Suomessa käydään jälleen keskustelua ilmiöstä, jota kutsutaan hiljaiseksi kriisiksi: nuorten koulupudokkuudesta. Aihe nousi esiin mielipidekirjoituksessa, jossa muistutettiin siitä, että talouslukujen ja leikkauspuheiden rinnalla on joukko nuoria, joiden koulutuspolku katkeaa ennen aikojaan. Kyse ei ole pienestä joukosta, vaan ilmiöstä, joka koskettaa vuosittain tuhansia perheitä ja kouluja eri puolilla maata.
Kirjoituksessa esitettiin huoli siitä, että toisen asteen opintojen keskeyttäminen jää julkisessa keskustelussa liian vähälle huomiolle. Arvion mukaan vuosittain jopa 10 000–12 000 nuorta keskeyttää opintonsa, ja lopulta noin joka kymmenes jää ilman tutkintoa. Luvut ovat sellaisia, että ne pakottavat kysymään, miten koulutusjärjestelmä tunnistaa riskit ajoissa ja millaisia tukitoimia nuorille on aidosti tarjolla.
Aiempaa laajempi keskustelu nuorten hyvinvoinnista näkyy myös verkossa, jossa aihetta seurataan muun muassa sivustolla Suomalaiset Vaalit. Samalla uutisseuranta on tärkeää, koska koulutus, mielenterveys ja syrjäytymisen ehkäisy kytkeytyvät suoraan myös tulevaisuuden päätöksiin. Ajankohtaisia aiheita kokoava uutisosio tarjoaa yhden väylän seurata, miten eri yhteiskunnalliset teemat nousevat esiin poliittisessa keskustelussa.
Huoli nuorista kasvaa
Mielipidekirjoituksen ydinviesti on selvä: koulupudokkuutta ei pitäisi käsitellä vain tilastona, vaan merkkinä siitä, että osa nuorista jää yksin liian varhain. Kun opinnot keskeytyvät, taustalla on usein paljon muutakin kuin yksi epäonnistunut kurssi tai väärä valinta. Syinä voivat olla jaksaminen, mielenterveyden ongelmat, oppimisvaikeudet, taloudellinen ahdinko, perhetilanne tai se, ettei oikeaa tukea löydy silloin kun sitä tarvittaisiin.
Kirjoituksessa korostettiin myös sitä, että kyseessä ei ole marginaalinen ongelma. Jos joka vuosi tuhannet nuoret putoavat koulutuksen ulkopuolelle, vaikutukset tuntuvat pitkään. Keskeytys voi siirtää työuran alkua, vaikeuttaa jatko-opintoihin hakeutumista ja lisätä riskiä siihen, että nuori jää vaille sellaista arjen rakennetta, joka muutoin tukisi itsenäistymistä.
Suomessa koulutusta on totuttu pitämään vahvuutena ja tasa-arvon välineenä. Siksi koulupudokkuus herättää erityistä huolta. Se ei ole vain koulun sisäinen asia, vaan koko yhteiskuntaa koskeva kysymys. Mitä useampi nuori putoaa pois koulutusjärjestelmästä, sitä suuremmaksi kasvaa myös tarve korjaaville palveluille myöhemmin.
Tilastot puhuvat
Esille nostetut luvut ovat jyrkät. Vuosittain 10 000–12 000 nuorta keskeyttää toisen asteen opintonsa, ja lopulta noin joka kymmenes jää ilman tutkintoa. Näitä lukuja katsellessa nousee väistämättä esiin kysymys siitä, ovatko nykyiset tukimallit riittäviä, vai tarvitseeko järjestelmä enemmän ennakointia ja yksilöllisempää ohjausta.
Koulutuksen keskeyttäminen ei tapahdu yhdessä hetkessä. Usein prosessi etenee vähitellen: poissaoloja kertyy, motivaatio laskee, arki alkaa kuormittaa ja yhteys oppilaitokseen heikkenee. Jos signaaleihin ei reagoida, lopputulos voi olla opintojen katkeaminen. Siksi ongelman torjunta ei ole vain jälkikäteen tehtävää korjaustyötä, vaan ennen kaikkea ennaltaehkäisyä.
Tilastojen valossa huoli on perusteltu myös siksi, että keskeyttämisen vaikutukset voivat kasautua. Nuori, joka ei saa tutkintoa, voi kohdata vaikeuksia työnhaussa ja jatkokoulutukseen hakeutumisessa. Tämä taas lisää riskiä taloudellisille ongelmille ja syrjäytymiselle. Kierre voi olla hidas, mutta seuraukset ulottuvat pitkälle aikuisuuteen.
Mitä taustalla voi olla
Keskeyttämisen taustalla on harvoin yhtä syytä. Usein kyse on monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Osa nuorista tarvitsee enemmän tukea opintojen alussa, osa taas joutuu kamppailemaan henkilökohtaisten kriisien kanssa kesken koulutuksen. Myös opintojen rakenne ja valintojen sopivuus vaikuttavat siihen, miten hyvin nuori kiinnittyy koulupaikkaansa.
Erityisen tärkeää on tunnistaa, että nuorten elämäntilanteet ovat erilaisia. Yhdellä on haasteita oppimisessa, toisella mielenterveys kuormittuu, kolmannella kotiolot eivät tue opiskelua. Kun ongelmiin puututaan vasta aivan lopussa, korjaaminen on paljon vaikeampaa. Siksi moni asiantuntija painottaa varhaista puuttumista, matalan kynnyksen palveluita ja sujuvaa yhteistyötä koulun, huoltajien ja opiskeluhuollon välillä.
