Eläkeläiset verottajien ytimessä: Myytti paapomisesta murtuu

kimmo kiljunen

Suomessa on pitkään vallinnut kansan keskuudessa käsitys siitä, että eläkeläiset olisivat taloudellisesti paapottu ryhmä, joka elää nuorempien sukupolvien kustannuksella. Tuoreet verotilastot kuitenkin kumoavat tämän myytin ja paljastavat yllättävän kuvan: yli 65-vuotiaat kantavat jo nyt suhteellisesti raskainta tuloverotaakkaa verrattuna nuoriin aikuisiin. Tilastot osoittavat, että ikäihmiset eivät ainoastaan maksa suuren osuuden veroista, vaan heidän maksukuormansa on myös kasvanut merkittävästi viime vuosikymmenen aikana.

Ikäluokkien verotussuhde hämmästyttää

Verotilastojen mukaan yli 65-vuotiaat maksavat peräti 25 prosenttia kaikista Suomen tuloveroista, mikä on selvästi enemmän kuin heidän osuutensa väestöstä, joka on noin 23,6 prosenttia. Vain kymmenen vuotta aikaisemmin eläkeläisten osuus kaikista tuloveroista oli huomattavasti pienempi, vain 19 prosenttia, mikä korostaa maksutaakan nopeaa kasvamista. Kun tätä verrataan alle 40-vuotiaisiin aikuisiin, jotka muodostavat noin 27,3 prosenttia väestöstä, nuorten aikuisten osuus kaikista tuloveroista jää 21 prosenttiin. Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) onkin nostanut esiin sen, että eläkeläiset maksavat lähes 10 miljardia euroa tuloveroja, kun nuoret aikuiset maksavat yhteensä noin 8 miljardia euroa. Nämä luvut osoittavat yksiselitteisesti, että eläkeläisten harteilla on suhteellisesti suurempi osuus tuloveroista, vaikka heitä on vähemmän kuin alle 40-vuotiaita.

Eläkeindeksi puremassa ostovoimaa

Tilastojen takana piilee kuitenkin synkempi todellisuus, joka liittyy eläkeläisten ostovoimaan ja eläkkeiden kehitykseen. Eläkeläisten taloudellinen tilanne on heikentynyt merkittävästi vuodesta 1995, jolloin käytäntöön otettiin niin kutsuttu taitettu indeksi. Aikaisemmin eläkkeitä tarkistettiin palkkaindeksin mukaisesti, mikä varmisti eläketasojen säilymisen suhteessa yleiseen tulokehitykseen. Taitettu indeksi, joka huomioi 50 prosenttia palkkakehityksestä ja 50 prosenttia kuluttajahintojen muutoksesta, on ollut eläkkeensaajille tappiollinen. Tämä mekanismi on jäädyttänyt reaalieläkkeiden kasvun lähes kokonaan vuosien varrella.

Vuosien 1995 ja 2022 välillä reaalipalkat nousivat Suomessa noin 38 prosenttia, mikä on huomattava parannus työssäkäyvien ostovoimaan. Samaan aikaan reaalieläkkeet ovat nousseet vain vaivaisen prosentin verran. Tällainen epätasapaino tarkoittaa, että eläkkeensaajat ovat menettäneet parissa vuosikymmenessä jopa kolmasosan eläkkeensä arvosta verrattuna siihen, mitä se olisi ollut palkkaindeksin mukaisesti. Eläkeläisillä ei ole edessään palkansaajien kaltaista potentiaalia tulotason nousuun, vaan heillä on edessään lakisääteinen tulotason lasku eläkkeelle siirtymisen myötä. He myös joutuvat kantamaan kasvavaa verotaakkaa heikentyvällä ostovoimalla.

Uusi indeksileikkuri kiristämässä tahtia

Hallituksen kaavailut tiukentavat entisestään eläkeläisten taloudellista tilannetta uudella indeksileikkurilla. Esityksen tavoitteena on sitoa tulevat eläkekorotukset heikompaan indeksiin, jotta eläkkeet eivät reaalisesti kasva tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vaikka palkat tai hinnat nousisivat, eläkkeiden korotukset pyrittäisiin pitämään mahdollisimman pieninä.

