Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vuoden 2026 talousarviosta ja vuosien 2026–2028 taloussuunnitelmasta on saavutettu neuvottelutulos, joka sisältää merkittäviä lisäpanostuksia alueen sosiaali- ja terveyspalveluihin. Aluevaltuuston ryhmien enemmistö pääsi talousarviosopuun maanantaina 10. marraskuuta 2025, ja tämä sopu turvaa muun muassa 14 vuorokauden hoitotakuun säilymisen perusterveydenhuollossa. Neuvottelutulos sisältää yhteensä yli 15 miljoonan euron panostukset useisiin asukkaille tärkeisiin palveluihin, mikä on suuri voitto palveluiden saavutettavuuden näkökulmasta.

Sosiaali- ja terveysministeriön linjausten mukainen perusterveydenhuollon hoitotakuu tiukentui vaiheittain, ja sen tavoitteena on varmistaa, että apua saadaan nopeasti. Hoitotakuun 14 vuorokauden enimmäisaika on erityisen kriittinen alle 23-vuotiaille, joiden tulee päästä hoitoon kahdessa viikossa sairastumisesta tai vamman hoidon tarpeen toteamisesta. Tämä tiukka aikaraja parantaa erityisesti lasten ja nuorten palveluihin pääsyä.

Hoitotakuu torjui rajaukset – asiakasmaksuihin kohtuutta

Sosialidemokraattisen puolueen (SDP) valtuustoryhmä nosti neuvotteluissa ykköstavoitteekseen sen, ettei hoitotakuuta rajattaisi tai heikennettäisi. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Eeva Hiila iloitsee siitä, että kaikki budjettisovussa mukana olleet puolueet ja viranhaltijat olivat SDP:n kanssa samalla linjalla 14 vuorokauden hoitotakuun tärkeydestä. Hän toteaa, että yhteisymmärrys hoitotakuusta antoi tilaa keskustella asiakasmaksuista, joissa myös saavutettiin monia onnistumisia.

Neuvotteluissa saatiin kohtuullistettua esitettyjä asiakasmaksujen nostoja. Tämä päätös keventää asiakkaiden taloudellista taakkaa ja tukee palveluihin hakeutumista, mikä on sosiaalipoliittisesti tärkeä linjaus. Erityisesti huomioitiin tärkeät palvelut, kuten palliatiiviset ja geriatriset palvelut, joiden etävastaanottojen asiakasmaksuja ei nostettu. Nämä palvelut ovat elintärkeitä ikääntyneelle väestölle, ja maksupolitiikalla tuetaan heidän saavutettavuuttaan hoitoon.

Lisäksi neuvotteluissa tuettiin tavoitetta, että hyvinvointialue alkaa selvittää yhdessä HUSin kanssa asiakasmaksujen maksukaton käyttöönottoa. Maksukatto on olennainen työkalu terveydenhuollon kustannusten ennakoitavuuden ja hallittavuuden parantamiseksi asukkaiden kannalta. Sen avulla varmistetaan, että sairauskulut eivät muodostu ylivoimaiseksi taloudelliseksi rasitteeksi, ja se tukee yhdenvertaisuutta terveydenhuollon palveluissa.

Mielenterveyspalvelut ja terapiatakuu vahvistuvat

Neuvotteluissa puolueet sopivat merkittävistä panostuksista mielenterveys- ja päihdepalveluihin, mikä vastaa alueelliseen tarpeeseen parantaa hoitoon pääsyä. Esimerkiksi ensilinjan toimintaan panostetaan 165 000 euroa ensi vuoden budjetissa. Ensilinjan palvelut ovat usein matalan kynnyksen apua, jonka avulla pyritään puuttumaan ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ne ehtivät kriisiytyä.

Valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtaja Aino Laine toteaa mielenterveys- ja päihdepalveluiden vahvistamisen olleen keskeinen tavoite. Hän painottaa, että monet työikäiset kamppailevat mielenterveyshaasteiden ja työkyvyn laskun kanssa, minkä vuoksi terapiapalveluiden vahvistaminen on erityisen tärkeää nuorten lisäksi myös aikuisten palveluissa. Tämä on linjassa sen kanssa, että koko maassa on tehty työtä terapiatakuun edistämiseksi. Vaikka lasten ja nuorten terapiatakuu astui voimaan toukokuussa 2025, Länsi-Uudellamaalla pyritään vahvistamaan terapiaan pääsyä myös aikuisväestölle. Terapiatakuu tarkoittaa lasten ja alle 23-vuotiaiden kohdalla sitä, että he pääsevät tiettyihin mielenterveyspalveluihin viimeistään kuukauden kuluessa tarpeen toteamisesta.

