Suomen Keskustan viimeisin tiedote nostaa esiin uudenlaisen ratkaisun vanhusten hoivan haasteisiin. Puolue esittää, että naapureiden ja tuttavien tarjoama läheisapu tunnustettaisiin osaksi julkisia hyvinvointialueiden kotiin vietäviä palveluja. Keskusta haluaa keskustelun keskiöön ajatuksen, että läheisapu voisi helpottaa ikäihmisten arkea sekä keventää työssäkäyvien omaisten vastuuta.

Läheisavun ja naapuriavun rooli on korostunut erityisesti tilanteessa, jossa hyvinvointialueilla kotihoidon taloudelliset resurssit ovat kireät ja julkisten palveluiden saatavuus vaihtelee paikkakunnittain. Keskustan varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi toteaa, että yhteiskunnan on löydettävä uusia tapoja huolehtia siitä, ettei kenenkään arki muutu pelkäksi selviytymistaisteluksi.

Läheisapu – mikä se on?

Läheisapu tai niin sanottu informal care tarkoittaa tilanteita, joissa perheenjäsen, ystävä tai naapuri tarjoaa hoivaa ja tukea omassa kodissa asuvalle vanhukselle tai läheiselle. THL:n mukaan arviolta noin 50 000 ihmistä Suomessa toimii tällaisessa roolissa, ja useimmat heistä tarjoavat hoivaa lähes ympärivuorokautisesti.

Informaalin hoivan piiriin kuuluu monenlaista arjen tukea ja apua. Se voi sisältää esimerkiksi avustamista aamutoimissa, keskustelua, ulkoilua tai muistutusta lääkkeiden ottamisesta. Tällainen läheinen apu on merkittävä osa sitä kokonaisuutta, jonka avulla vanhus voi asua kotonaan mahdollisimman pitkään.

Kotihoidon ja informaalin avun yhdistelmä muodostaa usein verkoston, jossa ammatillinen apu ja läheisten tuki täydentävät toisiaan. THL:n mukaan kotona asumista tukevat tekijät eivät ole vain virallisia palveluja, vaan myös perheen ja naapureiden antama arjen apu on olennainen osa turvallista kotona asumista.

Keskustan huoli – hoivavastuu kasvaa

Keskusta on tiedotteessaan nostanut esiin huolen siitä, että hyvinvointialueiden taloustilanne voi pakottaa työssäkäyviä ottamaan yhä suurempaa vastuuta oman ikäihmisen tai toisaalla asuvan vanhemman hoidosta. Puolueen mukaan läheisavusta tulisi tehdä kaikille tarjolla oleva palvelu, jota hyvinvointialueet tunnustavat ja tukevat.

Tämä ehdotus heijastaa laajempaa keskustelua sote-uudistuksen jälkeisestä palvelurakenteesta, jossa kotihoidolle asetetaan kasvavia odotuksia mutta voimavarat voivat jäädä riittämättömiksi. Hallituksen sote-linjausten on nähty aiheuttavan paineita lähipalveluiden supistumiseen, mikä on herättänyt keskustelua paitsi poliittisesti myös hoitajien, asiantuntijoiden ja omaisten keskuudessa.

Keskustan linjauksissa korostuu ajatus, että ikäihmiset ovat arvokkaita ihmisiä yhteiskunnassa, eivät vain hoivan kustannuksia. Puolue haluaa tarjota konkreettisia ratkaisuja, jotka tukevat ikäihmisten arkea, eivätkä nostata pelkoa hoivavelvoitteista.

Omaishoidon tuki ja sen nykytila

Suomessa omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka tarkoitus on tukea omaisen tai läheisen antamaa hoivaa. Osa läheisestä avusta tulee tuen muodossa, jonka voi saada hyvinvointialueelta. THL:n mukaan tuen myöntäminen perustuu muun muassa hoidettavan alentuneeseen toimintakykyyn ja hoitajan valmiuteen.

