Halpahintaisen verkkokaupan valtava kasvu on noussut viime aikoina kiivaan julkisen keskustelun ja jopa eduskunnan käsittelyn aiheeksi Suomessa. Kuluttajien suosimat, pääosin Kiinasta käsin toimivat alustat, kuten Wish, Temu ja Shein, ovat mullistaneet suomalaisten ostotottumuksia, mutta samalla ne ovat synnyttäneet merkittäviä huolia kilpailun vääristymisestä, kotimaisen kaupan ahdingosta ja massiivisen krääsätulvan ympäristövaikutuksista. Tämän kehityksen hillitsemiseksi eduskunta sai käsiteltäväkseen kansalaisaloitteen, joka vaatii tiukempia rajoituksia ja verotuksellisia toimenpiteitä halpakauppaa vastaan.

Eduskunnassa torstaina käsitelty kansalaisaloite pyrkii puuttumaan halpakaupan toimintatapoihin, joiden katsotaan olevan kestämättömiä niin talouden, kilpailun kuin ympäristönkin näkökulmasta. Aloitteen taustalla on laaja joukko kotimaisia toimijoita, yrityselämän edustajia ja ympäristöjärjestöjä, jotka ovat huolissaan siitä, että kiinalaiset jättiverkkokaupat operoivat markkinoilla ilman samoja velvoitteita ja sääntöjä, joita suomalaiset yritykset joutuvat noudattamaan. Tämä epäreilu kilpailuasetelma syö kotimaisen kaupan kannattavuutta ja uhkaa suomalaisten työpaikkoja.

– Wishin, Temun ja Sheinin kaltaiset yritykset eivät ota mitään vastuuta Euroopassa eivätkä maksa veroja Suomeen. Voimme pärjätä ilman halpaa krääsää, joka on tuotettu tavalla, joka ei koskaan läpäise eurooppalaisia standardeja, Christoffer Ingo sanoo.

Krääsäpakettien vyöry kiihtyy ennätysvauhtia

Luvut kertovat karua kieltä halpakaupan nopeasta leviämisestä Suomeen, sillä EU:n ulkopuolelta Suomeen tuotavien alle 150 euron arvoisten pakettien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina. Arviolta noin 28 miljoonaa tällaista pakettia tuotiin maahan pelkästään vuonna 2024, ja tilastojen mukaan kasvu saattaa viedä kokonaismäärän jopa 50 miljoonaan pakettiin kuluvan vuoden aikana. Tavallisimpia tuontituotteita ovat erityisesti tekstiilit ja vaatteet – usein niin kutsuttua ultrapikamuotia – sekä erilaiset elektroniikkatuotteet. Tämä massiivinen pakettimäärä kuormittaa tullin resursseja ja logistiikkaketjuja, mutta suurin huoli liittyy siihen liittyvään ympäristörasitukseen.

Ongelman ydin piilee pitkään käytössä olleessa ”de minimis” -säännössä, joka vapauttaa alle 150 euron arvoiset lähetykset tullista. Vaikka arvonlisäverotus (ALV) tuli voimaan pienlähetyksille EU:ssa jo heinäkuussa 2021, tullivapaus on edelleen tarjonnut Kiinan verkkokaupoille massiivisen kilpailuedun. Ne pystyvät hyödyntämään tullivapautta lähettämällä suuria määriä vähäarvoisia tuotteita suoraan kuluttajille yksittäispaketteina, jolloin ne välttävät tullitarkastukset ja tietyt tuontivelvoitteet. Kotimaiset yritykset joutuvat sen sijaan maksamaan kaikki maksut ja noudattamaan tiukkoja tuoteturvallisuusvaatimuksia sekä kierrätysmaksuja, jotka kiinalaisilta toimijoilta jäävät usein hoitamatta.

Eettisyys, verotus ja immateriaalioikeudet puntarissa

Kansalaisaloite nostaa esiin kysymyksen siitä, että Wishin, Temun ja Sheinin kaltaiset yritykset eivät ota käytännössä minkäänlaista vastuuta toiminnastaan Euroopassa eivätkä maksa veroja Suomeen, mikä vääristää markkinoita kohtuuttomasti. Asiantuntijoiden mukaan kyseessä on modernin ajan ”villi länsi”, jossa kansainväliset krääsäkaupat toimivat ilman minkäänlaisia sääntöjä tai valvontaa. Suomalainen yrityselämä, joka investoi merkittävästi tuotekehitykseen ja noudattaa tiukkoja eurooppalaisia standardeja, joutuu täysin eriarvoiseen asemaan.

Tämä on herättänyt voimakkaita kannanottoja. Liikemies Ingo antaa täyden tukensa halpakauppaa rajoittavalle kansalaisaloitteelle ja kritisoi kiinalaisia halpatavarayhtiöitä jyrkästi. ”Voimme pärjätä ilman halpaa krääsää, joka on tuotettu tavalla, joka ei koskaan läpäise eurooppalaisia standardeja,” Ingo tiivistää tuntojaan. Hänen mukaansa pelkkä verotus tai tullaus ei riitä ratkaisuksi, vaan on mentävä syvemmälle eettisiin ja oikeudellisiin kysymyksiin.

