Suomalainen terveydenhuolto elää murrosvaihetta, jossa säästöpaineet ja palveluverkoston tiivistäminen puhuttavat kansalaisia. Poliittinen keskustelu käy kuumana erityisesti yöpäivystysten lakkauttamisen ympärillä. Kokoomuksen kansanedustaja Ville Väyrynen on ottanut tiukasti kantaa keskusteluun. Hän korostaa, että ongelmien ydin on muualla kuin toimipisteiden määrässä.
Väyrynen oikaisi vastikään Keskustan kansanedustaja Markku Siposen väitteitä eduskunnan kyselytunnilla. Siponen antoi ymmärtää, että Iisalmen ja Varkauden yöpäivystysten muutokset selittäisivät nykyiset ruuhkat. Väyrynen pitää tällaista tulkintaa faktallisesti virheellisenä ja harhaanjohtavana. Hänen mukaansa data ei tue väitettä päivystyskäyntien räjähdysmäisestä kasvusta.
Tilastot osoittavat, että tammikuussa päivystyskäyntejä oli jopa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ruuhkautuminen ei siis johdu potilasvirtojen kasvusta yöpäivystysten lakkautusalueilla. Ongelma on syvemmällä sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteissa ja jatkohoidon sujuvuudessa. Terveydenhuollon ammattilaisena Väyrynen peräänkuuluttaa rehellisyyttä poliittiseen argumentointiin.
Jatkohoitopaikkojen puute tukkii järjestelmän
Kun potilas saapuu päivystykseen, tavoitteena on nopea arvio ja hoidon aloitus. Päivystyksen tehtävänä on vakiinnuttaa potilaan tila ja ohjata hänet eteenpäin. Tällä hetkellä suurin este on potilaiden siirtyminen osastohoitoon tai hoivakotiin. Jos jatkohoitopaikkaa ei löydy, potilas jää makaamaan päivystyspedille.
Tämä ilmiö tunnetaan terveydenhuollossa ”tulppana”, joka pysäyttää koko yksikön toiminnan. Päivystyshuoneet täyttyvät potilaista, jotka eivät enää tarvitsisi päivystyksellistä apua. Samaan aikaan uudet, kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat joutuvat odottamaan eteisessä. Järjestelmän tehokkuus laskee dramaattisesti, vaikka henkilökunta tekisi parhaansa.
Väyrynen painottaa, että vanhaan rakenteeseen palaaminen ei poistaisi tätä perusongelmaa. Yöpäivystysten palauttaminen pienille paikkakunnille ei loisi uusia jatkohoitopaikkoja. Se saattaisi jopa hajauttaa resursseja tavalla, joka heikentää hoidon laatua. Ratkaisu vaatii koko hoitoketjun tarkastelua sairaalasta kotihoitoon saakka.
Hoidon porrastus takaa potilasturvallisuuden
Suomessa noudatetaan hoidon porrastusta, jotta jokainen saisi tarvitsemaansa hoitoa oikeassa paikassa. Vakavasti sairaan potilaan paikka on aina laajan päivystyksen yksikössä. Pienet perusterveydenhuollon yksiköt eivät pysty tarjoamaan vaativaa erikoissairaanhoitoa yöaikaan. Väyrynen muistuttaa, että huonokuntoinen potilas tarvitsee diagnostiikkaa, jota löytyy vain suurista keskuksista.
Monet potilaat saattavat pelätä pitkiä välimatkoja ja viivyttää hoitoon hakeutumista. Tämä on inhimillisesti ymmärrettävää, mutta lääketieteellisesti usein vaarallista ja riskialtista. Mitä pidempään potilas odottaa kotona, sitä vaikeammaksi hänen tilansa ehtii muuttua. Lopulta tarvittava hoito on raskaampaa ja toipuminen kestää kauemmin.
Turvallisuuden tunnetta tulisi lisätä tiedottamisella ja sujuvalla ensihoidolla. Ambulanssit ja ensihoitajat ovat nykyään liikkuvia hoitoyksiköitä, jotka aloittavat hoidon heti. Matka Kuopioon tai muuhun keskussairaalaan ei ole hoidollinen tyhjiö. Potilas on ammattilaisten valvonnassa koko kuljetuksen ajan.
