Sote-palveluiden pelastaminen ei saa jäädä puoluepolitiikan pelinappulaksi, sillä suomalaiset tarvitsevat nyt syytösten sijaan konkreettisia ratkaisuja ja yli puoluerajojen ulottuvaa yhteistyötä. Hyvinvointialueiden haasteet ovat yhteinen, koko maata koskeva asia, ja poliitikkojen on yhdessä varmistettava, että jokainen kansalainen saa tarvitsemansa avun. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta korostaa, että poliitikkojen yhteinen velvollisuus on taata sote-ammattilaisille edellytykset laadukkaan työn tekemiseen. Hän näkee nykyisen tilanteen heijastelevan järjestelmän natinaa liitoksissaan, ja suurin säästö syntyykin vaikuttavuudesta, ei palveluita heikentävistä leikkauksista.

Mitä tarvitaan soten ahdinkoon?

Mitä suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto (sote) tarvitsee akuuttiin ahdinkoonsa poliitikkojen näkökulmasta? Sote ja suomalaiset eivät kaipaa syyllisten etsimistä, vaan ne tarvitsevat toimivia palveluita, ratkaisuja ja puoluerajat ylittävää yhteistyötä nykyisen haastavan tilanteen korjaamiseksi. On poliitikkojen yhteinen tehtävä varmistaa, että sote-ammattilaiset voivat tehdä työnsä laadukkaasti ja että jokainen kansalainen voi luottaa saavansa apua, kun sitä tarvitsee.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran mukaan ratkaisu ei ole yhden puolueen tai hallituksen harteilla, vaan kyseessä on koko poliittisen kentän yhteinen haaste ja velvollisuus. Hänen näkemyksensä mukaan syyttely kääntää huomion pois olennaisesta, eli hoitojonossa odottavien ihmisten tarpeista ja palveluiden heikkenevästä laadusta. Tärkeintä on keskittyä toimenpiteisiin, jotka palauttavat luottamuksen palvelujärjestelmään ja turvaavat perustuslailliset oikeudet riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Syvennyttäessä aiheeseen on selvää, että hyvinvointialueiden talousvaikeudet ja työvoimapula ovat keskeisimmät ongelmat, joiden ratkaiseminen vaatii nopeaa ja koordinoidumpaa toimintaa valtion ja alueiden välillä. Hyvinvointialueet ovat suuren paineen alla, kun ne pyrkivät tasapainottamaan talouttaan rahoitusmallin asettamissa puitteissa, samalla kun palvelutarve kasvaa ja palkkakustannukset nousevat. Työvoimapula on massiivinen ja kallis ongelma, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja, kuten koulutuspaikkojen lisäämistä ja sote-alan veto- ja pitovoiman parantamista. Lisäksi, kuten Virta on aiemmin linjannut, liian nopeat ja harkitsemattomat leikkaukset uhkaavat syventää ongelmia, kun vaikuttavuudesta tinkiminen kostautuu pitkällä aikavälillä entistä suurempina kustannuksina.

Lapset ja nuoret palveluiden peilinä

Sofia Virta nostaa esiin erityisesti lasten ja nuorten palvelut sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden kehittämisen keskiöön. Hän pitää lapsia ja nuoria ikään kuin peilinä, josta nähdään suoraan, miten koko järjestelmä todellisuudessa toimii. Tämä johtuu siitä, että heidän hyvinvointinsa heijastelee herkimmin järjestelmän onnistumisia tai epäkohtia.

Virran mukaan esimerkiksi kouluterveydenhoitajat, lastenpsykiatrit, kuraattorit ja nuorisotyöntekijät ovat jo pitkään raportoineet havainnoistaan, jotka kertovat järjestelmän kuormittumisesta ja ongelmien kasautumisesta. Kun lapsi tai nuori saa apua riittävän ajoissa, voidaan estää isompien ja kalliimpien ongelmien syntyminen myöhemmin. Tässä näkyy selvästi se periaate, että suurin säästö syntyy nimenomaan vaikuttavuudesta ja ennaltaehkäisystä, ei sokeista leikkauksista. Sote-alalla ei ole Virran mukaan ylimääräisiä ammattilaisia, joiden resursseista voisi huoletta karsia.

Parlamentaarinen yhteistyö avainasemassa

Oppositiopuolueet ovat osoittaneet huolensa hyvinvointialueiden toimintaedellytyksistä jättämällä hallitukselle yhteisen vetoomuksen parlamentaarisesta yhteistyöstä. Tämä aloite alleviivaa sitä, että sote-kysymys on kriisiytyessään noussut puoluerajojen ylittäväksi huolenaiheeksi. Virta korostaa, ettei kyse ole ainoastaan hallituksen haasteesta, vaan yhteisestä tehtävästä.

