Jäänmurtajayhteistyö Suomen ja Yhdysvaltojen välillä on sinetöity merkittävällä yhteisymmärryspöytäkirjalla. Tämä historiallinen sopimus avaa Suomen meriteollisuudelle uuden aikakauden, sillä Yhdysvallat on tilaamassa kaikkiaan 11 uutta jäänmurtajaa, joista neljä on määrä rakentaa suomalaisilla telakoilla. Kyseessä on voitto pitkäjänteiselle diplomatialle ja osoitus suomalaisen arktisen osaamisen globaalista kilpailukyvystä.

Yhteistyö on ollut pitkään valmistelussa, ja sen tulos on herättänyt laajaa tyytyväisyyttä Suomen poliittisessa johdossa. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz korostaa sopimuksen teollisuuspoliittista merkitystä. Adlercreutzin mukaan nyt saavutettu tulos on suoraa seurausta suomalaisen jäänmurtaja-alan ylivertaisuudesta.

Tämä on hyvin tervetullut uutinen, joka on seurausta taitavasta diplomatiasta, hyvästä vaikuttamistyöstä, mutta ennen kaikkea siitä, että olemme maailman parhaita jäänmurtaja-alalla,” Adlercreutz sanoo. ”Suomella on osaamista, jota kenelläkään muulla ei ole.

Pääosin Yhdysvaltain ja Suomen välinen sopimus (johon myöhemmin liittyi myös Kanada ICE Pact -aloitteen kautta) luo vankan pohjan tulevaisuuden arktisen alueen tarpeisiin vastaamiselle. Suomen telakoilla, kuten Helsingissä ja Raumalla, on nyt edessään mittava urakka, joka tuo suoraa työllisyyttä ja talouskasvua koko meriklusteriin. Ensimmäisen jäänmurtajan toimituksen on määrä tapahtua jo vuoteen 2028 mennessä, mikä alleviivaa hankkeen kiireellisyyttä ja tärkeyttä.

Pohjoismainen klusteri menestyksen avaimena

Adlercreutzin näkemyksen mukaan kaupan todellinen voima piilee pohjoismaisessa klusterissa. Suomalaisten telakoiden rooli on keskeinen alusten rakentamisessa, mutta kokonaisuuden toimivuus perustuu laajempaan tietotaitoon, jota Suomi ja Ruotsi yhdessä tarjoavat. Tämä synergia kattaa kriittiset osa-alueet, kuten moottorit, propulsiojärjestelmät ja muut erikoisratkaisut, jotka tekevät suomalaisista ja pohjoismaisista jäänmurtajista maailmanluokan tuotteita.

– Keskeistä tässä on myös pohjoismainen klusteri: rakennamme aluksia Helsingissä ja Raumalla, mutta kokonaisuus edellyttää moottoreita, propulsiojärjestelmiä ja muuta osaamista, jossa Suomella ja Ruotsilla yhdessä on ainutlaatuinen tietotaito, ministeri painottaa.

– Tätä klusteria meidän täytyy vaalia, ja se luo meille suurta potentiaalia tulevissa hankinnoissa.

Suomen ja Ruotsin välinen talvimerenkulun yhteistyö on ollut tiivistä jo vuosikymmeniä, aina vuodesta 1961 lähtien ulottuvien sopimusten kautta. Maiden jäänmurtolaivastojen operatiivisen koordinoinnin tiivistäminen ja yhteistyö uusien hankintojen osalta on nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa entistä tärkeämpää. Tämä pohjoinen yhteistyö luo luotettavan perustan, jolle transatlanttinen ICE Pact -aloite rakentuu.

Kansainvälisen yhteistyön ja Naton merkitys

Jäänmurtajayhteistyön laajentuminen Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa on selkeä osoitus Suomen Nato-jäsenyyden tuomista uusista mahdollisuuksista. Arktinen osaaminen on nyt strategisesti arvokasta läntisille liittolaismaille. Sopimus avaa suomalaiselle meriteollisuuden ekosysteemille uusia markkinoita myös niissä aluksissa, jotka rakennetaan Yhdysvalloissa ja Kanadassa, sillä suomalaiset järjestelmä- ja komponenttitoimittajat pääsevät mukaan hankkeisiin. Tämä vahvistaa entisestään Suomen asemaa arktisen merenkulun teknologiajohtajana.

Maailmanlaajuinen tarve uusille arktisille aluksille on valtava. Seuraavan vuosikymmenen aikana läntisten liittolaisten ja kumppaneiden arvioidaan tarvitsevan useita kymmeniä jäissä kulkevia viranomaisaluksia. Tämä massiivinen kysyntä antaa Suomen meriteollisuudelle merkittävän kasvupotentiaalin. Kyse ei ole vain laivoista, vaan teknologian, suunnittelun ja ylläpidon kokonaisvaltaisesta huippuosaamisesta.

Suomalaisen jäänmurtajaosaamisen päätoimijoihin kuuluvat muun muassa suunnitteluyritys Aker Arctic ja teknologiajätti Wärtsilä, unohtamatta lukuisia kotimaisia alihankkijoita. Varustamo Arctia edustaa puolestaan murtajien operatiivista osaamista. Suomalaisilla on mainetta siitä, että he pysyvät aikatauluissa ja sopimuksissa, mikä on ratkaiseva tekijä näin suurissa ja strategisissa hankkeissa.

Jäänmurtajakaupan vaikutus Suomen teollisuuteen

Suomen saama tilaus neljästä jäänmurtajasta on teollisuuspoliittinen mahdollisuus vailla vertaa. Vaikka risteilyalusmarkkinat ovat perinteisesti olleet suomalaisten telakoiden selkäranka, tämä arktinen tilaus tuo kaivattua diversifiointia ja vakautta toimialalle. Se turvaa laivanrakennusosaamisen säilymisen maassa ja vahvistaa Suomen kykyä vastata huoltovarmuuden ja strategisen autonomian vaatimuksiin.

Telakkateollisuuden työllisyysvaikutukset ovat aina merkittäviä. Yksi suurhanke voi tarkoittaa satoja uusia työpaikkoja ja positiivisia kerrannaisvaikutuksia monille alihankkijoille. Tällaiset sopimukset eivät pelkästään tuo taloudellista hyötyä, vaan ne myös nostavat Suomen teknologista profiilia kansainvälisesti. On tärkeää, että tämä meriteollisuuden klusteri pystyy kasvamaan ja kehittymään jatkossakin.

Tilausten keskeiset yksityiskohdat

Tilaus Yhdysvaltojen jäänmurtajista koostuu seuraavista avainluvuista:

• Jäänmurtajien kokonaismäärä: 11 alusta
• Suomessa rakennettavien määrä: 4 alusta
• Yhdysvalloissa rakennettavien määrä: 7 alusta
• Ensimmäisen toimitusaika: Arvioitu vuoteen 2028 mennessä
• Yhteistyösopimus: ICE Pact -yhteisymmärryspöytäkirja (Suomi, Yhdysvallat ja Kanada)

Tämä tilaus ei ole vain kaupallinen sopimus, vaan se on osoitus luottamuksesta Suomen teknologiseen kykyyn ja geopoliittiseen rooliin arktisessa yhteistyössä. Kun Adlercreutz puhuu taitavasta diplomatiasta, hän viittaa pitkään prosessiin, joka huipentui tähän merkittävään sopimukseen. Samalla se muistuttaa siitä, miten pienikin maa voi olla maailman johtava tietyillä erikoisaloilla. Suomi on ja pysyy jäänmurtajien suurvaltana.