Hallitus on tuomassa eduskuntaan esityksen, joka rajoittaisi opiskelijoiden oikeutta useampaan samanaikaiseen tutkintoon johtavaan opiskeluoikeuteen. Hallituksen tavoitteena on nopeuttaa työmarkkinoille siirtymistä ja vapauttaa paikkoja ensikertalaisille hakijoille. Vihreät näkevät esityksessä kuitenkin merkittäviä uhkakuvia, jotka voivat murentaa suomalaista koulutusjärjestelmää.

Uusi lakimuutos on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2026 elokuussa. Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että opiskelijan vanha opiskeluoikeus päättyisi automaattisesti uuden paikan vastaanottamisen myötä. Monet asiantuntijat ja poliitikot pelkäävät tämän johtavan joustavuuden katoamiseen. Suomalainen korkeakoulutus on perinteisesti nojannut laaja-alaiseen osaamiseen ja monitieteisyyteen.

Mari Holopainen painottaa, ettei mekaaninen rajaaminen palvele ketään. Hänen mukaansa korkeakoulut eivät saa muuttua pelkiksi ”makkaratehtaiksi”. Osaamisen hankkiminen epätavallisilla tutkintoyhdistelmillä on ollut Suomen kilpailuetu. Nyt tämä mahdollisuus on uhattuna hallituksen uusien linjausten vuoksi.

Byrokratia kasvaa korkeakouluissa

Korkeakoulut ovat jo nyt tiukilla resurssiensa kanssa. Uusi järjestelmä vaatii oppilaitoksilta teknisiä muutoksia ja jatkuvaa opiskeluoikeuksien seurantaa. Tämä sitoo henkilöstöä, jonka tulisi keskittyä opetukseen ja tutkimukseen. Vihreät huomauttavat, että pelkkä opinto-oikeus itsessään ei kuluta merkittävästi resursseja.

Inka Hopsu muistuttaa, että monialaisuus on tulevaisuuden työelämän avain. Jos opiskelija haluaa täydentää osaamistaan toisella tutkinnolla, häntä ei tulisi rangaista siitä. Hallituksen kaavailemat hidasteet voivat jopa pidentää kokonaisopintoaikoja. Opiskelijat saattavat joutua suorittamaan pitkiä polkuja uudestaan joustavien siirtymien sijaan.

Byrokratian lisääntyminen huolettaa myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johtoa. Rekisterien yhteensovittaminen ja automaattiset päättymisprosessit vaativat merkittäviä it-investointeja. Hallitus ei ole kuitenkaan luvannut tähän erillistä lisärahoitusta. Korkeakoulujen hallinto joutuu siis venymään entisestään.

Lukukausimaksut väijyvät taustalla

Vihreät pelkäävät, että opiskeluoikeuden rajaaminen on vasta alkua. Se voi toimia alkusoittona toisen tutkinnon maksullisuudelle. Maksullisuus asettaisi opiskelijat eriarvoiseen asemaan heidän varallisuutensa perusteella. Tämä sotii suomalaista maksuttoman koulutuksen periaatetta vastaan.

Keskustelu lukukausimaksuista on käynyt kuumana viime vuosina. Hallitus on jo esittänyt tiukennuksia kolmansista maista tulevien opiskelijoiden maksuihin. Pelkona on, että vastaava malli laajenee koskemaan myös suomalaisia opiskelijoita. Erityisesti toisen saman tasoisen tutkinnon suorittaminen voisi muuttua maksulliseksi.

Koulutuksen maksuttomuus on ollut Suomen sosiaalisen nousun tae. Jos tästä periaatteesta tingitään, se heikentää yhteiskunnallista tasa-arvoa. Nuorten on voitava kouluttautua ilman pelkoa ylivoimaisesta velkataakasta. Vihreät vaativatkin hallitukselta selkeää sitoutumista maksuttomaan koulutukseen.

Nuorten velkataakka kasvaa

Suomalaisten opiskelijoiden lainamäärät ovat nousseet ennätystasolle. Moni vastavalmistunut aloittaa työuransa kymmenien tuhansien eurojen velalla. Opintotuen reaaliarvon lasku on pakottanut opiskelijat turvautumaan lainaan. Tämä lisää valmistumisen jälkeistä stressiä ja hidastaa esimerkiksi asunnon ostoa.

Vihreiden nuorten puheenjohtaja Maria Saita ilmaisee huolensa nuorten jaksamisesta. Taloudellinen epävarmuus ja tiukentuvat säädökset murentavat tulevaisuudenuskoa. Moni nuori kokee, ettei epäonnistumiseen tai alan vaihtoon ole varaa. Tämä voi johtaa uupumiseen jo opintojen alkuvaiheessa.

Hallituksen politiikka näyttäytyy nuorten silmissä usein leikkauspainotteisena. Samalla kun tukea vähennetään, vaatimukset valmistumisnopeudesta kasvavat. Tämä ristiriita luo kestämätöntä painetta opiskelijoille. On vaikea keskittyä oppimiseen, jos jatkuva huoli toimeentulosta painaa mieltä.

Sivistysvaliokunnan kova vääntö

Vihreät jättivät sivistysvaliokunnassa vastalauseen hallituksen esitykselle. He eivät ole huoliensa kanssa yksin, sillä myös vasemmistoliitto yhtyi kritiikkiin. Oppositio katsoo, ettei esityksen hyödyistä ole riittävää näyttöä. Sen sijaan haitat ovat selkeitä ja moniulotteisia.

Vastalauseessa korostetaan, että koulutus on investointi, ei kulu. Hallituksen tulisi keskittyä tukemaan opiskelijoita sen sijaan, että heitä rajoitetaan. Koulutuspolitiikan suuntaa tulisi muuttaa kohti joustavuutta ja kannustavuutta. Vain siten Suomi voi pärjätä globaalissa kilpailussa.

Sivistysvaliokunnassa käyty keskustelu heijastaa laajempaa näkemyseroa. Hallitus painottaa talouden tehostamista ja nopeita tuloksia. Oppositio taas korostaa sivistyksellisiä arvoja ja pitkän aikavälin vaikutuksia. Ratkaisu tähän kiistaan muovaa Suomen koulutuskenttää vuosikymmeniksi.

Keskeiset kritiikin kohteet

Alla on listattu Vihreiden ja muiden kriitikoiden pääasialliset huolenaiheet hallituksen esityksestä:

• Lisääntyvä byrokratia: Korkeakoulut joutuvat rakentamaan uusia järjestelmiä opiskeluoikeuksien valvontaan.
• Monialaisuuden kaventuminen: Mahdollisuus yhdistellä eri alojen tutkintoja vaikeutuu merkittävästi.
• Paineiden kasvu: Nuorten kokema stressi valmistumisesta ja ”oikeasta” valinnasta lisääntyy.
• Lukukausimaksujen riski: Rajaaminen voi olla ensimmäinen askel kohti toisen tutkinnon maksullisuutta.
• Velkaantuminen: Opiskelijoiden lainapainotteisuus kasvaa edelleen toimeentulon heikentyessä.