Vasemmistoliiton kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan varajäsen Jessi Jokelainen esitti eduskunnassa jyrkkää kritiikkiä pääministeri Orpon hallituksen talouslinjaa kohtaan. Hän käytti vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron valtion ensi vuoden budjetin palautekeskustelussa ja totesi hallituksen politiikan olevan suora tie köyhyyden kasvuun ja hyvinvointivaltion rakenteiden murentumiseen. Jokelainen kuvaili tilannetta huolestuttavaksi, sillä suomalaisten turvaverkot on hänen mukaansa leikattu niin reikäisiksi, ettei niitä enää tunnista kuuluvaksi moderniin hyvinvointivaltioon. Monet suomalaiset joutuvat tällä hetkellä sinnittelemään arjessa, ja huoli toimeentulosta painaa monien mieltä erityisesti juhlapäivien lähestyessä.

Työttömyysluku kasvaa leikkausten seurauksena

Hallituksen keskeinen tavoite oli luoda 100 000 uutta työllistä, mutta Jokelainen muistuttaa, että todellisuus on ollut päinvastainen. Suomen työttömyysluvut ovat hänen mukaansa rikkoneet ennätyksiä, ja maassa vallitsee pahin työttömyyskriisi sitten 1990-luvun laman. Työntekijöiden oikeuksien heikentäminen ja sosiaaliturvan leikkaaminen, joita hallitus on kutsunut työllisyystoimiksi, eivät ole tuoneet luvattuja työpaikkoja. Jokelainen korostaa, että leikkaukset ovat päinvastoin syöneet kansalaisten ostovoimaa ja heikentäneet kokonaiskysyntää taloudessa.

Kansanedustaja alleviivaa, että tämä hallituskausi tulee lisäämään köyhien määrää Suomessa arviolta 124 tuhannella henkilöllä. Tästä joukosta 31 000 on lapsia, mikä on Jokelaisen mukaan erityisen huolestuttavaa. Jokaisen luvun takana on yksilö, jonka elämästä tulee jatkuvaa taistelua ja inhimillistä kärsimystä. Hallitus ei hänen mielestään hyödynnä tutkittua tietoa lama-ajan lasten kokemuksista, joiden on tiedetty altistavan mielenterveysongelmille ja ylisukupolviselle köyhyydelle.

Lapsiköyhyys kasvaa työpaikkojen puutteessa

Hallitus on usein korostanut, että paras sosiaaliturva on työ ja että lapsiköyhyyttä torjutaan parhaiten vanhempien työllistymisellä. Jokelainen kyseenalaistaa tämän logiikan nykyisessä tilanteessa. Hän kysyy, missä ovat ne luvatut työpaikat, joita työttömyyskriisin keskellä tarvittaisiin. Koska työllisyystavoitteisiin ei ole päästy, Jokelainen vaatii hallitusta panostamaan muihin keinoihin köyhyyden torjumiseksi.

Sosiaaliturvan leikkaukset heikossa työllisyystilanteessa eivät ole vain pieni kupru hyvinvointivaltiossa, vaan ne altistavat nykyiset lapset köyhyydelle ja sen seurauksille. Jokelaisen mukaan nämä päätökset tilaavat saman kohtalon myös tuleville sukupolville. Hän arvostelee hallituksen aietta painostaa tulevia hallituksia noudattamaan äärimmäistä talouskuria velkajarrun ehdoilla, sillä tällaiset mekanismit sopivat huonosti suhdannepoliittisesti järkevään taloudenhoitoon. Se saattaa johtaa leikkauskierteeseen, joka olisi tuhoisa hyvinvointivaltiolle.