Poliittisen kentän on kyettävä kuuntelemaan sote-ammattilaisia ja arjessaan kamppailevia ihmisiä, joiden viesti on selkeä: palvelut eivät saa rapautua. Kansalaisia ei kiinnosta puolueiden välinen kina, vaan se, saavatko heidän läheisensä lääkäriajan tai pääseekö nuori avun piiriin ajoissa. Perusterveydenhuollon ammattilaisten venyminen äärirajoille heijastuu suoraan potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun. Siksi soten pelastaminen on nähtävä yhteiskunnallisena välttämättömyytenä, ei poliittisena taisteluna.

Sote-järjestelmän rakenneuudistuksen syvät juuret ja tulevaisuuden reunaehdot

Sote-uudistus, jolla sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirrettiin kunnilta 21 uudelle hyvinvointialueelle, oli historiallisen suuri rakenneuudistus. Sen tavoitteena oli luoda tasa-arvoisempi palvelujen saatavuus ja vähentää terveyseroja. Suuret muutokset eivät kuitenkaan tapahdu hetkessä, ja siirtymävaihe on synnyttänyt merkittäviä muutoskustannuksia ja taloudellisia riskejä, kuten palkkaharmonisoinnin ja ICT-järjestelmien muutokset.

Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu suurelta osin valtion yleiskatteiseen laskennalliseen rahoitukseen, eikä niillä ole verotusoikeutta kuntien tapaan. Rahoitus pyritään kohdentamaan palvelutarpeen mukaan, mutta talousongelmat ovat osoittaneet, että rahoitus on ollut liian niukkaa suhteessa palvelutarpeen kasvuun ja kustannusten nousuun, erityisesti inflaation kiihtymisen ja palkankorotusten myötä. Monet hyvinvointialueet ovatkin aloittaneet liian pienellä rahoituksella, minkä arvioidaan johtavan jopa miljardin euron alijäämään.

Palveluiden turvaaminen edellyttääkin rohkeaa uudistamista ja uusien tapojen löytämistä palveluiden tuottamiseen. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin osaamisen hyödyntäminen on välttämätöntä, jotta ammattilaisten työaika voidaan ohjata sinne, missä se on tärkeintä: ihmisten hyvään hoivaan. Hallituksen on tuettava alueita työssään tiiviin yhteistyön ja luottamuksen hengessä, samalla kun sääntelyä yksinkertaistetaan ja ohjausta selkeytetään.

Konkreettisia keinoja Sote-palveluiden vahvistamiseksi

Sofia Virta on aiemmin esittänyt ja vihreiden linjauksissa on korostettu useita konkreettisia keinoja sote-palveluiden parantamiseksi ja hyvinvointialueiden toimintaedellytysten turvaamiseksi. Nämä toimet tähtäävät erityisesti työvoimapulan ratkaisemiseen ja ennaltaehkäisyyn:

• Lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen ja niiden riittävän rahoituksen turvaaminen.
• Vuokralääkäritoimintaan puuttuminen lainsäädännöllisin keinoin, jotta julkisella sektorilla työskentely olisi houkuttelevampaa.
• Kela-korvausten kohdentaminen vain niihin palveluihin, joita julkinen sektori ei kykene yksin tarjoamaan (esim. hedelmöityshoidot).
• Kilpailutus- ja hankintaosaamisen lisääminen hyvinvointialueilla ja läpinäkyvän kustannuslaskentamallin luominen.
• Sosiaaliturvan leikkausten välttäminen, jotka heikentävät pienituloisten sote-alan työntekijöiden asemaa ja vaikeuttavat alan veto- ja pitovoimaa. Erityisesti aikuiskoulutustuen poistamisen vaikutus sote-alalle kouluttautumiseen on merkittävä.

Virta vetoaa hallitukseen ja kaikkiin puolueisiin, että nyt on aika koota yhteen asiantuntijat, hyvinvointialueet ja eduskunnan voimat katsomaan suomalaisia silmiin ja turvaamaan palveluiden toimivuus jatkossakin.

Ratkaisujen aika, ei syytösten

Tulevaisuus vaatii yhteistyötä, sillä sote-palveluiden toimivuus koskettaa jokaista suomalaista, olipa kyse sitten pienten kuntien asukkaista, ruuhkaisten terveyskeskusten potilaista tai arjen pystyssä pitävistä ammattilaisista. Yhteistyöllä on mahdollista turvata palveluiden jatkuvuus ja laatu – se on poliitikkojen velvollisuus suomalaisia kohtaan.