Suomen eduskunta on käsitellyt tällä viikolla pääministeri Orpon hallituksen esitystä vuoden 2026 valtion talousarviosta, jonka linjauksissa korostuu pyrkimys kääntää talouden suuntaa. Budjetti nähdään hallituksen keskeisenä työkaluna, jolla pyritään vahvistamaan kasvua, kehittämään suomalaista osaamista ja ennen kaikkea rakentamaan tulevaisuudenuskoa kansalaisten keskuuteen usean epävakaan vuoden jälkeen. Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sandra Bergqvist käytti ryhmäpuheenvuoron budjetin palautekeskustelussa, jossa hän painotti kestävän hyvinvoinnin edellyttävän lisää työpaikkoja ja vahvempaa yritystoimintaa. Hallituksen tavoitteena on luoda vankka perusta pitkäaikaiselle taloudelliselle vakaudelle.

Työllisyys paranee veronkevennyksillä ja yritystuella

Hallitus jatkaa työllisyyttä vahvistavia toimia, jotka ovat olennainen osa vuoden 2026 budjettia, sillä kestävä hyvinvointi vaatii talouskasvun saamista kunnolla käyntiin. Työn verotusta kevennetään, ja näin pyritään tekemään työstä entistä kannattavampaa. Työllistämisen helpottamiseksi ja yritysten kasvuedellytysten parantamiseksi tehdään samalla useita toimenpiteitä. Bergqvist painottaa, että yritysten kasvun ja investointien tukeminen luo pohjan uusille työpaikoille ja sitä kautta koko maan vaurastumiselle.

Budjetti sisältää myös merkittäviä panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan (T&K), joiden rahoitus nostetaan historiallisesti korkealle tasolle. Panostukset ovat hallituksen näkemyksen mukaan ratkaisevia Suomen kilpailukyvyn ja tuottavuuden kannalta, sillä ne edistävät uusien ideoiden ja innovaatioiden syntymistä. Tavoitteena on nostaa T&K-menot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä on kansainvälisestikin kunnianhimoinen tavoite. Tämän lisäksi vihreän siirtymän tukeminen budjetissa luo uusia mahdollisuuksia teollisille investoinneille eri puolilla maata, mikä voi synnyttää uutta taloudellista toimintaa perinteisten alojen rinnalle.

Nuorten työllistyminen nopeutuu setelin avulla

Tulevaisuuteen suuntautuneena panostuksena budjetissa on keskeisellä sijalla panostukset lapsiin ja nuoriin, sillä he ovat Suomen tulevaisuus. Erityisesti nuorten työllistymisen vauhdittamiseksi hallitus ottaa käyttöön nuorisosetelin. Nuorisoseteli on konkreettinen toimenpide, jonka avulla pyritään madaltamaan kynnystä nuorten palkkaamiseen yrityksissä ja tarjoamaan heille ensikosketus työelämään.

Bergqvist kuvailee nuorisoseteliä sillaksi työtä etsivien nuorten ja työvoimaa tarvitsevien työnantajien välillä. Käytännössä seteli tarjoaa yritykselle taloudellista tukea nuoren palkkaamiseen, mikä tekee nuoren työllistämisestä houkuttelevampaa. Tämä tukimuoto vahvistaa nuorten itseluottamusta ja tarjoaa heille samalla konkreettisia väyliä työelämään, auttaen lieventämään työvoimapulaa monilla aloilla. Ensimmäinen työpaikka on usein se kaikkein tärkein, joka antaa kokemusta ja viitekehyksen tulevaa uraa varten.

Harrastamisen Suomen malli laajenee toiselle asteelle

Hallitus jatkaa myös jo hyväksi todetun ”Harrastamisen Suomen mallin” kehittämistä ja laajentamista, sillä se on osoittanut merkittäviä ja mitattavia tuloksia lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Malli on järjestelmällinen tapa tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus harrastaa koulupäivän yhteydessä, vähentäen harrastamisen kynnyksen ylittämistä. Bergqvist nostaa esiin, että malli on tutkitusti vähentänyt kiusaamista, vahvistanut lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä lisännyt yhteisöllisyyttä kouluyhteisöissä.

