Talouspolitiikan arviointineuvosto on julkaissut tuoreimman raporttinsa maanantaina 2. helmikuuta 2026. Raportin sisältö on karua luettavaa istuvalle hallitukselle ja sen talouslinjauksille. Asiantuntijat toteavat yksiselitteisesti, ettei hallitus saavuta asettamiaan tavoitteita julkisen talouden tasapainottamiseksi. Vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö pitää tilannetta erittäin vakavana viestinä koko Suomelle.

Hallituksen talouspolitiikka on herättänyt laajaa kritiikkiä oppositiossa jo pidemmän aikaa. Arviointineuvoston raportti vahvistaa nyt monet näistä peloista todeksi tieteellisellä tarkkuudella. Hyrkön mukaan hallituksen toimet ovat olleet paitsi riittämättömiä, myös pahasti ristiriidassa annettujen lupausten kanssa. Velkalaivan kääntäminen on jäänyt pelkäksi vaalilauseeksi ilman todellisia vaikutuksia valtion talouteen.

Valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtajana Hyrkkö näkee päivittäin hallituksen tekemien päätösten seuraukset aitiopaikalta. Hän muistuttaa, että talouden suunnanmuutos vaatisi rohkeutta puuttua rakenteellisiin ongelmiin. Pelkät leikkaukset heikoimmassa asemassa olevilta eivät riitä pelastamaan Suomen taloudellista tulevaisuutta. Hallituksen tulisi nyt pysähtyä ja analysoida tekemiään virheitä avoimesti ja rehellisesti.

Epäjohdonmukaisuus nakertaa luottamusta

Saara Hyrkkö nostaa esiin termin ”epäjohdonmukaisuus” kuvaamaan hallituksen nykyistä linjaa. Hallitus on perustellut kovia leikkauksia välttämättömyydellä, mutta samaan aikaan se jakaa verokevennyksiä. Erityisesti yhteisöveron alennus nousee keskusteluun yhtenä kalleimmista ja tehottomimmista päätöksistä. Se luo miljardiluokan loven budjettiin ilman takeita talouskasvun merkittävästä vauhdittumisesta.

Työttömyysluvut ovat pysyneet huolestuttavan korkealla tasolla hallituksen toimista huolimatta. Talouskasvu on junnannut paikoillaan, eikä merkkejä nopeasta käänteestä parempaan ole näkyvissä. Hyrkkö korostaa, että hallituksen valitsema tie on ajamassa maan kohti taloudellista umpikujaa. Lapsiperheköyhyyden kasvu on yksi kipeimmistä seurauksista tässä epäonnistuneessa kokonaisuudessa.

Yritystukiin ei ole uskallettu koskea, vaikka asiantuntijat ovat suositelleet niiden karsimista. Myös listaamattomien yritysten osinkoverotuksen uudistaminen on jäänyt hallitukselta tekemättä. Nämä olisivat Hyrkön mukaan olleet niitä toimia, joilla taloutta olisi voitu vahvistaa aidosti. Nyt hallitus tuntuu valitsevan mieluummin ideologiset tavoitteet kuin taloudellisen realismin.

Hyvinvointialueet kriisin keskellä

Hyvinvointialueiden rahoitus on yksi suurimmista kysymysmerkeistä hallituksen talouspaletissa tällä hetkellä. Arviointineuvosto antaa raportissaan kritiikkiä erityisesti uudelle diagnoositietoihin pohjautuvalle rahoitusmallille. Tämä malli ei Hyrkön mukaan kannusta alueita tehostamaan toimintaansa tai parantamaan palveluitaan. Se saattaa päinvastoin johtaa byrokratian lisääntymiseen ja epäselvään vastuunjakoon.

Alueiden talous on koetuksella, vaikka lisäaikaa alijäämien kattamiseen onkin joillekin myönnetty. Pelkkä ajan peluu ei kuitenkaan ratkaise perimmäistä ongelmaa eli rahoituksen riittämättömyyttä. Hyrkkö vaatii, että hyvinvointialueille on annettava aito mahdollisuus onnistua tehtävässään. Tämä tarkoittaisi muun muassa verotusoikeuden harkitsemista ja rahoitusmallin täydellistä uudistamista.

Parlamentaarinen työryhmä on asetettu pohtimaan ratkaisuja, mutta tuloksia tarvitaan nopeasti. Pääministeri Petteri Orpon johtama hallitus on lupautunut kuuntelemaan asiantuntijoita tässä työssä. Hyrkkö kuitenkin pelkää, että poliittinen tahto loppuu kesken, kun vaikeita päätöksiä pitäisi tehdä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen on kansalaisten kannalta hallituksen tärkein yksittäinen tehtävä.

