Tätä kirjoitettaessa suomalaiset kansanedustajat tapaavat asiantuntijoita ja sorvaavat eteenpäin uutta suomalaista rahapeliasetusta. Suomi on saamassa uuden lain, joka tullee esille syksyn 2025 aikana. Lain säätämisessä ja sen hienouksien asettamisessa asiantuntijoilla on iso merkitys, samoin kuin lopullisen lakitekstin kirjoittavilla ja suunnittelevilla kansanedustajilla.

Suomen rahapelijärjestelmä on historiansa suurimman murroksen edessä, sillä pitkään vallinnut Veikkauksen monopoli on murtumassa tietyillä pelialueilla. Hallitus on päättänyt avata vedonlyönnin sekä verkossa pelattavat raha-automaatti- ja kasinopelit kilpailulle siirtymällä lisenssimalliin vuoden 2027 alusta alkaen. Tämä suuri muutos on herättänyt paljon keskustelua niin alan toimijoiden, verrokkimaiden asiantuntijoiden kuin myös pelaajienkin keskuudessa, sillä siirtymän taustalla on monimutkainen tasapainottelu verotulojen, pelihaittojen ehkäisyn ja EU-oikeudellisten vaatimusten välillä. Nyt tarkastelussa on erityisesti se, mitä ”kilpailun hinta” todella tarkoittaa niin lisenssejä hakeville yrityksille kuin myös suomalaiselle yhteiskunnalle, kun vertailukohtana toimivat Euroopan olemassa olevat lisenssijärjestelmät. Markkinointi tulee lisääntymään seuraavien parin vuoden aikana, ja siksi sivustot, jotka jo nyt kirjoittavat asiasta kuten Kasinohai, tulevat olemaan tärkeitä tietolähteitä varsinkin pelaajille ja peleistä kiinnostuneille.

Suomalaiset ovat erittäin mobiilia porukkaa, ja se tulee esille nimenomaan pelaamisessa. Suomalaisista noin 80 % pelaa jotain mobiilipeliä kuukausittain. Myös rahapelien pelaaminen on lähes vastaavalla tasolla aikuisten suomalaisten osalta kaikissa ikäryhmissä.

Monopolista kohti Eurooppaa: Miksi lisenssijärjestelmä valittiin?

Suomen nykyinen yksinoikeusjärjestelmä on ollut viime vuosina jatkuvan paineen alla, sillä ulkomaiset rahapeliyhtiöt ovat houkutelleet suomalaisia pelaajia verkon yli. Rahapelien digitalisoituminen on tehnyt monopolin valvonnan ja kanavointikyvyn heikoksi, mikä on johtanut merkittävien pelituloja koskevien verojen valumiseen ulkomaille. Hallituksen ensisijainen tavoite lisenssijärjestelmään siirtymisessä onkin parantaa kanavointiastetta, eli saada suomalaisten pelaaminen takaisin kansallisen lainsäädännön ja verotuksen piiriin. Toiseksi keskeiseksi tavoitteeksi on nostettu rahapelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen, minkä vuoksi uuteen lainsäädäntöön on kaavailtu tiukempia vastuullisen pelaamisen vaatimuksia. On huomattava, että Suomen tuleva järjestelmä on hybridimalli, jossa nykyiselle monopolille jää edelleen yksinoikeus muun muassa lottopeleihin, raaputusarpoihin ja fyysisiin raha-automaatteihin.

Uuden järjestelmän arkkitehtuuri muistuttaa usein verrattavia Ruotsin ja Tanskan malleja, jotka ovat jo aiemmin tehneet saman siirtymän monopolista lisensseihin. Näissä maissa siirtymä on tuonut mukanaan kilpailua ja uusia toimijoita markkinoille, mutta samalla lisensoiduille yrityksille on asetettu tiukat reunaehdot ja taloudelliset velvoitteet. Suomen mallissa yritykset joutuisivat maksamaan 22 prosentin arpajaisveroa bruttovoitoistaan (GGR), mikä on Euroopan mittakaavassa matalahko, mutta se pyrkii houkuttelemaan kansainvälisiä toimijoita Suomen lisensoituun markkinaan. Tämän lisäksi toimiluvanhaltijoilta perittäisiin vuosittainen valvontamaksu, jolla katettaisiin uuden valvojan, Lupa- ja valvontaviraston, valvonnasta aiheutuvat kustannukset.

Kasinovertailualat ja sääntelyn paine

Kasinovertailusivustot, eli affiliaatit, ovat olleet pitkään harmaalla alueella Suomen monopolijärjestelmässä, sillä niiden toiminta on ollut Veikkauksen yksinoikeuden vastaista. Lisenssijärjestelmään siirtyminen muuttaa affiliaattien aseman merkittävästi, sillä ne integroidaan osaksi valvottua markkinointijärjestelmää. Jatkossa lisensoidut operaattorit saavat käyttää affiliaattimarkkinointia, mutta senkin on noudatettava erittäin tiukkoja sääntöjä, jotka koskevat erityisesti vastuullisuutta ja alaikäisten suojelua. Tämä muutos nostaa kasinovertailualalle uudenlaisia kustannuksia ja vaatimuksia liittyen compliance-toimintoihin. Itseasiassa tässä kohtaa laki saattaa vielä muuttua suuntaa tai toiseen.

