Suomen poliittinen ilmapiiri on sähköistynyt kevään kynnyksellä talouskeskustelun ympärillä. Hallituksen ja opposition väliset näkemyserot syvenevät päivä päivältä. SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen on nostanut esiin voimakasta kritiikkiä hallituksen toimintatapoja kohtaan. Viitanen katsoo hallituksen epäonnistuneen keskeisissä taloustavoitteissaan.

Valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsenenä Viitanen seuraa numeroiden kehitystä tarkasti. Hänen mukaansa hallituksen lupaukset velkaantumisen taittamisesta eivät ole toteutuneet. Tilastot näyttävät Suomen velkaantumistahdin olevan tällä hetkellä Euroopan unionin nopeinta. Tämä asettaa hallituksen talouspuheet outoon valoon.

Kansanedustaja painottaa hallituksen yrittävän kääntää huomion pois omista virheistään. Syytökset oppositiota kohtaan tuntuvat Viitasen mielestä ontoilta ja epätoivoisilta. Hallitusohjelman kunnianhimoiset tavoitteet vaikuttavat valuvan hiekkaan. Julkisen talouden vahvistaminen on jäänyt pelkäksi juhlapuheeksi.

Työllisyysluvut ja luvatut työpaikat

Hallitus asetti toimikautensa alussa tavoitteeksi luoda Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa. Todellisuus näyttäytyy tällä hetkellä päinvastaisena ja huolestuttavana. Työttömien määrä on kasvanut lähes samalla määrällä kuin työpaikkoja luvattiin. Suomen työttömyysaste on kohonnut yhdeksi Euroopan unionin korkeimmista.

Työllisyyspolitiikan epäonnistuminen heijastuu suoraan valtion verotuloihin ja menojen kasvuun. Pia Viitanen muistuttaa työttömyyden kasvun syövän pohjaa julkisen talouden tasapainottamiselta. Ihmisten toimeentulo on uhattuna monilla sektoreilla samanaikaisesti. Rakennusala ja palvelualat kärsivät erityisen voimakkaasti suhdanteiden heikentymisestä.

Palkansaajien asema on puhuttanut erityisesti viime aikojen veropäätösten valossa. Viitasen mukaan tavallisen työssäkäyvän suomalaisen verotus on kiristynyt merkittävästi. Hän huomauttaa verotuksen olevan nyt korkeimmalla tasolla kymmeneen vuoteen. Tämä tuntuu suoraan kansalaisten ostovoimassa ja arjen sujumisessa.

Veronkevennykset ja eturyhmäpolitiikka

Hallituksen tekemät veropäätökset saavat Viitaselta täyslaidallisen kritiikkiä. Hän näkee veronkevennysten kohdistuvan epäreilusti vain tietyille eturyhmille. Samalla kun rikkaimpien verotusta kevennetään, pienituloiset joutuvat tiukille. Tämä linja ei Viitasen mukaan edistä yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.

Erityistä hämmennystä herättää hallituksen suunnittelema yhteisöveron alennus. Asiantuntijat ovat varoittaneet tämän toimenpiteen heikoista kasvuvaikutuksista. Siitä huolimatta hallitus on viemässä hanketta eteenpäin kalliilla hintalapulla. Hintalappu nousee lähes miljardiin euroon julkisessa taloudessa.

Valtion varojen kohdentaminen tällä tavoin on Viitasen mielestä vastuutonta. Hän peräänkuuluttaa toimia, jotka oikeasti tukisivat talouden rakenteellista uudistumista. Yhteisöveron lasku ei asiantuntija-arvioiden mukaan tuo toivottua piristystä investointeihin. Silti hallitus pitää kiinni ideologisesta linjastaan.

Sosiaalidemokraattien vaihtoehto talouteen

SDP on esittänyt vuosittain oman varjobudjettinsa ja talousvaihtoehtonsa. Puolueen linja painottaa oikeudenmukaisuutta ja keskituloisten ostovoiman turvaamista. Viitanen korostaa heidän mallinsa olevan huolellisesti punnittu ja vastuullinen. Se tarjoaisi vaihtoehdon hallituksen eriarvoistavalle politiikalle.

Pienyrittäjien aseman parantaminen on yksi SDP:n talousohjelman kulmakivistä. Puolue ehdottaa arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamista nykyisestä. Tämä helpottaisi merkittävästi monen yksinyrittäjän ja pienyrityksen arkea. Myös ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen kaivataan konkreettisia porkkanoita.

