Keskustan puoluesihteeri Antti Siika-aho on nostanut esiin STT:n eli Suomen Tietotoimiston tilanteen mediakentän käännekohdaksi. Sanoma Median päätös luopua STT:n uutis- ja kuvapalveluista on herättänyt laajaa keskustelua. Siika-ahon mukaan kyse ei ole vain kaupallisista valinnoista, vaan koko kotimaisen uutisvälityksen elintärkeästä perusrungosta. Uutistoimiston neutraalius ja luotettavuus muodostavat perustan sille, että julkinen keskustelu säilyy monipuolisena ja tiedonvälitys luotettavana.

Siika-ahon mukaan mediatalojen säästöt ja supistukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa maakuntalehdet ja pienemmät toimijat ovat suuressa riskissä, jos STT lopettaa. STT:n palvelut esimerkiksi valtakunnallisissa ja ulkomaanpolitiikan uutisissa ovat olleet monelle ainoa toimiva reitti saada luotettavaa tietoa. Ilman vahvaa uutistoimistoa riski uutisserämaiden syntymisestä kasvaa – tiedonvälitys ei jakaudu tasaisesti, ja julkisessa keskustelussa aitous ja lähdekritiikki saattavat heikentyä.

Siika-ahon mukaan hallituksella ja medialla on nyt näyttöpaikka: ei riitä, että kutsutaan koolle asiantuntijoita – tarvitaan konkreettisia toimia. Näitä voisivat olla tuet, rakenteelliset uudistukset tai strategiset ratkaisut, joilla turvataan STT:n toimintaedellytykset. Muutoin seurauksena voi olla se, että Suomen media jää entistä riippuvaisemmaksi ulkomaisista sisällöistä tai kaupallisista voimista, joilla ei ole samanlaista vastuuta kotimaisesta journalismista.

STT:n asema ja tausta Suomessa

STT on perustettu yli sata vuotta sitten, ja sen tehtävä on tarjota uutisia ja kuvapalveluja suomalaisille lehdille, tv-yhtiöille ja muille medioille.

Omistusrakenne: Sanoma Media Finland on STT:n suurin osakas, noin 75,4 % omistusosuudella. Toiseksi suurin omistaja on Keskisuomalainen. Muita osakkaita ovat useat pienemmät mediayhtiöt. STT:n tarjoamat palvelut eivät rajoitu pelkästään uutisten toimitukseen, vaan siihen kuuluvat myös kuvapalvelut (Lehtikuva), viestintäpalvelut ja yritys-yhteistyö.

Taloudellinen tila on ollut haasteellinen. Asiakasmenetykset, kannattavuusongelmat sekä riippuvuus eri tukimuodoista ovat olleet julkisten puheiden ja mediaseuraamusten kohteena. Esimerkiksi valtion lisätalousarvioon on sisältynyt kertaluontoista tukea STT:lle, jolla on pyritty varmistamaan uutispalvelun jatkuvuus.

Mahdolliset seuraukset ja ratkaisut

Mikäli STT:n palveluiden käyttö laskee merkittävästi tai omistajien tuki kapenee, seuraukset voivat olla laajat. Maakuntalehdille, aluemedioille ja pienemmille toimijoille voi käydä niin, että tarvittavat resurssit valtakunnalliseen tai ulkomaanuutisointiin katoavat. Julkinen keskustelu voi muuttua fragmentoituneemmaksi, ja luotettavuuden vaatimukset saattavat jäädä heikommalle tasolle, kun kustannukset kasvavat ja vaihtoehdot vähenevät.

Seuraavia askelia voidaan pohtia:

• valtion tai julkisen sektorin tuki, joko kertaluonteinen tai jatkuva, esimerkiksi uutistoimiston infrastruktuurin turvaamiseksi
• omistajien vastuullisuus: STT:n omistajien rooli ei ole vain taloudellinen vaan myös julkisen palvelun näkökulma
• uusien teknologioiden ja digitaalisten palveluiden kehitys, jolla voidaan alentaa kustannuksia ja laajentaa jakelukanavia
• yhteistyö vastaavien organisaatioiden kanssa, sekä kotimaassa että kansainvälisesti, jotta kustannukset voidaan jakaa ja sisällöt pysyvät monipuolisina

Siika-ahon näkemys painottaa kiireellisyyttä: nyt ei ole aikaa pitkille selvityksille, vaan tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä, jotka turvaavat uutistoimiston toiminnan jatkumisen. Hänen mukaansa Suomen uutiskenttä tarvitsee oman, luotettavan uutistoimiston nyt enemmän kuin koskaan.

Johtopäätös

Antti Siika-ahon mukaan Suomi tarvitsee STT:n kaltaisen kotimaisen ja luotettavan uutistoimiston. Sanoma Median päätös luopua STT:n palveluista voi olla merkki laajemmasta murroksesta, jossa kaupalliset paineet ja säästöpaineet ajavat journalismia pinteeseen. Tilanne haastaa niin media-alaa, poliittiset päätöksentekijät kuin koko yhteiskunnan: miten turvata tietoa, luotettavuutta ja demokratiaa muuttuvassa mediaympäristössä.