Ingo korostaa erityisesti immateriaalioikeuksien loukkaamista. Kotimaiset yritykset käyttävät valtavasti resursseja tuotekehitykseen, ja valtion tehtävänä on suojella omaa muotoilua. ”Kiinalaiset halpatavarayhtiöt käyttävät erittäin aggressiivista markkinointia houkutellakseen kuluttajia, tarjoavat kestämättömiä tuotteita pilkkahintaan ja loukkaavat immateriaalioikeuksia päivittäin. Tämän ei voida antaa jatkua, ja siksi kannatan kansalaisaloitetta,” Ingo tähdentää. Monet halpatuotteet ovatkin usein suoria suunnittelukopioita tai heikkolaatuisia ”dupe”-tuotteita, jotka hyödyntävät länsimaisten brändien designia.

Kuluttajien houkuttelu agressiivisella markkinoinnilla

Kiinalaiset verkkokaupat käyttävät erittäin aggressiivista markkinointia houkutellakseen erityisesti nuoria kuluttajia ostoksille. Tähän markkinointiin kuuluvat muun muassa sosiaalisen median alustoilla, kuten TikTokissa ja Instagramissa, näkyvä mainonta sekä yhteistyöt vaikuttajien kanssa. Tutkimusten mukaan halpa hinta on nuorille kuluttajille usein tärkein ostopäätökseen vaikuttava tekijä, jolloin vastuullisuus ja eettisyys jäävät helposti toissijaisiksi. Tämä markkinointipaine luo kestämättömän kulutuskulttuurin ja edistää kertakäyttökulutusta.

Kansalaisaloitteessa vaaditaankin, että tällainen aggressiivinen markkinointi tulisi asettaa rajoitusten piiriin, jotta kuluttajia, erityisesti nuoria, suojeltaisiin haitalliselta vaikuttamiselta. Samalla on selvää, että markkinataloudessa kuluttajalla on aina valinnan vapaus, mutta ongelmaksi muodostuu se, että kuluttajan luottamus tuotteiden turvallisuuteen ja myyjän vastuuseen on näiden toimijoiden kohdalla heikkoa. Koeostot ovat osoittaneet, että monet EU:n ulkopuolisilta alustoilta tilatut tuotteet eivät täytä EU:n tiukkoja tuoteturvallisuusvaatimuksia, esimerkiksi kemikaalimäärien osalta. Tämä luo kuluttajille suoran terveysriskin.

Ratkaisuja haetaan niin Suomesta kuin EU:sta

Ongelman ratkaisemiseksi on vireillä toimenpiteitä sekä kansallisella että Euroopan unionin tasolla. Kansalaisaloitteessa esitetyt toiveet keskittyvät mainonnan rajoittamisen lisäksi verotuksellisiin keinoihin krääsäkaupan kasvun hillitsemiseksi.

EU:ssa puolestaan valmistellaan parhaillaan lainsäädäntöä, jonka tarkoituksena on puuttua halpakaupan epäreiluihin etuihin. Komissiossa on kehitteillä ehdotus, jonka mukaan myös alle 150 euron arvoisten pakettien tuonti vaatisi tullausta. Lisäksi on esitetty ajatuksia pienten lähetysten tullimaksuista tai erityisistä ympäristöveroista. EU:n suunnitelmissa on esimerkiksi de minimis -verovapauden lakkauttaminen, tosin tämän on kaavailtu tapahtuvan vasta vuonna 2028. Joidenkin tahojen mukaan pelkkä tullivapauden poisto ei riitä, vaan tarvitaan tiukempaa sääntelyä.

Kansalaisaloitteen tavoitteena onkin painostaa eduskuntaa ja hallitusta nopeampiin toimiin, jotta krääsätalous saataisiin kuriin. Suomalaisten yritysten kilpailukyvyn turvaaminen ja ympäristövastuullisuuden edistäminen vaativat, että kaikki markkinoilla toimijat noudattavat samoja pelisääntöjä.

Halpakaupan haasteet ja ratkaisuehdotukset

Halpakaupan aiheuttamiin haasteisiin vastaamiseksi on esitetty useita toimenpiteitä:

• Kilpailun vääristyminen: Puuttuminen tullivapauteen ja verotuksen epätasaisuuteen (esim. de minimis -säännön poistaminen).
• Ympäristöongelmat: Erityisten ympäristömaksujen tai verojen käyttöönotto kertakäyttötuotteille.
• Immateriaalioikeudet: Tiukempi valvonta ja toimet suunnittelukopioita vastaan tullissa ja markkinoilla.
• Kuluttajansuoja: Rajoitukset aggressiiviseen ja epäeettiseen markkinointiin, erityisesti sosiaalisessa mediassa.
• Tuoteturvallisuus: Vaatimus siitä, että kaikki tuotteet täyttävät EU:n turvallisuusstandardit ennen maahantuontia.

Paine EU:n ulkopuolisten verkkokauppojen vastuun lisäämiseksi kasvaa, ja on todennäkööstä, että lainsäädäntö tulee muuttumaan. Kysymys on enää siitä, kuinka nopeasti ja kattavasti toimiin ryhdytään Suomen kaupan ja ympäristön puolesta.