Suomen talouspolitiikka on jälleen kerran kuumana perunana, kun kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan vastaava Joona Räsänen (sd.) on nostanut esiin hallituksen kiihdyttämän velkaantumistahdin. Räsäsen mukaan pääministeri Petteri Orpon hallitus on kaasuttanut maamme EU:n nopeiten velkaantuvaksi maaksi. Tämän seurauksena Suomi on hänen mukaansa matkalla kohti unionin tarkkailuluokan etupulpettia, mihin maa on jo aiemmin viety. Tilanne vaatii Räsäsen mielestä välitöntä velkajarrua.

Räsäsen näkemykset eivät ole jääneet vain puheen tasolle. Hän on tituleerannut pääministeri Orpoa ”todelliseksi velkalaivan kippariksi” viitaten siihen, että velkasuhteen ennustetaan Valuovarainministeriön (VM) ennusteiden mukaan kasvavan tulevina vuosina lähelle

Velkaantumisen kiihtyminen on huolestuttavaa, kun otetaan huomioon EU:n säännöt, joissa julkisen velan tulisi pysyä alle 60 prosentin BKT:stä ja alijäämän alle 3 prosentin. Vaikka Suomi on toistaiseksi välttänyt joutumisen EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn, Räsänen näkee toisen jalan olevan jo kynnyksen yli. Tämä uhka tarkkailuluokasta on signaali siitä, että maan julkinen talous on heikentynyt merkittävästi.

Hallituksen tavoite saada velkaantuminen kuriin näyttää kansanedustajan mielestä murenevan. Velkasuhde on Tilastokeskuksen ja VM:n ennusteiden mukaan noussut jo yli 80 prosentin suhteessa BKT:hen ja jatkaa kasvuaan ennustejaksolla. Tämä asettaa haasteita hyvinvointivaltion rahoituspohjalle ja luo epävarmuutta kansainvälisille luottoluokittajille.

Kasvu laahaa ja verotulot valuvat hiekkaan

Julkisen talouden heikon tilan taustalla on Räsäsen mukaan selvä syy: kasvu laahaa ja työllisyys heikkenee. Suomen työllisyyskehitys on ollut tällä hallituskaudella heikointa koko Euroopassa, mikä on merkittävä huolenaihe. Kun talouskasvu on hidasta tai jopa negatiivista ja työttömyys lisääntyy, valtion verotulot romahtavat. Tämä on näkynyt suoraan valtion budjetissa.

Viimeisin esimerkki tästä valuu kolmannessa lisätalousarviossa, jota eduskunta käsitteli. Tässä lisäbudjetissa verotuloarviota on jouduttu pudottamaan yli 700 miljoonalla eurolla.

Räsänen on arvostellut ankarasti hallituksen valitsemaa linjaa:

Jälleen yhden surullisen esimerkin hallituksen politiikasta antaa tänään eduskunnassa keskustelussa oleva vuoden kolmas lisätalousarvio, jossa verotuloarviota on pudotettu yli 700 miljoonalla. Tässä tilanteessa on täysin edesvastuutonta tehdä kallis ja tehoton yhteisöveroale velaksi, Räsänen moittii.

Yhteisöveroalennuksen tekeminen velaksi tilanteessa, jossa verotulot jo valuvat, nähdään oppositiossa ristiriitaisena ja vastuuttomana päätöksenä. Sen sijaan, että valtion kassaa parannettaisiin veropohjaa vahvistamalla, tehdään päätöksiä, jotka luovat pysyviä aukkoja tulopohjaan. Valtiovarainministeriökin on todennut, että hallitus ei todennäköisesti saavuta itselleen asettamiaan talouspolitiikan tavoitteita.

Velkapolitiikan ristiriidat ja puolueiden linjaukset

SDP:n kritiikki kohdistuu erityisesti siihen, että nykyinen pääministeri Petteri Orpo kritisoi ankarasti edellisen hallituksen (Sanna Marinin) velkaantumista, kun velkaa otettiin kriisien seurauksena noin 10,4 miljardia euroa vuonna 2023. Nyt Orpon hallitus kuitenkin esittää tälle vuodelle jopa yli 13 miljardia euroa uutta velkaa. Räsänen onkin todennut, että Orpo oli edellisen vaalikauden ”velkakriitikko”, mutta onkin nyt paljastunut ”velkaantumisen salarakkaaksi”.

