Korkeakoulurakenteiden muutos huolestuttaa Pia Lohikoskea
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Pia Lohikoski on nostanut esille huolen korkeakoulusektorin murroksesta Suomessa. Lohikoski on ihmeissään siitä, miksi poliittisella kentällä ja opetusministeriössä on vallitseva hiljaisuus, vaikka yliopistot ovat aktiivisesti hankkineet päätäntävallan useista ammattikorkeakouluista eri puolilla maata.
Hän on jättänyt aiheesta hallitukselle kirjallisen kysymyksen ja vaatii, että ammattikorkeakoulujen omistajuudesta ja tulevaisuudesta käydään nyt avointa ja julkista keskustelua. Lohikoski näkee nykyisen kehityksen vaarana, että korkeakoulukentän muutos tapahtuu ilman riittävää strategista ohjausta ja kansallista visiota.
Ministeriön hiljaisuus ja yliopistojen laajeneminen
Lohikoski korostaa, että hänen kysymyksensä taustalla on se, että yliopistot ovat ostaneet ja vallanneet ammattikorkeakoulujen omistuksia useissa kunnissa. Hänen mukaansa tämä kehitys kiihtyy ilman, että ministeriö puuttuu tilanteeseen tai edes kommentoi sitä.
Hänen kommenttinsa viittaa siihen, että korkeakoulukentällä vallitsee eräänlainen ”ravihevosmarkkinoiden” tila, jossa eri toimijat kilpailevat omistajuudesta ja vaikutusvallasta nopealla aikataululla, mahdollisesti kuntien taloudellisten paineiden vuoksi.
Kehitystä perustellaan, mutta kauaskantoinen visio puuttuu
Yliopistot ovat perustelleet ammattikorkeakoulujen hankkimista mm. ikäluokkien pienenemisellä sekä tavoitteellaan houkutella paremmin kansainvälisiä opiskelijoita. Lohikoski ei kiistä yhteistyön ja rakenteiden uudistamisen tarvetta, mutta muistuttaa, että tämä tulee tehdä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyön ehdoilla eikä niinkään suuren yksikön muodostamisen hinnalla.
Lisäksi hän nostaa esille pelon niukkenevista resursseista ja kilpailun vaikutuksen. Kuntien talousnäkymien kiristyminen saattaa saada ne suostumaan harkitsemattomasti ammattikorkeakoulujen osakkeiden myyntiin yliopistoille, mikä aiheuttaa kysymyksiä omistajuuden ja alueellisen vaikutusvallan säilymisestä.
Tarve kansalliselle ja avoimelle keskustelulle
Lohikosken mukaan korkeakoulurakennetta koskevaa keskustelua ei käydä riittävän laajasti eikä julkisesti, vaikka tämän vuoden parlamentaarisessa visiotyössä on puhuttu rakenneuudistuksista. Hän kritisoi sitä, että päätökset tehdään kiireellä ja paikkakuntakohtaisesti ilman kokonaisvaltaista näkemystä.
Hän vaatii, että päätöksenteon keskiössä on oltava korkeakoulujen alueellinen saavutettavuus, alueiden elinvoiman ylläpitäminen, laadukas opetus, tutkimus, sekä työelämän ja tulevaisuuden tarpeiden huomioiminen koko Suomessa.
Miltä korkeakoulurakenteen tulevaisuus voisi näyttää?
Pia Lohikoski korostaa, että seuraavien askelten tulee perustua yhteiseen visiolle, jossa korkeakoulut toimivat läheisesti yhteistyössä, mutta säilyttävät oman autonomian ja monipuolisuuden. Hän näkee erityisesti seuraavat teemat keskeisinä:
- Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen omistajuuden ja päätöksenteon selkeys
- Julkisen sektorin rooli korkeakoulukentän ohjaamisessa
- Palvelujen saavutettavuus eri alueilla
- Korkeakoulutuksen monipuolisuuden turvaaminen
- Kumppanuudet työelämän ja tutkimuksen välillä
- Kansainvälisen kilpailukyvyn kehittäminen
- Avoin ja läpinäkyvä päätöksenteko
