Helmikuu 2026 on ollut Perussuomalaisille vauhdikas kuukausi, kun puolue on julkaissut uuden Perussuomalainen-lehden numeron ja poliittinen keskustelu on käynyt kuumana niin hallituslinjauksista kuin oppositiosta. Tässä katsauksessa kokoonnumme tärkeimpiin viimeaikaisiin tapahtumiin ja teemoihin, joita puolue on nostanut esiin omassa viestinnässään ja ajankohtaisessa politiikassa. Artikkeli nojaa Perussuomalaisten omiin julkaisuihin sekä ajankohtaisiin poliittisiin linjauksiin ja uutislähteisiin verkossa.

Uusin lehti käynnistää vuoden

Perussuomalainen-lehden vuoden 1/2026 numero julkaistiin helmikuun puolivälissä, ja se toimii monipuolisena katsauksena puolueen politiikkaan ja järjestötoimintaan. Lehden mukana ilmestyi myös järjestöliite, jossa käsitellään jäsenistölle tärkeitä ajankohtaisia teemoja sekä tulevia tapahtumia. Lukijoille tarjottiin mielenkiintoista luettavaa perustuen puolueen omiin näkemyksiin ja ajankohtaisiin poliittisiin haasteisiin.

Painetun lehden lisäksi digiversio on saatavilla verkossa tai tilaajille PDF-muodossa, mikä mahdollistaa laajemman jakelun kiinnostuneille. Lehden ilmestymisen aikataulu on tiivis ja se ilmestyy jäsenille useita kertoja vuodessa.

Monipuolinen lehti toimii kanavana paitsi puolueen ajankohtaisille kannanotoille myös jäsenistön osallistamiselle ja motivoinnille tuleviin vaalikeskusteluihin. Lehti sisältää muun muassa politiikan analyysejä, kolumneja, haastatteluja ja tiedotteita.

Politiikan kuumat aiheet helmikuussa

Helmikuussa Perussuomalaiset ovat olleet näkyvästi esillä politiikan kentällä useissa kiistanalaisissa aiheissa. Puolue on nostanut esiin linjauksia ja kannanottoja esimerkiksi maahanmuuton ehdoista, ilmasto- ja energiapolitiikasta sekä EU-asioista.

Maahanmuutto ja työvelvoite

Yksi viimeaikaisen poliittisen keskustelun keskiössä ollut teema liittyy Perussuomalaisten esiin nostamaan ajatukseen maahanmuuttajien työvelvoitteesta sosiaaliturvan ehtona. Linjaus on herättänyt laajaa keskustelua sekä kannatusta että kritiikkiä poliittisessa kentässä ja mediassa.

Tämä ehdotus liittyy laajempaan keskusteluun sosiaaliturvan oikeudenmukaisuudesta ja aktiivimallista, jossa työhön kannustaminen nähtiin tärkeänä osana maahanmuuttopolitiikkaa. Perussuomalaiset ovat korostaneet, että sosiaaliturvan ehtojen tulee tukea kotoutumista ja integroitumista työelämään.

Ilmasto- ja energiapolitiikan realistinen linja

Perussuomalaisten mukaan hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikkaa pitää muuttaa realistisempaan suuntaan. Puolue katsoo, että aiemmat linjaukset ovat olleet liian irtautuneita todellisuudesta ja aiheuttaneet tarpeettomia kustannuksia ja riskejä. Tämän seurauksena on herännyt keskustelua turpeen käytön roolista energiantuotannossa ja sen merkityksestä huoltovarmuudelle.

Puolueen kanta on, että energiantuotannon tulee olla turvallista, kustannustehokasta ja kotimaista, mikä puolestaan näkyy keskusteluissa turpeesta ja muista polttoainevaihtoehdoista.

