Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah tunnetaan myös urheilutaustan, eli kilpakävelijän uransa kautta. Aktiiviurallaan Essayah edusti aktiiviurallaan Lapinlahden Vetoa. Menestyksestä mainittakoon esimerkiksi vuoden 1989 pronssia Duisburgin universiadeissa, vuoden 1991 kulta Sheffieldin universiadeissa ja pronssia Tokion MM-kisoissa. Maailmanmestaruuden Essayah voitti Stuttgartin kisoissa 1993. Hänet valittiin Vuoden naisurheilijaksi vuosina 1993 ja 1994.
Vuonna 2019 Essayahilta leikattiin rintasyöpä. Kun hän meni viisikymppisenä ensimmäiseen joukkoseulontaan, rintojen kudostyypin todettiin olevan niin kiinteä, että se pitää tutkia aina tarkoin. Leikkaus tehtiin kuukausi seulonnan jälkeen. Sarilla oli voimakas varmuus Jumalan huolenpidosta.
– Huolenpidon tunne oli vahva. Jumala on läsnä ja kantaa, Essayah on todennut. Eniten hän oli huolissaan läheisten huolehtimisesta.
Essayah ajatteli, että siinä tilanteessa faktatieto on parasta ja miten hyvällä tolalla rintasyövän hoito Suomessa on. Essayahin perheessä rintasyöpä ei ollut ensimmäinen. Hän itse ei pelännyt kuolemaa, mutta aviomies järkyttyi, sillä tämän äiti menehtyi nuorena syöpään.
Essayah arvelee, että hyvällä peruskunnolla saattoi olla merkitystä jaksamisen kannalta, lisäksi hyvä lihas- ja yleiskunto edesauttoivat toipumista. Hänen mielestään rintasyövässäkin pitäisi keskittyä enemmän ennaltaehkäisyyn. Essayah on tehnyt eduskunnalle kirjallisen kyselyn, voisiko mammografiaseulontoja joko varhentaa tai jatkaa myöhempään. Hallitus vastasi, ettei tähän ole mahdollisuutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.
Essayah kokee ylipäätään saaneensa urheilusta hyvän pohjan elämälleen. Hänen aktiiviaikoinaan urheilupiireissäkin alettiin korostaa, että urheilun ohella oli tärkeää opiskella ja hankkia jokin ammatti.
Politiikan eri tehtäviä
Essayah on toiminut puolueensa puheenjohtajana vuodesta 2015 lähtien. Hän on yksi kuudesta suomalaisesta poliitikosta, joka on ollut mukana niin kunnanvaltuustossa, eduskunnassa kuin Euroopan parlamentissakin sekä ehdokkaana presidentinvaaleissa.
Takana on yli 15 vuotta kuntapolitiikassa eri tehtävissä, maakuntavaltuustossa ja myös Kuntaliiton valtuustossa. Euroopan parlamentissa Essayah työskenteli työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa. Siellä hän oli keskeisessä roolissa lähetettyjen työntekijöiden direktiivin täytäntöönpanon tarkistamisessa. Essayahin mielestä eurooppalainen yhteistyö ei voi olla elämistä toisten jäsenmaiden kustannuksella. Jokaisen maan olisi huolehdittava rakenteellisista uudistuksistaan ja vastuullisesta talouspolitiikastaan ja haettava lisäarvoa EU-yhteistyöstä. Hän haluaa myös parantaa yhteistyötä veronkierron, veroparatiisien ja rikollisuuden torjunnassa.
Essayahin mukaan maahanmuuttopolitiikan tulee olla pääosin kansallisissa käsissä. Silti yhteistyötä on kehitettävä rajavalvonnan tehostamisessa ja laittomasti alueella oleskelevien palauttamisessa. Eurooppaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden vastaanotto tulisi pääosin tapahtua EU:n ulkorajoilla.
Kristillisiä näkemyksiä
Koulutukseltaan Essayah on ekonomi ja hän on työskennellyt mm. laskentapäällikkönä ja tilintarkastajana. Perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi tytärtä. Essayah on syntynyt Haukivuorella 1967. Hänellä on marokkolainen isä ja suomalainen äiti. Äidinkieli on suomi, mutta hän puhuu myös sujuvasti englantia ja selviytyy ruotsiksi. Essayah on opiskellut lisäksi saksaa ja ranskaa. Essayah on toiminut kristillisenä evankelistana helluntaiherätyksessä. Hän tuli helluntailaiseen uskoon 1980-luvun lopulla.
Kiinnostus yhteisten asioiden hoitamiseen ilmeni kouluaikoina oppilaskunnassa ja kouluneuvostossa. Essayah on toiminut Lapinlahden nuoriso- ja raittiuslautakunnan jäsenenä. Kun urheilu-ura päättyi, Essayah liittyi kristillisdemokraatteihin vuonna 1996. Eduskuntaan Essayah valittiin vuonna 2003 ja hän toimi kolme vuotta KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Ulkopolitiikan saralta Essayahin sydäntä lähellä ovat kansainväliset ihmisoikeuskysymykset sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maiden asiat.
Essayah ei usko evoluutioon, vaan Raamatun luomiskertomukseen.
– En koe, että se olisi ristiriidassa tieteellisen maailmankuvan kanssa, on Essayah todennut.
– Enhän minä voi samanaikaisesti uskoa siihen, että Jumala on kaiken luoja ja ylläpitäjä sekä siihen, että kaikki on lähtenyt tyhjästä muodostumaan, hän lisää.
Essayahin muihiin näkemyksiin lukeutuvat mm. sukupuolineutraalin avioliiton vastustaminen, alkoholilain uudistaminen sekä eutanasian vastustaminen.
Lähteet:
Sari Essayah ja rintasyöpä: ”Puoliso on ollut paras tuki” | Apu Terveys
Sari Essayahilta löytyi rintasyöpä viime kesänä, ja nyt hän patistaa naisia mammografiaan: ”Olin tuntenut itseni aivan terveeksi” – Kotiliesi.fi