Velkaantumisesta on tullut poliittinen lyömäase

Jokelainen kritisoi hallitusta siitä, että velkaantumisella näytti olevan sille väliä vain silloin, kun sitä voitiin käyttää poliittisena lyömäaseena edellistä hallitusta vastaan. Nyt, vastuunoton hetkellä, velka onkin hänen mukaansa ”väistämätöntä”, jolla voidaan rahoittaa jopa rikkaimpien veronkevennykset. Jokelaisen mielestä on vastuutonta hoitaa taloutta jättämällä vanhukset heitteille, romuttamalla sosiaaliturva ja estämällä sairailta ihmisiltä pääsy hoitoon. Hän katsoo, että hallitus toimii vastoin suhdannepoliittisia perusperiaatteita ja inhimillisyyttä.

Suomen talouden suurimmat haasteet ovat Jokelaisen mukaan kysynnän puute, puolustusmenojen kasvu ja väestön ikääntyminen. Hän korostaa, että näitä rakenteellisia ongelmia ei voida ratkaista leikkaamalla ostovoimasta ja hoivaan tarvittavista resursseista. Yhteiskunnan tila vaatii laajoja panostuksia hyvinvointiin, mutta Jokelaisen mukaan Orpon hallituksen arvomaailmassa tukea on tarjolla vain niille, jotka kykenevät sen itse itselleen takaamaan. Hän nostaa esiin kysymyksen, halutaanko Suomessa todella sellainen yhteiskunta, jossa numerot ovat tärkeämpiä kuin iäkkäät läheiset, lapset tai yleinen ihmisyys.

Vasemmistoliitto tarjoaa kestävän vaihtoehdon

Vasemmistoliitto tarjoaa hallituksen talouskuripolitiikalle vaihtoehdon, jossa resurssit jaetaan tasaisemmin ja kaikille taataan mahdollisuudet perustarpeisiin ja tasapainoiseen arkeen. Vasemmistoliiton mukaan valtion alijäämää ei pidä korjata pienituloisten kustannuksella, vaan resurssit on otettava sieltä, missä niitä on eniten. Heidän tavoitteenaan ei ole tyytyä lyhyen aikavälin hätäratkaisuihin, vaan tavoitella kauaskantoista talouskestävyyttä, joka turvaa kaikkien hyvinvoinnin.

Vasemmistoliitto sopeuttaisi valtiontaloutta verottamalla miljonäärejä, karsimalla tehottomia yritystukia ja tukkimalla osinkoverotuksen porsaanreikiä. Nämä toimet tehtäisiin Jokelaisen mukaan suhdannetilanne huomioiden, mikä on kestävän taloudenhoidon kannalta järkevää. Tämä malli tarjoaa aitoja, konkreettisia toimia ihmisten arjen parantamiseksi.

Vasemmistoliiton keskeiset vaihtoehdot talouden tasapainottamiseen

Vasemmistoliitto esittää useita konkreettisia panostuksia, joiden tavoitteena on luoda toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. Nämä panostukset perustuvat ajatukseen, että politiikka on panostamista ihmisten todelliseen arkeen ja hyvinvointiin.

• Hoitotakuu: Terveyspalveluihin panostaminen ja pääsy hoitoon 7 vuorokauden kuluessa kaikille kansalaisille.
• Työtakuu: Jokaiselle suomalaiselle taataan mahdollisuus työhön työtakuun avulla.
• Ostovoiman tuki: Panostukset pien- ja keskituloisten ostovoimaan kysynnän parantamiseksi.
• Köyhyyden torjunta: Kohdennettuja toimenpiteitä köyhyyden torjumiseksi.
• Pienyrittäjyyden tuki: Panostuksia pienyrittäjyyden edistämiseen.
• Hyvinvointivaltion vahvistaminen: Turvaverkkojen vahvistaminen leikkaamisen sijaan, jotta kukaan ei putoa läpi.
• Oikeudenmukainen sopeutus: Miljonäärien verotus, yritystukien karsiminen ja osinkoverotuksen porsaanreikien tukkiminen.

Vasemmistoliitto uskoo, että näillä toimilla voidaan luoda kestävä ja oikeudenmukainen vaihtoehto Orpon hallituksen politiikalle.