Käytännössä omaishoidon tuki voi sisältää hoitopalkkion ja muita vapaa-aikoja tukevia palveluita. Tuki ei kuitenkaan ole ehdoton oikeus, vaan sen myöntäminen riippuu hyvinvointialueen kriteereistä ja resursseista.

Raporttien mukaan eri alueilla on merkittäviä eroja siinä, kuinka paljon tukea omaishoitajat saavat. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan alueella omaishoidon tuen tasot ovat joissakin tapauksissa selvästi muita alueita pienemmät, mikä on herättänyt paikallista keskustelua tuen korottamisen puolesta.

Miksi naapuriapu kiinnostaa?

Naapuriavun tunnustaminen osaksi julkisia palveluja voisi Keskustan mukaan tuoda useita etuja:

• Väestön ikääntyminen muuttuu merkittäväksi haasteeksi, mikä vaatii innovatiivisia ratkaisuja hoivajärjestelmään.
• Ammatilliset kotihoidon resurssit ovat rajalliset, ja monilla alueilla palveluita on vaikea saada riittävästi.
• Omaishoitajien jaksaminen on tärkeää, ja naapuriapu voi tarjota käytännön tukea ilman, että hoivan kokonaisvastuu jää yksin yhden henkilön harteille.

THL:n tilastojen mukaan monet läheiset hoitavat ikääntynyttä omaistaan ilman muuta tukea. Ilman tukea monet heistä eivät pysty jatkamaan raskaassa roolissa pitkään. Tarvittava tukiverkosto sisältää muun muassa lakisääteiset lomat, tukipalvelut ja korvaukset, mutta myös vapaaehtoiset ja yhteisölliset panokset voivat olla osa kokonaisuutta.

Arjen kokemuksia ja haasteita

Monille omaishoitajille arki on sekä palkitsevaa että raskasta. THL:n mukaan suurin osa informaalisti hoivaa antavista henkilöistä on naisia, jotka usein huolehtivat puolisoistaan tai vanhemmistaan. Tämä rooli voi olla hyvin sitova, ja se saattaa vaikeuttaa esimerkiksi työn ja perheen yhdistämistä.

Naapuriavun tuominen julkisen palvelun osaksi voisi myös lisätä sosiaalista verkostoa ja vähentää yksinäisyyttä. Useissa suomalaisissa kunnissa on jo olemassa erilaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja, jotka tukevat ikäihmisten arkea. Tällainen toiminta voi muodostaa välittömän yhteyden ihmisiltä ihmisille, mikä täydentää sote-palveluiden tarjoamaa tukea.

Yhteiskunnan vastuu ja mahdollisuudet

Keskusta korostaa, että yhteiskunnan on huolehdittava siitä, ettei ikäihmisten hoivan taakka kasaannu vain yksittäisten omaisten ja työssäkäyvien hartioille. Puolue näkee, että yhteisöllisen vastuun ottaminen voi olla osa ratkaisua, kun resursseja on rajallisesti ja hoivapalveluiden kysyntä kasvaa väestön ikääntyessä.

Puolueen ehdotukset ovat osa laajempaa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuskeskustelua, jossa pohditaan palveluiden saatavuutta, laatua ja rahoitusta. Keskusta on ehdottanut muun muassa sitä, että läheisavusta maksettaisiin korvaus ja että sitä koordinoitaisiin osaksi julkista palveluverkkoa, jotta se täydentäisi ammatillista hoitoa.

Läheisavun hyödyt ikäihmisten arjessa

1. Lisää turvallisuutta – läheiset ja naapurit voivat havaita nopeasti arjen haasteet ja puuttua niihin.
2. Tukea työn ja hoivan yhdistämiseen – omaiset voivat saada apua arjen järjestelyihin.
3. Sosiaalinen verkosto – vuorovaikutus naapureiden kanssa ehkäisee yksinäisyyttä.
4. Joustavampi hoivamuoto – palvelu voi täydentää virallista kotihoitoa.
5. Taloudelliset säästöt – edullisempi vaihtoehto verrattuna ympärivuorokautiseen instituutiohoitoon.