Nämä panostukset ovat investointi alueen työikäisen väestön hyvinvointiin ja työkykyyn. Mielenterveysongelmien nopea ja riittävä hoito on kustannustehokas ratkaisu pitkällä aikavälillä, sillä se ehkäisee sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä.

Lapset ja nuoret tulevaisuuden keskiössä

Talousarvioneuvotteluissa kirjattiin keskeiseksi tavoitteeksi panostaa yhdessä kuntien kanssa oppilashuoltopalveluiden näkyvyyteen oppilaitoksissa. Tämä on strategisesti tärkeä kirjaus, sillä se korostaa ennaltaehkäisevää työtä ja läsnäoloa siellä, missä lapset ja nuoret viettävät suurimman osan arjestaan.

Kuraattorin, psykologin, terveydenhoitajan, lääkärin ja muiden ammattiryhmien palvelut tulevat jatkossakin olemaan lähipalveluita Länsi-Uudenmaan alueella. Sini Felipe, valtuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja, alleviivaa, että lapset ja nuoret ovat tulevaisuus, ja siksi sujuvan avun on oltava nopeasti saatavilla. Uusi kirjaus mahdollistaa sen, että palveluita voidaan vahvemmin kehittää yhdessä oppilaitosten kanssa tulevan vuoden aikana. Tämän kehitystyön avulla pyritään varmistamaan, että oppilashuollon palveluita saadaan joustavasti ja saumattomasti osana koulun arkea.

Kouluterveyskyselyt ja muut tutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet lasten ja nuorten mielenterveys- ja hyvinvointiongelmien kasvaneen, mikä tekee oppilashuollon vahvistamisesta välttämätöntä. Länsi-Uudenmaan päätös panostaa tähän alueeseen on vastuullinen askel tulevaisuuteen.

Liikkumavara mahdollistaa uudistukset

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Eeva Hiila katsoo luottavaisin mielin hyvinvointialueen tulevaisuuteen, sillä saavutettu budjettisopu antaa jalansijaa tulevaan kehitystyöhön. Hän korostaa, että yhteisellä työllä voidaan saavuttaa hyviä tuloksia, vaikka talouden kanssa on edelleen oltava tarkkana.

Saavutettu taloudellinen liikkumavara nähdään mahdollistajana palveluiden uudistamiselle. Tässä on olennaista huomata, että lisäpanostukset kohdennetaan uudistuksiin ja parannuksiin, eikä vain nykyisen palvelutason ylläpitämiseen. Hiila lupaa, että ryhmä aikoo varmistaa, että nyt saavutetut tärkeät kirjaukset toteutuvat. Hän nostaa esiin myös henkilöstön kuuntelemisen tarpeen, sillä onnistuneet uudistukset edellyttävät ammattilaisten sitoutumista ja työhyvinvointia.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen budjettisopu osoittaa, että laaja poliittinen yhteisymmärrys on mahdollinen, kun kyseessä on asukkaiden peruspalveluiden turvaaminen ja parantaminen. Tällainen yhteistyö on elintärkeää hyvinvointialueiden haastavassa taloudellisessa toimintaympäristössä.

Budjettisovun keskeiset sosiaaliset vaikutukset

• Hoitotakuun säilyttäminen: Perusterveydenhuollon 14 vuorokauden hoitotakuu pysyy voimassa, mikä nopeuttaa erityisesti alle 23-vuotiaiden pääsyä hoitoon.
• Asiakasmaksujen kohtuullistaminen: Esitettyjä korotuksia rajoitettiin ja maksukaton selvitystä vauhditetaan, mikä parantaa taloudellista saavutettavuutta.
• Mielenterveyspalvelujen vahvistaminen: Ensilinjan toimintaan kohdennettiin lisäpanostusta, ja terapiatakuuta pyritään laajentamaan myös aikuisille.
• Ikääntyneiden tuki: Palliatiivisten ja geriatristen palvelujen etävastaanottojen maksuja ei nostettu, tukien hauraimmassa asemassa olevia.
• Lasten ja nuorten lähipalvelut: Oppilashuollon palveluiden näkyvyyteen panostetaan, ja palvelut pysyvät lähellä oppilaitoksia.