Vuonna 2014 alkoi Euroopan pakolaiskriisi, jonka aikana EU-maista on hakenut turvapaikkaa noin viisi miljoonaa Afrikasta ja Lähi-Idästä tullutta pakolaista. Vuonna 2015 Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, Sisäministeriön tilastojen mukaan yhteensä 32 476 henkilöä. Eurooppaan on tullut vain pieni osa pakolaisista, koska suurin osa pakolaisista jää kotimaidensa naapurimaihin. Esimerkiksi Syyriasta sotaa ja kuivuutta pakoon lähteneistä suurin osa on tällä hetkellä Turkissa.
Euroopassa on ennenkin ollut paljon pakolaisia
Pakolaisuus ja suurten ihmismassojen liikkeet eivät ole mikään uusi asia Euroopassa. Molempien maailmansotien jälkeen Euroopassa oli valtavasti eurooppalaisia pakolaisia, joilla ei ollut palaamista kotimaihinsa valtakunnanrajojen siirtelyn ja poliittisten järjestelmien vaihtumisen seurauksena. Vuonna 1918 Suomesta lähti poliittisia pakolaisia etenkin Ruotsiin ja Venäjälle. Myös sisäisiä pakolaisia oli paljon, esimerkiksi Suomessa 400 000 evakkoa, jotka asutettiin ympäri maata.
Voisi sanoa, että koko nykyinen Eurooppa on syntynyt pakolaisvirtojen vaikutuksesta, sillä 300- ja 400-lukujen jKr. kansainvaellusten seurauksena syntyi sellaisia etnisiä ryhmiä ja kansallisuuksia kuin italialaiset, espanjalaiset, ranskalaiset, saksalaiset ja englantilaiset. Kansainvaellukset saivat alkunsa, kun Etelä-Ruotsista tai Pohjois-Saksasta nykyisen Ukrainan alueelle siirtyneet gootit lähtivät pakoon Aasiasta hyökänneitä hunneja. Goottipakolaisten invaasiota Rooman valtakuntaan yritettiin vastustaa asevoimin, mutta 70 vuoden aikana gootit onnistuivat levittäytymään koko Rooman valtakunnan pohjoisosiin nykyisestä Turkista Espanjaan, mikä aiheutti Rooman valtakunnan tuhon. Samoihin aikoihin nykyisen Saksan alueelta siirtyi germaaneja nykyisten Ranskan, Espanjan ja Italian alueille (vandaalit), sekä Englantiin (anglit ja saksit).
Ilmastonmuutos saa väestömassat liikkeelle
Tulevaisuuden suurin haaste koko maailmalle on ilmastonmuutos. Yhdysvalloissa arvioitiin vuonna 2017, että hurrikaaneja ja muita äärimmäisiä sääilmiöitä synnyttänyt ilmastonmuutos oli aiheuttanut valtiolle jo 350 miljardin dollarin edestä kuluja. Syksyllä 2018 julkistetun arvion mukaan ilmastonmuutos aiheuttaa tulevaisuudessa Yhdysvalloille satojen miljardien edestä kuluja joka vuosi.
Suomi ei ole millään lailla turvassa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta, koska jäätiköiden sulaessa vapautuva vesi nostaa merenpintaa niin, että veneilystä tulee keskeinen liikkumismuoto yhtä hyvin New Yorkin, Lontoon ja Pietarin kuin Helsingin, Turun, Oulun, Vaasan ja Porin keskustoissa. Maanviljely vaikeutuu etenkin Pohjanmaan pelloilla, kun suurin osa niistä jää veden alle.
Ilmastonmuutos voi saada liikkeelle myös valtavan ilmastopakolaisten joukon, kun suurkaupunkeja jää veden alle väkirikkaissa kehitysmaissa ja jos aavikoituminen etenee ilmaston lämmetessä, kuten on arvioitu. Myös pula juomavedestä saa tulevaisuudessa ihmisiä liikkeelle. Eurooppaan voi tulla enemmän ilmastopakolaisia enemmän kuin Euroopassa on asukkaita nyt.
Tämä ei ole mitään dystopiaa, vaan todennäköinen skenaario, jos maapallon lämpötilan annetaan nousta. Ilmastopakolaisuus on todellisuutta jo nyt, esimerkiksi Syyrian pakolaisista osa lähti etsimään soveliaampia elinoloja neljä vuotta jatkuneen kuivuuden seurauksena.
Fossiilisten polttoaineiden käyttö on lopetettava kokonaan
Ilmastonmuutos johtuu ilmakehän alimpien kerrosten keskilämpötilan noususta, joka on seurausta kasvavista hiilidioksidin ja metaanin pitoisuuksista ilmakehässä. Kasvu alkoi 1750-luvulla, teollistumisen alussa, kun kivihiiltä alettiin käyttää polttoaineena. Uusi kasvu alkoi 1900-luvun alussa, kun öljyä alettiin jalostaa liikennevälineiden polttoaineeksi.
Kun kivihiileen, öljyyn tai maakaasuun sitoutunutta hiiltä poltetaan, se ei häviä mihinkään vaan leviää ilmakehään hiilidioksidina. Kivihiili, öljy ja maakaasu ovat syntyneet 359-299 miljoonaa vuotta sitten kasvaneista sanikkais- ja kortemetsistä sekä niiden eläimistä, jotka lahottajasienten puuttuessa eivät kuoltuaan lahonneet vaan muodostivat paksuja kerrostumia, jotka myöhemmin jäivät sedimenttikerrosten alle.
Periaatteessa tilanne on yksinkertainen: maapallolla oli kasvihuoneilmasto ennen kuin hiili sitoutui maaperään, ja jos hiili jälleen vapautetaan maaperästä ilmakehään, maapallolle syntyy kasvihuoneilmasto.
IPCC:n ilmastoraportin mukaan aikaa toimia on korkeintaan vuoteen 2050 asti, johon mennessä fossiilisten polttoaineiden käyttäminen pitää lopettaa kokonaan.
Suomi on sitoutunut useimpiin kansainvälisiin ilmastosopimuksiin, kuten Pariisin sopimukseen vuonna 2016. Euroopan Unionin osana Suomen ympäristöpolitiikka on osa EU:n ympäristöpolitiikkaa. Suomen ei kuitenkaan kannata jäädä odottamaan EU:n päätöksiä vaan pyrkiä vaikuttamaan niihin, sekä toimia proaktiivisesti maailman tulevaisuuden eteen. Koska yksi eurooppalainen kuluttaa enemmän kuin neljä intialaista, teoillamme on vaikutusta.