Kotitalousvähennyksen vahvistaminen kuuluu myös sosiaalidemokraattien keinovalikoimaan. Se tukisi palveluiden kysyntää ja loisi työtä kotimaahan. Viitanen uskoo näiden toimien olevan tehokkaampia kuin suuret veronkevennykset harvoille. Talouskasvun on hyödytettävä laajasti koko yhteiskuntaa.

Oikeudenmukainen sopeutus on mahdollista

Julkisen talouden vakauttaminen vaatii monipuolisia ja kipeitäkin toimia. Viitanen myöntää, että sopeutustoimia tarvitaan talouden suunnan kääntämiseksi. Hän kuitenkin painottaa, että sopeutus on tehtävä maksukyvyn mukaan. Heikoimmassa asemassa olevia ei saa jättää yksin kantamaan kuormaa.

Verotuksen, työllisyystoimien ja sopeutuksen on oltava tasapainossa keskenään. Hallituksen yksipuolinen leikkauslista ei ole tuonut toivottuja tuloksia. Päinvastoin, se on lisännyt yhteiskunnallista levottomuutta ja epävarmuutta. Luottamus talouden parempaan huomiseen on monilla koetuksella.

Politiikassa on kyse valinnoista ja arvoista jokaisessa käänteessä. Viitanen peräänkuuluttaa rehellisyyttä siinä, kenen taskusta rahat otetaan. Jos verotus kevenee huipulla, se kiristyy usein muualla. Tämä on se todellisuus, jota hallitus ei halua myöntää.

Tulevaisuuden näkymät ja talouden suunta

Suomi seisoo taloudellisesti vaikeassa risteyksessä vuoden 2026 alkupuolella. Kansainvälinen toimintaympäristö on epävarma ja korkotaso pysyy haastavana. Kotimaiset päätökset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten kriiseistä selvitään. Hallituksen ja opposition välinen vuoropuhelu on välttämätöntä.

Keskustelu talouspolitiikan suunnasta tulee jatkumaan kiivaana eduskunnan istuntosalissa. Pia Viitanen ja SDP aikovat pitää ääntä oikeudenmukaisuuden puolesta. He uskovat, että suomalaiset arvostavat vakautta ja ennakoitavuutta. Tyhjät lupaukset eivät enää riitä kansalaisille.

Kansantalouden kestävyysvaje on ratkaistava tavalla, joka ei riko yhteiskunnan eheyttä. Tämä vaatii laajaa näkemystä ja kykyä tehdä yhteistyötä. Hallituksen nykyinen linja vaikuttaa kuitenkin ajavan Suomea syvempään jakoon. On aika pysähtyä ja miettiä, mikä on Suomen etu pitkällä aikavälillä.

SDP:n ehdottamat keskeiset taloustoimet

Viitasen ja SDP:n esittämät toimenpiteet tähtäävät laaja-alaiseen kasvuun ja oikeudenmukaisuuteen. Näillä toimilla pyritään vahvistamaan sekä yksilön että valtion taloutta:

• Arvonlisäveron alarajan nosto: Helpottamaan pienyrittäjien toimintaedellytyksiä ja kannustamaan yrittäjyyteen.
• Kotitalousvähennyksen vahvistaminen: Lisäämään kotitalouspalveluiden käyttöä ja parantamaan työllisyyttä palvelualoilla.
• Ensimmäisen työntekijän palkkaustuki: Madaltamaan kynnystä yritysten kasvuun ja uusien työpaikkojen luomiseen.
• Maksukykyyn perustuva verotus: Varmistamaan, että verorasitus jakautuu oikeudenmukaisesti tulotason mukaan.
• Investoinnit osaamiseen ja koulutukseen: Turvaamaan pitkän aikavälin kilpailukykyä ja työvoiman saatavuutta.
• Vastuulliset sopeutustoimet: Tekemään tarvittavat säästöt ilman, että peruspalvelut tai heikoimmassa asemassa olevat kärsivät kohtuuttomasti.

Talouskeskustelun jatko

Poliittinen syksy ja tulevat vaalit tulevat näyttämään, mihin suuntaan Suomi kallistuu. Talous on keskiössä jokaisessa vaaliväittelyssä ja keskustelussa. Viitanen uskoo, että totuus talousluvuista tulee lopulta kaikkien tietoon. Silloin on punnittava, kenen vaihtoehto oli kestävin.

Kansalaisten luottamus päätöksentekoon rakentuu avoimuudesta ja rehellisyydestä. Jos talouspuheet kumisevat tyhjyyttään, se nakertaa koko järjestelmän uskottavuutta. On tärkeää, että kritiikkiä uskalletaan esittää ja vaihtoehtoja tarjota. Suomi tarvitsee nyt tekoja, ei vain suuria sanoja.