Suomen Afrikka-strategian julkistamistilaisuus pidettiin tänään torstaina. Ulkoasiainvaliokunnan sd-edustajat katsovat, että Afrikka-strategia mahdollistaa Suomen Afrikka-politiikan laaja-alaisen tarkastelun ja luo hyvän perustan Suomen ja Afrikan maiden yhteistyön kehittämiselle.
Valtioneuvoston hyväksymässä Afrikka-strategiassa linjataan Suomen Afrikka-politiikkaa kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Strategiassa korostuu kumppanuuteen pohjautuva yhteistyö, ja sillä laajennetaan kehitysyhteistyöhön rakentuvaa näkökulmaa Afrikan säilyessä jatkossakin Suomen kehityspolitiikan maantieteellisenä painopisteenä. Strategiassa painottuu erityisesti poliittinen ja taloudellinen kumppanuus.
Kansainvälinen kiinnostus Afrikkaa kohtaan on kasvanut. Yli 1,3 miljardin asukkaan ja 54 valtion Afrikan manner on monimuotoinen ja kullakin maalla on omat erityispiirteensä. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja väestönkasvuun vastaaminen ovat Afrikan keskeisiä haasteita.
Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja pitää tärkeänä, että yhteistyö Afrikan maiden kanssa perustuu tasavertaiseen kumppanuuteen.
– YK:n Agenda 2030 -tavoitteet edellyttävät toimia maailmaanlaajuisesti ja kestävän kehityksen ohjelma luo myös puitteet Afrikka-yhteistyölle. Afrikan maiden omia kapasiteetteja vastata taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästä kehityksestä tulee tukea. Keskinäisriippuvaisuuden vuoksi Afrikan maiden kehitys ja se, miten Afrikka pystyy vastaamaan kehityshaasteisiin, on merkityksellinen myös Euroopalle, Tuomioja toteaa.
Ulkoasiainvaliokunnan jäsen ja kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean jäsenenä toiminut Kimmo Kiljunen katsoo tärkeäksi, että strategiassa on huomioitu myös rauhaan ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset.
– Pitkittyneet konfliktit murentavat yhteiskuntia ja hidastavat kehitystä. Vakaus ja rauha ovat edellytys ja perusta kehitykselle. Kriisinhallinta, humanitaarinen apu, rauhanvälitys ja kehitysyhteistyö tulee nähdä toisiaan täydentävänä kokonaisuutena. Afrikka-kysymyksissä täytyy myös muistaa EU:n Afrikka-politiikka, johon Suomi unionin jäsenenä voi vaikuttaa, Kiljunen huomioi.
Ulkoasiainvaliokunnan jäsen ja valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen nostaa esille Suomen ja Afrikan maiden taloudellisen ja kaupallisen yhteistyön.
– Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys edellyttää uudenlaista ajattelua globaalisti siitä, miten talouksia kehitetään ja talouskasvua vahvistetaan. Ihmisarvoisten työpaikkojen luominen ja vihreä talous ovat keskeisiä tulevaisuuden kysymyksiä Afrikassa. Maanosa tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia kestävän kehityksen ratkaisujen viennille sekä kaupallisen yhteistyön tiivistämiselle ja näitä mahdollisuuksia tulee hyödyntää, Koskinen korostaa.
Ulkoasiainvaliokunnan jäsen Kristiina Salonen kiinnittää huomiota väestönkasvuun ja nostaa esille strategiasta huomionarvoisena, että Afrikan 1,3 miljardista asukkaasta 70 prosenttia on alle 30-vuotiaita ja nopeasta väestönkasvusta johtuen nuorten määrä tulee edelleen kasvamaan.
– Se, miten hyvin Afrikka pystyy luomaan uusia, kestäviä työpaikkoja ja tarjoamaan tulevaisuuden mahdollisuuksia nuorille, on aivan keskeisessä asemassa ei yksin Afrikan kannalta, mutta myös laajemmin ja erityisesti nuorten oman elämän näkökulmasta, Salonen painottaa.
Lähde: STT Info