Anna-Maja Henriksson on kasvanut kaksikielisessä ympäristössä

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on toiminut pitkään maamme oikeusministeriössä. Hän toimi oikeusministerinä ensin vuosina 2011–2015 Kataisen ja Stubbin hallituksissa, sitten kesäkuusta joulukuuhun 2019 Rinteen hallituksessa. Siitä eteenpäin hän jatkoi virassa Marinin hallituksessa. Henriksson valittiin RKP:n puheenjohtajaksi vuonna 2016.

Henriksson harrastaa ahkerasti liikuntaa ja tekee mielellään lenkkejä kuntoradalla. Kesällä rata kierretään hölkäten ja talvella hiihtäen. Tämän lisäksi hän pelaa sulkapalloa ja laskettelee. Nuorempana Henriksson harrasti aktiivisesti myös uintia, yleisurheilua ja eri palloilulajeja. Lukioaikana hän pelasi lentopalloa kolmannen divisioonan tasolla. Henriksson on aina ollut joukkuepelaaja. Jos ymmärtää, että kaikkia tarvitaan ja että kukaan ei ole parempi kuin joukkueen heikoin lenkki, on se tärkeä oppi. Tätä on syytä soveltaa politiikassakin, jossa joukkuepeli ja yhteistyö ovat erittäin tärkeitä. Henrikssonin suosikkeja seurattavissa lajeissa ovat jalkapallo sekä jääkiekko.

Vapaa-aikanaan Henriksson mökkeilee perheensä, sukunsa ja ystäviensä kanssa. Lapsuudesta asti saaristossa vietetty aika jatkuu perinteenä hänen oman perheensä kanssa. Henrikssonilla on kaksi tytärtä, jotka ovat syntyneet vuonna 1992 ja 1995. Naimisiin hän meni Janne Henrikssonin kanssa vuonna 1991. Henriksson on aina elänyt kaksikielisessä ympäristössä. Kotona Henriksson puhuu ruotsia lastensa ja miehensä kanssa. Janne on kotoisin Nurmijärveltä ja puhuu suomea.

Startti politiikkaan 

Henriksson syntyi Pietarsaaren Kvarnbackenissa vuonna 1964 pikkusiskoksi seitsenhenkiseen perheeseen. Pietarsaari on edelleen hänen kotikaupunkinsa. Isä Lars oli kauppaedustaja ja äiti Majlis sairaanhoitaja.

Ylioppilaaksi Henriksson kirjoitti Jakobstads gymnasiumista vuonna 1982. Sen jälkeen hän muutti Helsinkiin opiskelemaan oikeustiedettä valmistuen vuonna 1987 oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta. Hänelle tarjottiin vakinainen työpaikka pankkilakimiehenä Pedersörenejdens Andelsbankenissa ja tälle työlle hän on pysynyt uskollisena. Varatuomarin arvon Henriksson sai 25-vuotiaana. Perhejuridiikka ja ihmisten auttaminen olivat tärkeitä tekijöitä työssä pankkijuristina.

Syksyllä 1996 yhteiskunnallinen kiinnostus ja uteliaisuus johdatti Henrikssonin mukaan kunnallispolitiikkaan. Hänet valittiin Pietarsaaren kaupunginvaltuustoon RKP:n edustajana ja joitain vuosia myöhemmin kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi. Vuosina 2003–2004 työnkuva oli Ulla-Maj Wideroosin eritysavustajana valtiovarainministeriössä. Siinä hän sai käsityksen siitä, miten Suomea johdetaan ja miten ministeriöt toimivat. Henriksson pääsi ensiyrittämällä eduskuntaan vuonna 2007.

Pakkoruotsin puolesta

Kevään 2011 hallitusneuvotteluissa Henriksson oli mukana RKP:n edustajana harmaan talouden työryhmässä. Puolue vastusti talousrikosten rangaistusten koventamista. Se esitti poistettavaksi huomioita siitä, että viranomaisten välistä tiedonsaantia olisi parannettu ja että pankkeja olisi velvoitettu selvittämään sijoittajien henkilöllisyys. Helsingin Sanomien mukaan RKP:n toimet vesittävät harmaan talouden kitkemistä. Harmaan talouden tutkija Markku Hirvosen mukaan puoleen kannat saattavat kertoa puolueen taustavaikuttajista, kuten suursijoittajista.

Suomessa pitäisi Henrikssonin mukaan pyrkiä 80 prosentin työllisyysasteeseen.

– Työn verotusta tulisi keventää, totesi Henriksson.

– Kysymys on erityisen ajankohtainen nyt, kun inflaatio kiihtyy. Suomalaisten ostovoima on turvattava, niin työntekijöiden kuin eläkeläistenkin, hän lisäsi.

Henriksson on myös aiheuttanut kritiikkiä kannattamalla niin sanottua pakkoruotsia. Syyskuussa 2022 Perussuomalaiset julkaisivat suomalaisuusohjelman, jossa isona teemana on ruotsin kieleen liittyvien vaatimusten alasajo. Henrikssonin mukaan ruotsinkielisille on tullut perussuomalaisten ulostulosta tunne, että ruotsinkieliset suomalaiset eivät kelpaa.

– Tuntuu pahalta. Vaikuttaa siltä, että ruotsinkielisten ei katsota olevan yhtä arvokkaita kuin suomenkieliset, Henriksson oli todennut lehtihaastattelussa. Henriksson haluaa korostaa, että Suomen ollessa tärkeä osa pohjoismaista yhteistyötä, on myös ruotsin kieli siitä syystä tärkeä.

Lähteet:

Ministerit (valtioneuvosto.fi)
Etusivu – Anna-Maja Henriksson
Anna-Maja Henriksson perussuomalaisten suomalaisuusohjelmasta (iltalehti.fi)
Työn verotusta tulee keventää, sanoo RKP:tä johtava Anna-Maja Henriksson: ”Kysymys on erityisen ajankohtainen nyt” | Demokraatti.fi

2 kommenttia artikkeliin ”Anna-Maja Henriksson on kasvanut kaksikielisessä ympäristössä”

Vastaa