Helsinki – Kansanedustaja Fatim Diarra (vihr.) on nostanut esiin Suomessa liian vähän huomiota saaneen ongelman: naisten kokeman epäasiallisen käytöksen ja jopa kontrolloinnin takseissa. Diarran mukaan kyse ei ole satunnaisista töppäyksistä, vaan systemaattisesta ilmiöstä, joka alleviivaa laajempia haasteita naisten itsemääräämisoikeudessa ja turvallisuudessa julkisissa tiloissa. Hän korostaa, että jokaisella naisella on oikeus vapaaseen ja turvalliseen liikkumiseen ilman pelkoa arvostelusta tai kontrolloinnista.

Vihreiden eturivin poliitikko on kertonut omien kokemustensa kautta, kuinka yksityinen taksimatka voi muuttua yllättäen henkilökohtaista elämää, pukeutumista ja jopa uskonnollista taustaa koskevaksi kuulusteluksi. ”Olen joutunut useaan otteeseen tilanteisiin, joissa taksikuski on alkanut kysellä uskonnostani ja sen jälkeen kommentoida, miten minun pitäisi pukeutua tai elää”, Diarra kuvailee. Tämäntyyppinen käytös on paitsi epäammattimaista, myös räikeä loukkaus matkustajan yksityisyyttä ja itsemääräämisoikeutta kohtaan.

Epäasiallisuutta yli kulttuurirajojen

Diarran mukaan hänen taustansa – isän muslimiuskonto – saa jotkut kuljettajat automaattisesti olettamaan ja antamaan ”neuvoja” siitä, kuinka hänen tulisi elää tai peittää hiuksensa. Vaikka taustalla olisi usein oletus, Diarra vastaa johdonmukaisesti: ”Se ei kuulu kenellekään muulle kuin minulle.” Nämä tapaukset ovat johtaneet siihen, että hän on joutunut keskeyttämään matkoja ja tehnyt niistä ilmoituksia taksiyhtiöille.

On merkittävää, että Diarra painottaa ongelman ulottuvan kansalaisuudesta tai taustasta riippumatta. Häirintää tai sopimatonta käytöstä ei tapahdu vain ulkomaalaistaustaisten kuljettajien kanssa, vaan myös suomalaiset taksikuskit ovat syyllistyneet epäasialliseen käytökseen, joskus jopa päihtyneenä. Tämä havainto murtaa myytin siitä, että kyse olisi vain tiettyyn ryhmään tai kulttuuriin rajoittuvasta ilmiöstä. Sen sijaan se viittaa laajempaan ongelmaan asenteissa ja ammattietiikassa.

Uskonto vallankäytön välineenä

Kansanedustaja Diarra korostaa, että uskontoa tai kulttuuria ei saa käyttää selityksenä naisten kontrolloinnille. Hän muistuttaa, että suuri osa maailman muslimeista elää maallistunutta, vapaata elämää, ja monille uskonto on ennen kaikkea kulttuurinen tausta, ei jatkuva kontrollin lähde arjessa. ”Siksi on tärkeää ymmärtää, ettei ongelma ole uskonnossa itsessään, vaan siinä, miten sitä käytetään vallankäytön välineenä”, hän painottaa.

Hänen mukaansa tällaisen käytöksen taustalla on usein vanhanaikainen ajatus siitä, että miehellä olisi oikeus kommentoida, kontrolloida tai rajoittaa naisen elämää. Kun uskonto tai kulttuuri otetaan käyttöön naisen rajoittamisen oikeutuksena, kyse on Diarran mukaan sukupuolisesta vallankäytöstä. Tämä asetelma heijastelee valitettavaa tosiasiaa: naiset nähdään edelleen joissakin piireissä alempiarvoisina, mikä on nykypäivän yhteiskunnassa kestämätöntä.

