jos tie- ja kuljetusverkosto toimii, yritysten on helpompi pitää tuotanto käynnissä, kuljettaa tavaraa ja reagoida häiriöihin. Siksi huoltovarmuutta ei nähdä vain turvallisuusviranomaisten teemana, vaan myös elinkeinoelämän ja aluepolitiikan kysymyksenä. Moni asiantuntija onkin viime vuosina korostanut, että toimiva infra on osa kansallista turvallisuutta.

Puiston esiin nostama ajatus turvallisuusosaamisen vientipotentiaalista liittyy juuri tähän laajempaan kokonaisuuteen. Jos Suomi pystyy kehittämään ratkaisuja, joita muut maat voivat ostaa tai ottaa käyttöön, voi siitä syntyä uusi teollinen ja taloudellinen vahvuus. Kyse ei ole vain yksittäisistä laitteista, vaan kokonaisista palveluista, prosesseista ja toimintamalleista.

Liikkuvuus tärkeää

Toinen keskeinen näkökulma on sotilaallinen liikkuvuus. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että joukkoja, kalustoa ja tarvikkeita voidaan siirtää nopeasti ja turvallisesti silloin, kun tarve sitä edellyttää. Euroopassa tästä on tullut entistä ajankohtaisempi teema, kun puolustusyhteistyö on tiivistynyt ja turvallisuustilanne on muuttunut.

Liikkuvuus ei synny itsestään. Se vaatii hyväkuntoista tieverkkoa, toimivia siltoja, riittävää maantie- ja raideliikenteen kapasiteettia sekä kykyä tehdä päätöksiä nopeasti. Tästä syystä liikennepolitiikkaa tarkastellaan nyt aiempaa useammin myös turvallisuuspolitiikan näkökulmasta. Pelkästään ilmastotavoitteiden varaan rakennettu linja ei monen mielestä riitä, jos samalla unohdetaan kriisiaikojen tarpeet.

Puiston mukaan liikennejärjestelmän pitäisi palvella ennen kaikkea Suomen kokonaisturvallisuutta. Tähän sisältyvät huoltovarmuus, armeijan ja muiden viranomaisten liikkumismahdollisuudet sekä yritysten kilpailukyky. Kun tavara liikkuu, myös talous liikkuu. Kun liikenne sakkaa, vaikutukset näkyvät nopeasti niin teollisuudessa kuin arjen palveluissakin.

Autoilua puolustetaan

Perussuomalaiset pitää nykyistä hallitusta Suomen historian autoilijamyönteisimpänä hallituksena. Tämän näkemyksen taustalla ovat päätökset, joiden on katsottu keventäneen autoilun kustannuksia. Esille on nostettu erityisesti polttoaineveron ja ajoneuvoveron kevennykset sekä jakeluvelvoitteen tason laskeminen.

Autoilu ei ole Suomessa vain yksityinen valinta, vaan monelle myös välttämättömyys. Pitkät etäisyydet, harva asutus ja työmatkaliikenne tarkoittavat sitä, että auto on monilla alueilla ainoa käytännöllinen vaihtoehto. Siksi polttoaineen hinnan nousu tai verotuksen kiristyminen näkyy välittömästi kotitalouksien arjessa.

Autoilun aseman parantamista on pidetty perussuomalaisessa politiikassa pitkään tärkeänä. Näkemyksen mukaan liikennepolitiikan pitäisi huomioida koko maa, ei vain suuria kaupunkiseutuja. Tämä liittyy myös alueellisen tasa-arvon kysymykseen, sillä Suomen eri osien elinvoima riippuu siitä, että ihmiset ja tavarat voivat liikkua kohtuullisin kustannuksin.

Yritysten kilpailukyky

Liikennepolitiikan vaikutukset ulottuvat suoraan yritysten kilpailukykyyn. Jos kuljetuskustannukset kasvavat, myös tuotteiden hinta nousee. Jos logistiikka hidastuu, toimitusvarmuus heikkenee. Siksi yritykset seuraavat tarkasti päätöksiä, jotka koskevat polttoaineverotusta, ajoneuvoja, jakeluvelvoitteita ja infrastruktuurin kehittämistä.

Puisto korostaa, että ilmastoideologian ei pidä antaa ohjata liikennepolitiikkaa tavalla, joka heikentää huoltovarmuutta tai yritysten toimintaedellytyksiä. Ajatuksen ydin on käytännöllisyydessä: päätösten pitäisi perustua kokonaisvaikutuksiin, ei pelkästään yhteen tavoitteeseen. Tällöin huomioidaan sekä päästöjen vähentäminen että talouden toimivuus ja turvallisuus.

