Vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö on noussut julkisessa talouskeskustelussa voimakkaasti esiin, sillä hän asettaa kyseenalaiseksi hallituksen kyvyn käsitellä ilmastokriisiä paitsi ekologisena, myös äärimmäisen vakavana talouskriisinä.

Varapuheenjohtajan ja parlamentaarisen finanssipoliittisen työryhmän jäsenenä Hyrköllä on ollut ainutlaatuinen näkymä niihin numeerisiin todisteisiin, jotka maalaavat synkän kuvan Suomen taloudellisesta tulevaisuudesta, mikäli päättäväisyys ilmastopolitiikan suhteen horjuu; hän painottaa, että valtiovarainministeriön tuoreet laskelmat eivät jätä tulkinnalle sijaa, vaan ne osoittavat suunnanmuutoksen olevan välttämätön velkasuhteen vakauttamiseksi. Suomen talouden perusta kantaa jo nyt raskasta taakkaa, mutta Hyrkön mukaan ilmastotoimettomuudesta syntyvä taakka on mittaamattomasti suurempi kuin mitkään lyhyen aikavälin sopeutustoimet voisivat lieventää, ja sen vuoksi finanssipoliittiset tavoitteet tulee asettaa ekologisen todellisuuden ehdoilla. Kansanedustajan mukaan on suorastaan hämmentävää, kuinka päättäjät voivat sivuuttaa tämän taloudellisen tosiasian asettaessaan tavoitteita ja tehdessään leikkauksia, sillä pitkällä tähtäimellä katsottuna ilmastonmuutokseen reagoimatta jättäminen syö pohjan kaiken talouskasvun ja vakauden alta. Kestävän talouspolitiikan on Hyrkön mielestä ylitettävä perinteiset puoluerajat, sillä vain yhdistämällä kunnianhimoinen vihreä siirtymä ja finanssipolitiikka voidaan turvata Suomen kansantalouden kilpailukyky ja hyvinvointivaltion rahoituspohja tulevaisuudessa.

Ilmastotoimettomuuden hinta: Velkasuhde uhkaa karata käsistä

**Hallituksen virallinen ilmastovuosikertomus sisältää karuja lukuja, sillä siinä esitetyt valtiovarainministeriön analyysit maalaavat synkän kuvan tulevaisuudesta, mikäli Suomi ei kykene täyttämään kansainvälisiä ja kansallisia ilmastotavoitteitaan; tämä skenaario asettaa talouskasvun jarrutusvaihteelle ja samalla kiihdyttää velkasuhteen kasvua. Virkamieskoneiston tuottama laskelma on suora ja selkeä, sillä se osoittaa, kuinka ilmaston kuumenemisen suorat ja epäsuorat vaikutukset iskevät kansantalouteen, vaikeuttaen jo valmiiksi haastavaa julkisen talouden tasapainottamista. Erityisesti Hyrkkö on huolissaan siitä, että ilmastonmuutos lisää äärimmäisiä sääilmiöitä, jotka aiheuttavat infrastruktuurivahinkoja ja tuotantokatoja, mikä puolestaan heijastuu negatiivisesti bruttokansantuotteeseen ja valtion verotuloihin, luoden näin kaksoisrasitteen julkiselle taloudelle. Hän muistuttaa, ettei velkasuhteen vakauttamisesta ole mitään realistista toivoa, jos emme pysty tehokkaasti hillitsemään ilmastokriisiä, jonka seuraukset heikentävät merkittävästi valtion maksukykyä ja kasvupotentiaalia. Kansanedustaja Hyrkkö käyttää teräviä ilmaisuja, sillä Valtiovarainministeriön arvioissa kaikkein synkimmässä tulevaisuuskuvassa Suomen velkasuhde saattaa nousta jopa 30 prosenttiyksikköä korkeammalle tasolle vuoteen 2070 mennessä, jolloin puhutaan jo talouden järjestelmätason riskistä. ”Luonto ottaa velkajarrusta niskalenkin,” Hyrkkö jyrähtää, painottaen, että ilmastotoimien laiminlyönti mitätöi kaikki yritykset pitää valtiontalous kurissa ja nuhteessa.