Tämä on suora reaktio vuosien 2023–2024 inflaatiokehitykseen, jolloin korkean inflaation takia eläkkeet nousivat hetkellisesti palkkakehitystä enemmän kuluttajahintojen nousun vuoksi. Tällainen kehitys on ilmeisesti nähty julkisessa taloudessa liian kalliina. Jatkossa hallitus pyrkii varmistamaan, että eläkekorotuksiin sovelletaan aina ”huonointa indeksiä tilanteen mukaan” eli sitä indeksiä, joka johtaa pienimpään korotukseen. Tämä strategia pitää eläkeläisten tulotasoa keinotekoisesti alhaalla verrattuna muihin tulonsaajiin ja yhteiskunnan yleiseen vaurastumiseen.

Sukupolvien välinen kuilu kaventuu

Keskustelu eläkeläisten taloudellisesta asemasta on usein polarisoitunut, luoden kuilua nuorten ja vanhempien sukupolvien välille. Kuitenkin verotilastot kertovat monimutkaisemman tarinan. Ne osoittavat, että eläkeläiset eivät ole vain julkisten menojen vastaanottajia, vaan myös merkittäviä rahoittajia. Kun eläkeläiset maksavat suuremman osuuden tuloveroista suhteessa väestöosuuteensa, he kantavat jo nyt huomattavan osan julkisen talouden taakasta. Tämä tosiasia tulisi huomioida, kun puhutaan ”harmaiden ikäluokkien” taloudellisesta vastuusta ja panoksesta yhteiskuntaan.

Nuorempien sukupolvien on toki kannettava oma osuutensa, ja heidänkin verotaakkansa on merkittävä. On kuitenkin epäreilua leimata ikäihmiset taloudelliseksi taakaksi tai muiden siivellä eläjiksi, kun he todellisuudessa maksavat suhteellisesti enemmän tuloveroja ja heidän ostovoimansa on tarkoituksellisesti heikennetty taitetun indeksin vuoksi. Tämänkaltainen leimaaminen voi vääristää poliittista päätöksentekoa ja johtaa epäoikeudenmukaisiin säästötoimiin. Kiljunen korostaa, että harmaat ikäluokat kantavat yhä suuremman osuuden julkisista menoista, mikä on tärkeä tieto yhteiskunnallisessa keskustelussa.


Kolme keskeistä tilastofaktaa eläkeläisten verotaakasta

  1. Suhteellinen osuus veroista: Yli 65-vuotiaat maksavat 25 % kaikista tuloveroista, vaikka heidän osuutensa väestöstä on vain 23,6 %.
  2. Veromaksujen nousu: Eläkeläisten osuus kaikista tuloveroista on noussut kymmenessä vuodessa 19 prosentista 25 prosenttiin.
  3. Vertaileva verotaakka: Alle 40-vuotiaat aikuiset maksavat 21 % kaikista tuloveroista, vaikka heidän osuutensa väestöstä on suurempi (27,3 %).

Taakanjaon rehellinen tarkastelu

On välttämätöntä, että yhteiskunnassa käydään rehellistä keskustelua sukupolvien välisestä taakanjaosta ja taloudellisesta vastuusta. Verotilastojen valossa on selvää, että eläkeläiset ovat merkittäviä nettomaksajia julkiseen talouteen. Kun tähän lisätään eläkkeiden heikko indeksikehitys ja hallituksen suunnitelmat uusista leikkureista, kuva eläkeläisistä taloudellisesti paapottuna ryhmänä murtuu. Tarvitaan tasapainoisempaa ja faktoihin perustuvaa lähestymistapaa, joka tunnustaa ikäihmisten taloudellisen panoksen ja heidän ostovoimansa heikentymisen. Muutoin vaarana on, että säästöpäätökset kohdistuvat epäoikeudenmukaisesti juuri niihin, jotka jo kantavat raskaimman tuloverotaakan.

Jätä kommentti