Opposition mukaan hallituksen toimet, kuten tietyt sosiaaliturvaleikkaukset ja työntekijän asemaa heikentävät toimet, eivät välttämättä edistä työllisyyttä toivotulla tavalla, vaan saattavat jopa lisätä työttömyyttä ja heikentää pienituloisten asemaa. Räsänen ja muut SDP:n edustajat ovat korostaneet, että hallituksen työllisyyspolitiikka on ollut ”umpisurkeaa”.

Vahva työllisyys ja kestävä talouskasvu ovat Räsäsen mukaan ainoat pitkän aikavälin ratkaisut velkaantumisen taittamiseen. Lyhytaikaiset, velaksi otetut veronkevennykset eivät ratkaise juuriongelmia.

Talousasiantuntijoiden näkemykset hallituksen politiikasta jakavat mielipiteitä. Osa on ylistänyt hallituksen sopeutustoimia vastuullisena finanssipolitiikkana, korostaen, että velan tai alijäämän lisääntyminen liittyy pitkälti edellisen hallituksen pysyviin menolisäyksiin ja nousseisiin korkoihin. Rakenteellinen alijäämä on joidenkin mukaan parantunut, mutta velkasuhteen kasvu on kiistaton tosiasia.

Orpon hallitusohjelman mukaan keskeinen tavoite on kääntää Suomen velkaantuminen laskuun ja saada aikaan kestävää kasvua. Hallitus on linjannut mittavista sopeutustoimista ja rakennepoliittisista uudistuksista, joiden tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta.

Mihin Suomen velkasuhde on menossa?

Suomen julkisen velan suhde BKT:hen on noussut tasaisesti viime vuosina. Jos tarkastellaan vuotta 2024, Tilastokeskuksen mukaan julkisyhteisöjen EDP-velka (sulautettu bruttovelka) oli jo merkittävästi koholla, ja ennusteet näyttävät velkasuhteen jatkavan nousuaan tulevina vuosina.

Hallituksen toimenpiteiden, kuten arvonlisäverokannan korotuksen ja säästöjen, odotetaan hillitsevän menojen kasvua, mutta samanaikaisesti heikko suhdannetilanne ja aiemmat menolisäykset (kuten hyvinvointialueiden rahoituksen haasteet) kasvattavat alijäämää.

Kansanedustaja Räsäsen huoli EU:n tarkkailuluokan etupulpetista heijastelee pelkoa siitä, että Suomi menettää kansainvälistä luottamusta ja taloudellista liikkumavaraa. EU:n liiallisen alijäämän menettely (Excessive Deficit Procedure, EDP) on vakava asia, sillä se asettaa maan tiukempaan seurantaan ja voi johtaa sanktioihin, jos alijäämää ja velkaantumista ei saada kuriin.

Räsäsen mukaan hallituksen olisi keskityttävä tehokkaampiin kasvutoimiin ja todelliseen työllisyyden kasvattamiseen sen sijaan, että se tekee kalliita ja tehottomia veronkevennyksiä.

Keskeiset huolenaiheet Suomen velkaantumisessa

1. Velkasuhteen nopea kasvu: Julkisen velan suhde BKT:hen nousee ennusteiden mukaan lähelle 90 prosenttia.
2. Verotulojen romahdus: Heikon kasvun ja työllisyyden heikkenemisen vuoksi verotuloarvioita on jouduttu laskemaan merkittävästi.
3. EU:n tarkkailuluokka: Riski joutua EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn on suuri, mikä heikentää uskottavuutta.
4. Yhteisöveroale velaksi: Kritisoitu päätös keventää yhteisöveroa lainarahalla taloudellisesti haastavassa tilanteessa.
5. Heikko työllisyyskehitys: Suomi on Euroopan heikoimmin työllisyyttä kasvattavien maiden joukossa.

Keskustelu julkisen talouden tilasta jatkuu varmasti kiivaana eduskunnassa. Vasta aika näyttää, onnistuuko Petteri Orpon hallitus kääntämään ”velkalaivan kipparin” kurssin kohti vakaampia vesiä vai joutuuko Suomi lopulta Euroopan talouden tiukimpaan tarkkailuun.