Affiliaattien on varmistettava, että niiden markkinointi on eettistä, totuudenmukaista ja että se ohjaa pelaajia vastuullisiin valintoihin. Käytännössä tämä tarkoittaa merkittäviä panostuksia sisäiseen valvontaan, koulutukseen ja teknisiin ratkaisuihin, joilla varmistetaan, että mainonta näytetään vain täysi-ikäisille ja ettei siinä korosteta esimerkiksi bonuksia tavalla, joka kannustaa riskialttiiseen pelaamiseen. Affiliaattien rooli muuttuu pelkkien kasinoiden mainostamisesta kohti informatiivista ja vastuullista kuluttajaneuvontaa. Aivan kuten kasinoiden oman tiedotuksen luonne on laajentunut pelkästä peleistä myös itse pelaamiseen ja sen hallintaan ja merkitykseen.

Vastuullisuuden kustannukset eurooppalaisissa malleissa

Suomen rahapelijärjestelmän uudistuksessa pyritään välttämään Ruotsissa ja Tanskassa havaittuja kompastuskiviä, erityisesti rahapelihaittojen kasvua ja kanavointiasteen pettymistä. Tanskassa ja Ruotsissa lisenssijärjestelmät ovat tuoneet mukanaan erittäin tiukat vaatimukset vastuullisesta pelaamisesta. Esimerkiksi Ruotsissa on ollut keskustelua talletuskattojen ja bonuksia koskevien rajoitusten tiukkuudesta. Suomen lakiluonnoksessa on korostettu, että lisensoitujen yritysten on tarjottava kattavat vastuullisen pelaamisen työkalut, kuten talletusrajat, peliestot ja aikarajoitukset.

Nämä compliance-velvoitteet aiheuttavat suoraan kustannuksia lisenssinhaltijoille. Yritysten on investoitava kehittyneisiin IT-järjestelmiin, jotka pystyvät valvomaan pelaajien käyttäytymistä reaaliajassa, sekä palkattava koulutettua henkilöstöä vastaamaan asiakaspalvelussa vastuullisen pelaamisen kysymyksiin.

Esimerkiksi tiukka markkinointisääntely, joka kieltää bonukset tai rajoittaa niitä voimakkaasti, vähentää yritysten liikevaihtoa. Vaikka tavoitteena onkin pienempi haitta ja parempi kanavointi, yritysten on budjetoitava merkittäviä summia näihin lakisääteisiin vaatimuksiin, mikä on suoraan pois markkinointibudjetista tai pelien palautusprosenteista. Tuleva järjestelmä vaatii yrityksiltä huomattavasti suurempaa läpinäkyvyyttä ja rehellisyyttä kuin mihin harmailla markkinoilla on totuttu.

Kolme kriittisintä compliance-kulua lisenssimallissa

Siirtyminen lisenssijärjestelmään tuo mukanaan useita taloudellisia ja toiminnallisia haasteita kasino-operaattoreille ja affiliaateille. Keskeisimmät kustannuksia aiheuttavat tekijät liittyvät sääntelyn noudattamiseen ja viranomaisvaatimuksiin.

• Lisenssimaksut ja verot: Toimiluvan hakemiseen ja ylläpitoon liittyvät maksut (sisältäen vuosittaisen valvontamaksun) sekä 22 prosentin arpajaisvero bruttotuotosta ovat suoria ja merkittäviä taloudellisia rasitteita.
• Vastuullisen pelaamisen teknologia: Investoinnit järjestelmiin, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen pelaajaseurannan, pakolliset rajoitukset (talletus- ja aikarajat), sekä integraatio kansallisiin esto-ohjelmiin (jos sellainen luodaan), vaativat jatkuvaa ohjelmistokehitystä.
• Markkinoinnin ja AML-velvoitteiden noudattaminen: Tiukat mainossäännöt, jotka rajoittavat erityisesti bonuksia ja alaikäisille suunnattua sisältöä, sekä rahanpesun (AML) estämiseen liittyvät velvoitteet (esim. asiakkaantuntemisen ja riskianalyysin prosessit) edellyttävät kalliita manuaalisia prosesseja ja erikoisosaamista.

Lisenssijärjestelmän vaikutus tulevaisuuden verotuloihin

On syytä huomioida, että vaikka lisenssijärjestelmän myötä Suomi saa uusia verotuloja ulkomaisilta toimijoilta, on arvioitu, että markkinan koon on kasvattava huomattavasti, jotta kokonaistulot valtiolle nousisivat nykyisen monopolin tuottojen yläpuolelle. Lisenssimallin verokanta on asetettu kilpailukykyiseksi, jotta se houkuttelisi mahdollisimman monta operaattoria, mutta tämä tarkoittaa samalla, että valtion per saatu euro -tuotto laskee monopolivoittoihin verrattuna. Kanavoinnin on siis onnistuttava erittäin tehokkaasti, jotta verotulotavoitteet saavutetaan. Lisenssijärjestelmän lopullinen menestys mitataan kuitenkin ennen kaikkea sillä, kuinka tehokkaasti se pystyy ehkäisemään pelihaittoja ja tarjoamaan suomalaisille turvallisemman peliympäristön.

Suomen valtio onkin ottanut takataskusta yhden lisätulonlähteen: monopoliyhtiön jakamisen ja vähintään toisen yrityksen pörssiin listautumisen – pörssiosakkeiden myynnistä valtiolle voisi olla tulossa miljardien lisäpotti.