Monessa suomalaisessa yrityksessä turvallisuus on jo arkipäiväinen kilpailutekijä. Kyse voi olla tietoturvasta, toimitusketjujen hallinnasta, työntekijöiden turvallisuudesta tai varautumisesta häiriöihin. Kun nämä osa-alueet yhdistyvät, syntyy osaamista, jolle voi olla kysyntää myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Vientimahdollisuudet

Turvallisuusosaamisen vienti ei ole uusi ajatus, mutta sen merkitys voi kasvaa tulevina vuosina. Suomella on jo ennestään vahvaa osaamista esimerkiksi kyberturvallisuudessa, koulutuksessa, viranomaisyhteistyössä ja kriisinhallinnassa. Lisäksi suomalaiset yritykset ovat kehittäneet ratkaisuja, joita voidaan soveltaa laajasti eri maissa.

Kun maailmalla etsitään toimintamalleja, joilla yhteiskunta voidaan pitää käynnissä häiriöiden aikana, Suomella voi olla paljon tarjottavaa. Erityisen kiinnostavia ovat ratkaisut, joissa yhdistyvät teknologia, luotettavuus ja käytännönläheisyys. Vienti ei silloin tarkoita vain tuotteita, vaan myös osaamista, konsultointia, koulutusta ja järjestelmien rakentamista.

Vientivaltiksi nousevat usein alat, joissa syntyy luottamusta pitkällä aikavälillä. Turvallisuus on juuri tällainen ala. Kun suomalainen toimija pystyy osoittamaan, että ratkaisu toimii vaativissa oloissa, siitä voi tulla merkittävä kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla. Tämä on näkökulma, jota myös päättäjät seuraavat tarkasti.

Politiikan painotus

Keskustelu kertoo siitä, että liikenne- ja turvallisuuspolitiikan välinen raja on muuttumassa entistä häilyvämmäksi. Enää ei puhuta vain teistä, autoista tai päästöistä, vaan myös kriisivalmiudesta, sotilaallisesta liikkuvuudesta ja kansallisesta resilienssistä. Tämä muuttaa sitä, miten hallitus ja eduskunta arvioivat päätöstensä seurauksia.

Samalla kysymys on poliittisesti hyvin jakautunut. Osa painottaa ympäristötavoitteita, osa huoltovarmuutta ja talouskasvua. Käytännössä useimmat tunnistavat, että kaikkia tavoitteita ei voi toteuttaa yhtä aikaa täydellisesti. Siksi painotuksista käydään kovaa keskustelua. Puiston näkemyksessä etusijalle nousevat turvallisuus, liikkuvuus ja kilpailukyky.

Tällaista linjaa tukee myös se, että kansalaisten arki on monilla alueilla edelleen sidoksissa henkilöautoon. Kun päätöksiä tehdään, vaikutukset näkyvät paitsi kaupunkien myös maaseudun asukkaiden, pienyrittäjien ja kuljetusalan työntekijöiden elämässä. Siksi liikennepolitiikka on paljon enemmän kuin tekninen sääntelykysymys.

Keskeiset huomiot

Alla on tiivistettynä keskeisiä kohtia, joita keskustelussa nousi esiin:

• Suomalainen turvallisuusosaaminen voi muodostua uudeksi vientituotteeksi.
• Huoltovarmuus on noussut yhä tärkeämmäksi osaksi liikennepolitiikkaa.
• Sotilaallinen liikkuvuus edellyttää toimivaa infraa ja nopeaa päätöksentekoa.
• Autoilun kustannuksia on kevennetty useilla hallituksen päätöksillä.
• Yritysten kilpailukyky kärsii, jos liikennejärjestelmä ei toimi tehokkaasti.

Kokonaisuutena puheenvuoro kuvaa laajempaa muutosta, jossa turvallisuus ei ole enää vain puolustusvoimien tai sisäisen turvallisuuden asia. Siitä on tullut koko yhteiskuntaa koskeva teema, johon kytkeytyvät myös liikenne, talous ja viennin mahdollisuudet. Juuri tämän vuoksi aihe kiinnostaa nyt sekä päättäjiä että yrityksiä.

Lähteet

Suomen Uutiset: Puisto: Turvallisuusosaamisesta on aukeamassa Suomelle vientivaltti – julkaistu 17.3.2026.

Suomalaiset Vaalit: https://www.suomalaisetvaalit.fi/

Suomalaiset Vaalit uutiset: https://www.suomalaisetvaalit.fi/uutiset/

Kuvatiedot

Kuvan lähde: https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2025/06/IMG_0742-scaled-e1749810377448.jpeg

Kuvan alkuperäinen URL: https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2025/06/IMG_0742-scaled-e1749810377448.jpeg

Kuvan credit: Suomen Uutiset