Turvattomuuden tunne taksissa – laaja suomalainen ilmiö

Vaikka Diarran kokemukset ovat henkilökohtaisia, ne eivät ole Suomessa ainutlaatuisia. Taksimatkustamisen turvallisuudesta tehtyjen kyselyjen ja selvitysten mukaan merkittävä osa suomalaisista matkustajista, erityisesti naiset, on kokenut turvattomuutta takseissa. Uudellamaalla tehdyn kyselyn mukaan jopa yli neljännes vastaajista oli kokenut turvattomuutta taksissa, ja tunne liittyi sekä fyysiseen että psyykkiseen turvattomuuteen.

Turvallisuuden heikkeneminen alalla on yhdistetty erityisesti taksiuudistukseen ja sen myötä tulleeseen sääntelyn purkuun, joka on tuonut alalle epätasaisen laadun ja valvonnan puutteen. Kun ammattimaisuuden taso ja valvonta heikkenevät, riskit epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle kasvavat. Taksinkuljettajan tehtävä on Diarran mukaan yksiselitteinen: ”Tarjota turvallinen kyyti – ei arvostella matkustajan uskontoa, hiuksia tai vaatteita.” Hän peräänkuuluttaa taksiyhtiöiltä tiukempia kriteereitä kuljettajien koulutukseen ja toiminnan valvontaan. Kuljettaja, joka syyllistyy tällaiseen käytökseen, ei ole hänen mukaansa sopiva työhönsä.

Pakottavan kontrollin kriminalisointi

Turvallisuuden lisäämiseksi takseissa ja yhteiskunnassa laajemmin, Diarra ja Vihreät ovat aktiivisesti ajaneet lainsäädäntömuutoksia. Yksi keskeinen tavoite on pakottavan kontrollin kriminalisointi. Kyseessä on lähisuhdeväkivallan muoto, jossa uhria alistetaan järjestelmällisesti, ja se ilmenee usein henkisenä väkivaltana sekä kunniaan liittyvässä väkivallassa. Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu on jättänyt asiasta lakialoitteen eduskunnalle, ja Vihreät Naiset ovat tukeneet aloitetta. Tavoitteena on saattaa lainsäädäntö vastaamaan Istanbulin sopimuksen velvoitteita, joissa edellytetään valtioita puuttumaan tähän vakavaan ihmisoikeusloukkaukseen.

Diarra korostaa myös yhteiskunnan tukea niille naisille, jotka elävät pakottavan kontrollin alaisissa yhteisöissä. On elintärkeää antaa ääni niille, jotka ovat joutuneet tällaisen kontrollin kohteeksi, ja niille, jotka ovat onnistuneet vapautumaan siitä. Nämä naiset tietävät parhaiten, millaista apua ja tukea tarvitaan.

Toimenpiteet turvallisemman arjen puolesta

Jotta jokaisella naisella olisi oikeus vapauteen ja turvallisuuteen, tarvitaan Diarran mukaan monenlaisia toimenpiteitä:

• Pakottavan kontrollin kriminalisointi: Tunnistetaan järjestelmällinen alistaminen lähisuhdeväkivallan muotona ja säädetään siitä rangaistavaksi.
• Taksialan ammattimaisuuden parantaminen: Tiukemmat kriteerit kuljettajien koulutukseen ja valvontaan. Nollatoleranssi häirinnälle ja epäasialliselle käytökselle.
• Tietoisuuden lisääminen: Koulutetaan viranomaisia, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia sekä taksialaa tunnistamaan kontrolli ja siihen liittyvä väkivalta.
• Uhrien tukeminen: Parannetaan tuki- ja turvapalveluita naisille, jotka ovat joutuneet kontrollin tai väkivallan kohteeksi.

Kansanedustaja Fatim Diarra tiivistää asenteensa selkeästi: ”Yksikään nainen ei ole vapaa, ennen kuin kaikki naiset ovat vapaita.” Tämä viesti on kannustin jatkuvaan työhön tasa-arvon ja turvallisuuden eteen niin taksin takapenkillä kuin yhteiskunnassa yleensä.