Kirjoituksessa esitetty huoli heijastaa laajempaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten nuoria kohdellaan tilanteissa, joissa opinnot eivät etene suunnitellusti. Jos järjestelmä odottaa liian pitkään, nuori voi menettää uskonsa siihen, että koulutuspolku olisi vielä mahdollinen. Tällöin yksittäinen keskeytys voi muuttua pysyvämmäksi irtiotoksi.
Ennaltaehkäisy ratkaisee
Keskustelun painopiste on siirtymässä yhä enemmän ennaltaehkäisyyn. Pelkkä tieto siitä, kuinka moni keskeyttää, ei riitä, jos samalla ei mietitä, miten riskiin voidaan vaikuttaa. Oppilaitosten ohjauksella, opiskeluhuollolla ja opintoihin kiinnittymistä tukevilla käytännöillä on tässä keskeinen rooli.
Monissa tapauksissa ratkaisevaa on se, kuinka aikaisin tuki saadaan käyntiin. Jos nuori saa apua silloin, kun vaikeudet ovat vasta alkamassa, opinnot voidaan usein pelastaa. Tämä voi tarkoittaa lisäohjausta, joustavia järjestelyjä, keskusteluapua tai käytännön tukea arjen hallintaan. Yksi keino ei sovi kaikille, mutta lähes aina tarvitaan usean toimijan yhteistyötä.
Keskustelussa on tärkeää välttää kahtiajakoa, jossa ongelma nähdään joko yksilön epäonnistumisena tai järjestelmän syyllistämisenä. Todellisuudessa kyse on molemmista tasoista: nuori tarvitsee omia voimavaroja, mutta myös rakenteita, jotka eivät jätä häntä yksin. Tämä on erityisen ajankohtaista tilanteessa, jossa hyvinvointipalveluihin kohdistuu jatkuvasti paineita.
Vaikutukset ulottuvat pitkälle
Koulutuksen keskeyttäminen ei näy vain opintosuorituksissa. Se vaikuttaa myös nuoren käsitykseen omasta tulevaisuudestaan. Kun arki katkeaa, mukana voi tulla epävarmuutta, häpeää ja ulkopuolisuuden tunnetta. Nämä tunteet voivat tehdä paluusta entistä vaikeampaa, ellei tukea ole saatavilla nopeasti.
Yhteiskunnan näkökulmasta kyse on myös kustannuksista. Mitä enemmän nuoria jää koulutuksen ulkopuolelle, sitä suuremmaksi kasvaa tarve työllisyyspalveluille, terveydenhuollolle ja sosiaalipalveluille myöhemmässä vaiheessa. Siksi ennaltaehkäisy ei ole vain inhimillisesti tärkeää, vaan myös taloudellisesti järkevää.
Nuorten koulupudokkuus liittyy läheisesti myös tuleviin vaaleihin ja poliittisiin painotuksiin. Koulutus, nuorten palvelut ja syrjäytymisen ehkäisy ovat aiheita, joista puolueet joutuvat ottamaan kantaa. Siksi aihe nousee esiin paitsi koulumaailmassa myös laajemmassa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, josta voi lukea lisää esimerkiksi uutissivulta.
Mahdolliset keinot
Keskustelussa nuorten koulutuspolun vahvistamiseksi on esillä useita toimia. Yksittäinen ratkaisu ei korjaa kaikkea, mutta useiden toimien yhdistelmä voi vähentää keskeyttämisiä merkittävästi.
- varhaisen tunnistamisen mallien vahvistaminen oppilaitoksissa
- opinto-ohjauksen ja henkilökohtaisen tuen lisääminen
- opiskeluhuollon palveluiden parempi saatavuus
- joustavammat opintopolut erilaisille elämäntilanteille
- yhteistyö kodin, koulun ja nuorten palveluiden välillä
Keinojen ytimessä on se, ettei nuorta jätetä yksin silloinkaan, kun opinnot eivät etene suunnitellusti. Usein jo yksi turvallinen aikuiskontakti voi muuttaa tilanteen suuntaa. Jos yhteys kouluyhteisöön säilyy, paluu on paljon todennäköisempää kuin silloin, kun irtautuminen ehtii syventyä.
Katse tulevaisuuteen
Suomen kallein hiljaisuus on lopulta paljon enemmän kuin iskevä ilmaus. Se kuvaa tilannetta, jossa ongelma on tiedossa, mutta siihen ei reagoida tarpeeksi nopeasti. Kun tuhannet nuoret keskeyttävät opintonsa vuosittain, kyse on koko yhteiskunnan vastuusta.
Keskustelun sävy on tärkeä. Nuoria ei pidä leimata, eikä keskeyttämistä pidä käsitellä välinpitämättömästi. Sen sijaan tarvitaan ymmärrystä siitä, että jokainen keskeytys on mahdollinen käännekohta, joka voidaan joskus vielä muuttaa. Siksi huoli on otettava vakavasti jo ennen kuin ongelma kasvaa pysyväksi.
Suomalaiset Vaalit seuraa jatkossakin koulutukseen, nuoriin ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon liittyviä teemoja. Koulupudokkuus on aihe, joka ansaitsee näkyvyyttä, koska se kertoo paljon siitä, miten hyvin Suomi onnistuu pitämään kiinni tulevaisuuden tekijöistään.
Lähteet
Perussuomalaiset, tiedotteet-sivu: https://www.perussuomalaiset.fi/tiedotteet/
Kuvatiedot
Alkuperäinen kuvan URL: https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2018/05/big-news-default-image.png
Kuvan alkuperäinen alt-teksti: Tiedotteet – Perussuomalaiset