Hyrkön mukaan tämän ilmastovelan mittakaava on sellainen, että se jättää varjoonsa perinteiset talouspoliittiset kiistat, sillä ilman ekologista kestävyyttä taloudellinen kestävyys jää pelkäksi haihatukseksi. Hän huomauttaa, että ilmastokriisiin sopeutumisen välttämättömät kustannukset ovat nekin valtavat, vaikka ennakoivalla sopeutumispolitiikalla voitaisiin VM:n aiemmissa selvityksissä esitettyjen karkea arvioiden mukaan saavuttaa jopa kahdeksan miljardin euron kumulatiiviset säästöt vuoteen 2070 mennessä verrattuna reagoivaan politiikkaan, jossa vahingot pyritään korjaamaan vasta niiden synnyttyä. Nykyisellä polulla Suomi altistuu yhä suuremmille fyysisille riskeille, sillä luontokato ja ilmastonmuutos heikentävät luottolaitosten vakuuksina olevien kiinteistöjen arvoa, joka on merkittävä tekijä rahoitusalan vakauden kannalta. Hän peräänkuuluttaa poliittista johtajuutta, sillä ainoastaan nopealla ja kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla voidaan muuttaa tämä uhka mahdollisuudeksi, houkutella Suomeen välttämättömiä investointeja ja luoda uutta kasvua.

Vihreä siirtymä talouskasvun veturina: Positiivisen skenaarion vetovoima

Kaikesta huolimatta peliä ei ole menetetty, sillä Valtiovarainministeriö on laskenut ilmastovuosikertomukseen myös toisen, toiveikkaamman skenaarion, jossa Suomi kykenee kääntämään kurssin ja tarttumaan kunnianhimoisesti Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Kansanedustaja Hyrkkö painottaa, että tämä positiivinen skenaario osoittaa selvästi, kuinka päättäväinen ilmastopolitiikka ei ole pelkkä kustannuserä, vaan pikemminkin keskeinen investointi Suomen talouden tervehdyttämiseen ja uuden kestävän kasvun luomiseen. VM:n tarkastelussa on havaittu, että ilmastotavoitteisiin pääseminen voisi merkittävästi vauhdittaa BKT:n kasvua ja toimia tehokkaana apuna velkasuhteen hillinnässä, sillä vihreä siirtymä käynnistää uudenlaista elinkeinotoimintaa ja parantaa talouden tuottavuutta. Saara Hyrkkö nostaa esiin myös tutkijoiden arviot, joiden mukaan Suomen hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2035 mennessä on saavutettavissa tavalla, joka itse asiassa vahvistaa julkista taloutta, sillä teknologian kehitys, kiertotalous ja uudet ratkaisut luovat kustannustehokkaampia polkuja päästövähennyksiin ja hiilinielujen pelastamiseen. Hän korostaa, että Suomen on noustava alkutuottajan ja raaka-aineviejän roolista korkean osaamisen, vahvan tuottavuuden ja vihreiden investointien veturiksi, sillä maailmanlaajuinen siirtymä kohti vähähiilistä taloutta luo maallemme ainutlaatuisia vientimahdollisuuksia ja kilpailuetua.

Diplomi-insinöörinä Hyrkkö ymmärtää teknologian ja vihreän siirtymän roolin talouden uudistajana, sillä hän näkee uusiutuvassa energiassa, kiertotaloudessa ja kestävässä teollisuudessa valtavan potentiaalin, joka voi kotiuttaa Suomeen kymmenien miljardien eurojen investoinnit. Hän huomauttaa, että tämä siirtymä vaatii poliittista vakautta ja ennakoitavuutta, sillä yritykset tekevät investointipäätöksensä pitkällä aikavälillä, ja poukkoileva ilmasto- ja energiapolitiikka hidastaa ja pahimmillaan jopa estää näiden investointien toteutumisen Suomessa. Hyrkön mukaan ilmastolakiin kirjattu 2035 hiilineutraalisuustavoite on toiminut juuri tällaisena vahvana kannustimena, ohjaten yrityksiä ja markkinoita kohti uusia, puhtaampia ratkaisuja, ja sen puolustaminen on suoraan kytköksissä Suomen taloudelliseen menestykseen. Tämä on selkeä viesti hallitukselle, jonka on hänen mukaansa lopetettava investointeja jarruttava epäröinti ja valmisteltava nopeasti kunnianhimoinen, markkinaehtoisuutta hyödyntävä kokonaisuus vihreän siirtymän vauhdittamiseksi.