Tutkimustulosten mukaan merkittävä osa, jopa 16 prosenttia osallistujista, ei olisi harrastanut ollenkaan ilman tämän mallin tarjoamaa mahdollisuutta. Nämä luvut osoittavat, että panostukset tuottavat todellista hyötyä ja ne tavoittavat nekin lapset ja nuoret, joilla ei muuten olisi mahdollisuutta harrastaa. Tämän menestyksen vuoksi mallia laajennetaan nyt myös toiselle asteelle, mikä varmistaa sen, että yhä useampi nuori pääsee nauttimaan harrastustoiminnan tuomista hyödyistä myös vanhemmassa iässä.

Lisäresursseja turvallisuuteen ja sosiaalipalveluihin

Vakavan maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi Suomi jatkaa määrätietoisia investointeja puolustuskykyynsä ja kansalliseen turvallisuuteen, sillä turvallisuus on kaiken muun toiminnan perusta. Talousarviossa on varattu merkittäviä summia puolustusvoimien kehittämiseen ja varautumisen parantamiseen. Turvallisuuden takaaminen on pitkäjänteinen projekti, joka vaatii jatkuvaa panostusta ja kehittämistä.

Budjetti sisältää lisäksi useita muita tulevaisuuteen suuntautuvia panostuksia, jotka parantavat suomalaisten arkea ja asemaa. Esimerkiksi opiskelijoiden asemaa vahvistetaan parantamalla ateriatuen tasoa, mikä on konkreettinen helpotus opiskelijoiden talouteen. Äitiyspakkauksen arvoa korotetaan, mikä tukee perheitä lapsen syntymän yhteydessä. Myös turvakotien resursseja lisätään, mikä on tärkeä panostus haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi. Nämä toimenpiteet osoittavat, että talousarviossa on otettu huomioon myös sosiaalinen puoli.

Hallituksen budjettiesityksen keskeiset panostukset

Sandra Bergqvist tiivisti ryhmäpuheenvuorossaan hallituksen budjettiesityksen keskeiset painopistealueet ja tavoitteet. Talous ei Bergqvistin mukaan ole pelkkiä numeroita, vaan kyse on myös luottamuksesta ja tulevaisuudenuskosta, joita budjetilla pyritään rakentamaan. Budjetti on pitkäjänteinen strategia, jolla Suomea ohjataan kohti kestävämpää ja vakaampaa tulevaisuutta.

Tässä ovat hallituksen vuoden 2026 budjettiesityksen keskeisimmät panostukset:

• Kasvun ja työllisyyden vahvistaminen: Työn verotuksen kevennys ja yritysten investointiedellytysten parantaminen.
• Tutkimus ja kehitys (T&K): Rahoituksen nostaminen historiallisesti korkealle tasolle kilpailukyvyn parantamiseksi.
• Nuorten työllistäminen: Nuorisosetelin käyttöönotto helpottamaan nuorten ensikosketusta työelämään.
• Lasten ja nuorten hyvinvointi: Harrastamisen Suomen mallin laajentaminen toiselle asteelle.
• Kansallinen turvallisuus: Määrätietoiset investoinnit puolustukseen ja varautumiseen.
• Opiskelijat ja perheet: Ateriatuen parantaminen ja äitiyspakkauksen arvon korottaminen.

Bergqvist tunnusti puheenvuorossaan, ettei budjetti ole täydellinen, mutta hän uskoo sen vievän Suomea askel askeleelta oikeaan suuntaan. Hallitus valitsee kasvun, tuottavuuden ja investoinnit koko maahan. Budjetin tavoitteena on varmistaa, että suomalaisilla on varaa elää työstään ja yrittäjät uskaltaa investoida ja palkata.

Budjetti vie Suomea oikeaan suuntaan

Hallituksen talouspolitiikka on selkeä: nyt tehdään ne vaikeat mutta välttämättömät päätökset, jotta tulevaisuudessa Suomella on paremmat mahdollisuudet menestyä. Budjetti vuodelle 2026 on yhdistelmä taloudellista vastuullisuutta ja tulevaisuuteen suuntautuneita panostuksia, jotka tukevat Suomen kasvua, osaamista ja turvallisuutta. Talousarvio heijastelee tahtotilaa kääntää pitkäaikainen velkaantumisen suunta ja luoda pohjaa uudelle nousulle.