Vastuu omasta terveydestä ja hakeutumisesta
Terveydenhuoltojärjestelmä on yhteinen resurssi, jonka toimivuus riippuu myös käyttäjistä. Kansalaisten on tärkeää tunnistaa hetket, jolloin apua on haettava viipymättä. Liiallinen sitkeys ja vaivojen vähättely voivat johtaa päivystysten ylikuormitukseen. Kun hakeudutaan hoitoon ajoissa, moni kriisi voidaan vielä välttää.
Väyrynen huomauttaa, että jokaisella on vastuu omasta ja läheistensä terveydestä. Oikea-aikainen yhteydenotto omaan terveysasemaan tai Päivystysapuun on ensisijaisen tärkeää. Päivystysapu 116117 on olemassa juuri hoidon tarpeen arviointia varten. Se ohjaa potilaan oikeaan hoitopaikkaan ja vähentää turhaa odottelua.
Poliittinen keskustelu keskittyy usein seiniin ja maantieteellisiin sijainteihin palveluiden sijaan. On kuitenkin muistettava, että laatu ja saatavuus eivät ole synonyymeja läheisyydelle. Laadukas hoito vaatii riittävän potilasvolyymin ja moniammatillisen tiimin osaamista. Tämän varmistaminen on hyvinvointialueiden vaikein mutta tärkein tehtävä tulevina vuosina.
Tehokkaat keinot päivystysten purkamiseen
Päivystysruuhkien ratkaiseminen vaatii monia päällekkäisiä toimia ja uudenlaista ajattelua. Pelkkä rahan lisääminen ei riitä, jos prosessit ovat vanhentuneita. Tarvitaan teknologisia innovaatioita, parempaa johtamista ja joustavampia työnjakoja. Alla on listattu keskeisimmät tekijät, joilla hoitoketjut saadaan jälleen rullaamaan:
- Kotihoidon vahvistaminen: Lisätään lääketieteellistä tukea kotiin, jotta sairaalakäyntejä voidaan ehkäistä ennalta.
- Arviointiyksiköiden käyttö: Luodaan lyhytaikaisia paikkoja, joissa potilaan jatkohoidon tarve selvitetään nopeasti.
- Digitaaliset palvelut: Hyödynnetään etävastaanottoja lievissä oireissa, jolloin fyysinen päivystys vapautuu kiireellisille tapauksille.
- Sujuva tiedonkulku: Varmistetaan, että potilastiedot liikkuvat viiveettä eri hoitotahojen ja hyvinvointialueiden välillä.
- Henkilöstön työnjako: Annetaan sairaanhoitajille ja muille ammattilaisille enemmän vastuuta hoidon tarpeen arvioinnissa.
Tulevaisuuden näkymät ja faktapohjainen päätöksenteko
Päivystysjärjestelmän kehittäminen vaatii malttia ja kykyä katsoa pelkkiä otsikoita pidemmälle. On helppoa kerätä poliittisia pisteitä vastustamalla muutoksia paikallispalveluissa. Vastullinen päättäjä kuitenkin tunnustaa realiteetit, kuten työvoimapulan ja väestön ikääntymisen. Tilanteen korjaaminen alkaa siitä, että ongelmat nimetään niiden oikeilla nimillä.
Väyrysen viesti on selvä: keskitytään pullonkauloihin eikä taistella menneisyydestä. Jos jatkohoitopaikkoja ei saada kuntoon, päivystykset ruuhkautuvat sijaitsivat ne missä tahansa. Suomalaiset ansaitsevat palvelujärjestelmän, joka toimii saumattomasti ja perustuu tutkittuun tietoon. Vain siten voimme taata turvallisen hoidon jokaiselle asuinpaikasta riippumatta.
Lopulta kyse on ihmisten luottamuksesta yhteiskunnan kykyyn auttaa hädän hetkellä. Tämä luottamus rakentuu rehellisellä viestinnällä ja toimivilla arjen palveluilla. Kun hoitoketju on kunnossa, potilas tuntee olevansa hyvissä käsissä alusta loppuun. Työ tämän eteen jatkuu eduskunnassa ja hyvinvointialueilla joka päivä.