Hallituksen kurssi kuin kallis hintalappu: Menetetyt mahdollisuudet

Saara Hyrkön mukaan hallituksen nykyisen ilmastopolitiikan hintalappu alkaa jo näkyä epävarmojen signaalien ja menettyjen mahdollisuuksien muodossa, sillä se vaarantaa Suomen aseman vihreän siirtymän eturintamassa ja heikentää maan taloudellisia näkymiä. Hän nostaa esiin huolensa siitä, että vihreän siirtymän investoinnit karkaavat Suomesta maihin, joissa poliittinen ohjaus on johdonmukaisempaa ja kunnianhimoisempaa, mikä tarkoittaa suoraan menettyjä työpaikkoja ja verotuottoja Suomen valtiolle. Kansanedustaja toteaa, että hallituksen omat päätökset, jotka ovat johtaneet päästöjen kasvuun ja hiilinielujen laiminlyöntiin, kasvattavat suoraan riskiä taloudellisista seurauksista, jotka VM:n laskelmatkin ovat jo tuoneet esiin, sillä ilmastotoimien jarruttaminen on lyhyen aikavälin säästötoimen sijaan pitkän aikavälin velkaantumisen vauhdittaja. Hyrkkö varoittaa, että Suomessa niitetään pian hallituksen ilmastotoimettomuuden ja hänen mielestään epäonnistuneen talouspolitiikan karu sato, mikäli velkasuhde paukkuu yli 90 prosentin rajan, mikä on monien talousanalyytikoiden mielestä hälytysraja. Hän alleviivaa, että Suomen on korjattava ilmastopolitiikan suuntaa välittömästi, sillä kestävä talous ei voi kehittyä polttamalla loppuun planeettaa eikä sen kansalaisia.

Hyrkkö näkee ratkaisun kolmella tasolla:

• Poliittisen tahdon palauttaminen: Hallituksen on sitouduttava ehdoitta 2035 hiilineutraalisuustavoitteeseen ja luotava sille uskottava, pitkän tähtäimen tiekartta, joka luo markkinoille vakautta ja investointivarmuutta.
• Vihreän siirtymän investointien kotiuttaminen: On luotava vahvat kannustimet ja nopeutettava lupaprosesseja, jotta kymmenien miljardien eurojen investoinnit saadaan ohjattua Suomeen, vahvistaen näin veropohjaa ja luoden uusia korkean jalostusarvon työpaikkoja.
• Talouspolitiikan uudistaminen: Ekologinen kestävyys on otettava talouspolitiikan valtavirraksi, ja on siirryttävä kohti kiertotaloutta ja kestävän kehityksen verosiirtymiä, jotka tukevat työllisyyttä ja tuottavuutta kokonaisuudessaan.

Finanssipolitiikan uusi aamunkoitto

On tullut aika lopettaa ilmastopolitiikan ja finanssipolitiikan näkeminen toistensa vastakohtina, sillä ne ovat itse asiassa erottamattomat kumppanit matkalla kohti kestävää ja vakaata kansantaloutta. Valtiovarainministeriön oma analyysi osoittaa yksiselitteisesti, että ilmastokriisin ratkaiseminen on paras, ja kenties ainoa, keino hillitä velkasuhdetta pitkällä aikavälillä, sillä ilmastotoimien lykkääminen vain siirtää ja kasvattaa tulevaisuuden kustannuksia eksponentiaalisesti. Hyrkkö toistaa viestiään, sillä hän pyrkii kirkastamaan Vihreiden talouspoliittista linjaa, joka yhdistää ympäristönäkökulmat talouspolitiikan valtavirtaan, tarjoten näin uudistavan vaihtoehdon perinteiselle oikeisto-vasemmisto-jaottelulle. Suomi on historian painolastiton maa, jolla on erinomaiset mahdollisuudet nousta vihreän siirtymän ja kestävän talouden globaaliksi johtajaksi, mutta se vaatii poliitikoilta rohkeutta tarttua ilmastopolitiikan puikkoihin jämäkästi ja kaukonäköisesti, unohtamatta sitä tosiasiaa, että luonto lopulta asettaa ehdot myös taloudelle. Kansanedustaja Hyrkön mukaan velkajarrusta on vapautettava ilmastopolitiikka, jotta Suomen talous voisi hengittää vapaasti ja kasvaa kestävällä pohjalla, luoden vaurautta tuleville sukupolville.