Johannes Yrttiaho painottaa pätkätyölain ongelmia
Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho on jättänyt eriävän mielipiteen perustuslakivaliokunnan lausuntoon hallituksen esityksestä, joka koskee ns. pätkätyölakia. Lain tarkoituksena on mahdollistaa määräaikaiset työsopimukset ilman perusteltua syytä jopa vuoden ajaksi, mikä Yrttiahon mukaan on ristiriidassa sekä Suomen perustuslain että kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimusten kanssa.
Yrttiahon mukaan esitys vaikeuttaa työntekijöiden irtisanomissuojaa, vaikka hallitus on vähätellyt lakiehdotuksen syrjiviä vaikutuksia. Hän painottaa, että kyseessä on tosiasiallista sukupuolisyrjintää, koska määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen johtaa syrjintään esimerkiksi raskaana olevia ja perhevapaalla olevia kohtaan.
Perustuslain ja ILO-sopimusten vastaisuus
Perustuslain 6 § kieltää sukupuoleen ja muihin henkilöön liittyviin seikkoihin perustuvan syrjinnän, ja Yrttiahon mukaan pätkätyölaki rikkoo tätä sääntöä välillisen syrjinnän kautta. Lisäksi perustuslain 18 § painottaa työntekijöiden oikeutta turvalliseen työsuhteeseen ja riittävään irtisanomissuojaan. Hallituksen esitys ei täytä lain vaatimaa täsmällisyyttä ja mahdollistaa käytännössä irtisanomissuojan kiertämisen, joka on kielletty ILO-sopimuksissa.
ILO:n yleissopimus nro 158 edellyttää, että jäsenvaltiot torjuvat määräaikaisten työsopimusten väärinkäytön, kuten niiden ketjuttamisen, jonka tarkoituksena on kiertää työsuhdetta suojaavia säännöksiä. Yrttiahon mukaan hallituksen esitys mahdollistaa useiden eri laisten määräaikaisten sopimusten yhdistelemisen, mikä rikkoo tätä velvoitetta.
Lakisääteisen lomautusilmoitusajan lyhentäminen ja paikallinen sopiminen uhkana työoikeudelle
Hallitus ehdottaa myös lomautusilmoitusajan lyhentämistä 14 päivästä 7 päivään sekä paikallista sopimista työehtosopimuksen määräyksistä lomautusilmoitusajasta. Yrttiahon mukaan tämä rajoittaa ammatillista yhdistymisvapautta ja työehtosopimusosapuolten sopimusvapautta. Erityisen ongelmalliseksi hän nostaa sen, että luottamusmiehen sijaan lomautusajasta voisi sopia esimerkiksi epämääräisen ”muun työntekijöiden edustajan” kanssa.
Hallituksen esitys on vastoin aiempia linjauksia, joissa vastaavan paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on jo aiemmin pidetty liian ongelmallisina ILO-sopimusten näkökulmasta.
Yrttiahon vaatimukset ja laajempi työelämän lainsäädännöllinen tausta
Johannes Yrttiaho vaatii, että hallitus vetäisi esityksen pois, koska keskeneräistä ja lain vastaisesti laadittua pätkätyölakia ei tulisi hyväksyä tavallisella lakimenettelyllä. Myös oikeusoppineet ja eduskuntapuolueiden naisjärjestöt ovat vaatineet samaa.
Yrttiahon mukaan esitys on askel taaksepäin suomalaisessa työelämän lainsäädännössä, sillä se heikentää työntekijöiden asemaa ja antaa työnantajille liikaa valtaa sopia työsuhteista oman etunsa mukaisesti työntekijöiden kustannuksella. Hän näkee hallituksen linjassa laajempia ongelmia, sillä useat viimeaikaiset työelämää koskevat lakimuutokset ovat heikentäneet työntekijöiden oikeuksia.
Määräaikaisten sopimusten ketjuttamisen vaikutukset
Hallitusluonnoksen mukaan määräaikainen työsopimus ilman perusteltua syytä voisi olla voimassa enintään vuoden. Tämä mahdollistaisi sopimusten uusimisen enintään kahdesti, mutta yhteenlaskettu kokonaiskesto ei saisi ylittää vuotta. Useiden määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen voi kuitenkin johtaa siihen, että työsuhteen pysyvyys vaarantuu ja työntekijän irtisanomissuoja lähes katoaa, kun työsopimus päättyy ketjullisesti ilman perusteita.
Yrttiaho näkee tämän selkeänä ristiriitana kansainvälisten sopimusten kanssa, jotka suojaavat työntekijöiden oikeuksia ja palvelussuhteen pysyvyyttä. Lisäksi, kun ketjuttaminen koskee erityisesti naisia, se pahentaa jo olemassa olevaa syrjintää työelämässä, erityisesti raskaus- ja perhevapaiden yhteydessä.
Työsuhteen turvallisuus ja oikeusturva koetuksella
Yrttiahon mukaan pätkätyölain esitys on epäselvä ja monimutkainen, mikä tekee sen soveltamisesta vaikeaa ja heikentää työntekijöiden oikeusturvaa. Laissa tulisi olla tarkkarajaiset ja selkeät määräykset, jotta työntekijät voivat luottaa työsuhteen turvallisuuteen. Nykyinen esitys ei täytä tätä vaatimusta ja uhkaa heikentää työsuhteiden pysyvyyttä ja työntekijän asemaa työmarkkinoilla.
Pätkätyölaki osana laajempaa keskustelua työelämän muutoksista
Työelämän joustavuuden lisääminen on ollut viime vuosina esillä lainsäädännössä, mutta Yrttiaho kritisoi sitä, että joustavuuden nimissä työntekijöiden suojelua heikennetään voimakkaasti. Hänen mukaansa lainsäädäntöä tulisi rakentaa työsuhteen turvaamisen ja syrjimättömyyden varmistamisen pohjalta, eikä lisätä epävarmuutta työntekijöiden arkeen.
- Johannes Yrttiaho jätti eriävän mielipiteen pätkätyölakiesityksestä.
- Laki mahdollistaisi määräaikaisia työsopimuksia ilman perusteltua syytä vuoden ajan.
- Esitys kiertää irtisanomissuojaa ja rikkoo perustuslakia sekä ILO-sopimuksia.
- Pätkätyölaki lisää riskiä syrjinnästä, erityisesti raskaus- ja perhevapailla olevia työntekijöitä kohtaan.
- Hallituksen ehdotus lomautusilmoitusajan lyhennyksestä rajoittaa ammatillista yhdistymisvapautta.
- Yrttiahon mukaan hallituksen tulisi vetää esitys pois eduskunnasta.
- Lainsäädäntö tulee rakentaa työntekijöiden oikeuksia turvaten, ei heikentäen.
Lue lisää tästä aiheesta Yrttiaho vaatii tiukkaa otetta Finnveran miljardivastuisiin – eduskunnan budjettivalta uhattuna.
Lähteet
- STT Info: ”Johannes Yrttiaho: Pätkätyölailla kierretään irtisanomissuojaa perustuslain ja ILO-sopimuksen vastaisesti” 14.4.2026, Vasemmistoliitto
- Perustuslakivaliokunnan lausunnot ja eriävät mielipiteet
- Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimus nro 158
- Työsopimuslaki ja tasa-arvolaki Suomessa