EU and Talouskysymykset

Perussuomalaiset ovat myös ottaneet kantaa EU-politiikkaan, muun muassa vastustamalla EU-komission vastuuvapautta ja kritisoiden EU-budjetin virheitä. Puolue on esittänyt, että EU-tasolla on päivitettävä vastuita ja varmistettava, että rahankäyttö on kurinalaista ja vastuullista.

Lisäksi keskustelu on laajentunut koskemaan Suomen taloutta ja hallituksen roolia kestävän talouspolitiikan edistäjänä. Perussuomalaiset painottavat, että kotimaisen talouden vahvistaminen edellyttää tarkkaa kontrollia menoista ja realistisia kasvutavoitteita.

Paikallistoiminta ja järjestöpäivät

Helmikuu ei ole ollut vain kansallista politiikkaa koskevien linjausten aikaa, vaan myös Perussuomalaisten paikallisyhdistykset ja piirit ovat aktivoituneet. Paikalliset järjestöt ovat pitäneet kokouksia, suunnanneet toimintaa vuodelle 2026 ja valinneet uusia puheenjohtajia.

Yksi esimerkki on Pirkanmaan perussuomalaisten piirin puheenjohtajan valinta, jossa kihniöläinen Janne Ojala valittiin uudeksi puheenjohtajaksi pitkän linjan vaikuttajana. Tämä korostaa puolueen paikallistoiminnan vahvuutta ja jäsenten sitoutuneisuutta.

Myös Keravan ja Kymen piirit ovat pitäneet syyskokouksiaan, joissa on valittu hallituksen jäseniä ja varmistettu vuoden 2026 toiminnan sujuva aloitus. Tällaiset järjestöpäivät ovat keskeinen osa puolueen jäsenaktiivisuutta ja verkostoitumista.

Keskustelua ja mediahuomiota

Politiikan lisäksi Perussuomalaiset ovat olleet esillä myös laajemmassa mediakentässä. Uutispalvelut ovat raportoineet muun muassa kansanedustaja Wille Rydmanin paluusta ministeriksi ja sitä koskevista keskusteluista eri medioissa. Nämä uutiset ovat päätyneet myös keskustelupalstoille, joissa kansalaiset kommentoivat puolueen linjauksia ja ehdotuksia.

Samanlaisia keskusteluja on käyty esimerkiksi sosiaaliturvan sekä maahanmuuttoon liittyvien linjausten ympärillä, jossa puolueen ehdotukset ovat herättäneet laajaa reagointia eri viestintäkanavissa.

Helmikuun nostoja

• Maahanmuuttajien työvelvoite ja sosiaaliturvan ehdot ovat nousseet keskustelun keskiöön.
• Ilmasto- ja energiapolitiikkaa koskevat linjaukset haastavat hallituksen aiemmat ratkaisut.
• EU-budjetti ja komission vastuuvapaus ovat olleet keskeisiä keskustelunaiheita.
• Paikallisyhdistykset ovat vahvistaneet organisaatiotaan vuoden 2026 tehtäviin.

PS-uutiset lyhyesti

Keskeiset julkaisut ja tiedotteet

• Perussuomalaiset julkaisi Perussuomalainen 1/2026 numeron järjestöliitteineen.
• Puolue on tuonut esiin keskustelua herättäviä linjauksia maahanmuutosta ja työvelvoitteesta.
• Ilmasto- ja energiapolitiikkaan liittyvä keskustelu on saanut uusia painotuksia.
• Paikalliset piirit ovat aktivointineet jäsenistöään syyskokouksissa ja valinneet puheenjohtajia.

Politiikan avainteemat

1. Työvelvoite ja sosiaaliturva: Keskustelua työvelvoitteen lisäämisestä sosiaalituissa.
2. Energia ja ilmasto: Realistisemman energiapolitiikan puolustaminen.
3. EU-politiikka: Kritiikkiä EU-budjetin vastuukysymyksissä.
4. Paikallistoiminta: Piirien ja yhdistysten toiminnan vahvistaminen.