Veropolitiikka kaipaa remonttia

Suomen veropohja on murenemassa hallituksen tekemien valintojen seurauksena, varoittaa Vihreiden kansanedustaja. Yhteisöveron alennuksen peruminen olisi nopein tapa paikata valtiontalouden ammottavaa aukkoa. Se toisi kaivattua pelivaraa muun muassa koulutukseen ja tutkimukseen tehtäviin panostuksiin. Investoinnit tulevaisuuteen ovat nimittäin ainoa tie kestävään ja pitkäaikaiseen talouskasvuun.

Listaamattomien yritysten verokohtelu on herättänyt keskustelua jo vuosia eri asiantuntijapiireissä. Arviointineuvosto toisti jälleen suosituksensa tämän epäkohdan korjaamiseksi mahdollisimman pian. Hyrkkö ihmettelee, miksi hallitus ummistaa silmänsä näin selkeiltä ja perustelluilta säästökohteilta. Verotuksen oikeudenmukaisuus on keskeinen osa yhteiskunnan eheyttä ja luottamusta.

Hyrkkö painottaa, ettei nyt ole oikea aika heittää hanskoja tiskiin talouspolitiikassa. Vielä on mahdollista tehdä korjausliikkeitä, jos hallitus vain uskaltaa muuttaa kurssiaan. Se vaatisi kuitenkin luopumista joistakin kalliista vaalilupauksista, joihin ei selvästikään ole varaa. Talouden realiteetit on tunnustettava ennen kuin tilanne karkaa täysin käsistä.

Investoinnit kasvun moottorina

Pelkät leikkaukset eivät riitä luomaan uutta kasvua tai työpaikkoja Suomeen. Vihreiden mielestä hallituksen pitäisi panostaa merkittävästi enemmän vihreään siirtymään ja osaamiseen. Nämä ovat niitä aloja, joilla Suomella on aito kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla. Hallituksen leikkauspolitiikka kohdistuu kuitenkin osittain juuri näihin tulevaisuuden kasvun lähteisiin.

Koulutuksesta leikkaaminen on lyhytnäköistä toimintaa, joka kostautuu tulevina vuosikymmeninä osaajapulana. Saara Hyrkkö muistuttaa, että osaaminen on Suomen ainoa todellinen luonnonvara maailmalla. Jos tästä tinkitään, murenee samalla koko hyvinvointiyhteiskunnan perusta ja rahoituspohja. Innovaatioiden tukeminen vaatii pitkäjänteistä rahoitusta ja vakaata toimintaympäristöä yrityksille.

Vihreä siirtymä tarjoaa valtavia mahdollisuuksia suomalaiselle vientiteollisuudelle ja uusille innovaatioille. Hallituksen tulisi tukea tätä kehitystä aktiivisesti eikä asettua jarrumieheksi tärkeissä ilmastoimissa. Talous ja ympäristö eivät ole toistensa vastakohtia, vaan ne kulkevat käsi kädessä. Kestävä talous on ainoa tapa taata hyvinvointi myös tuleville sukupolville.

Työllisyystavoitteet karkaavat kauemmas

Hallituksen tavoite nostaa työllisyysastetta on osoittautunut erittäin haastavaksi nykyisessä maailmanajassa. Arviointineuvoston mukaan asetetut tavoitteet jäävät saavuttamatta ilman uusia ja vaikuttavampia toimia. Hyrkkö katsoo, että hallituksen keinot ovat olleet liian yksipuolisia ja rangaistusluontoisia. Ihmisten kannustaminen työhön vaatii muutakin kuin pelkkää sosiaaliturvan leikkaamista ja pelkoa.

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma on edelleen suuri este monen alan kasvulle ja kehitykselle. Hallituksen tulisi keskittyä enemmän muuntokoulutukseen ja työvoimapalveluiden laadun parantamiseen kunnissa. Myös työperäisen maahanmuuton helpottaminen olisi välttämätöntä työvoimapulan helpottamiseksi monilla kriittisillä aloilla. Nyt hallituksen viesti ulkomaisille osaajille on ollut valitettavan torjuva.

Hyrkön mukaan hallituksen tulisi kuunnella tarkemmin myös työmarkkinajärjestöjä päätöksiä valmisteltaessa. Yksipuolinen sanelu johtaa usein epäonnistuneisiin lakeihin ja lisää yhteiskunnallista levottomuutta. Sopiminen ja yhteistyö ovat olleet Suomen vahvuuksia, joita ei pitäisi nyt romuttaa. Luottamus työntekijöiden ja työnantajien välillä on talouden vakauden perusedellytys.

Toimenpiteet talouden korjaamiseksi

Vihreät esittävät useita konkreettisia toimia, joilla talouden suunta voitaisiin kääntää. Nämä toimet pohjautuvat pitkälti asiantuntijoiden ja arviointineuvoston esittämiin suosituksiin. Hyrkkö toivoo, että hallitus ottaisi nämä ehdotukset vakavaan harkintaan seuraavassa kehysriihessä. Kyse ei ole puoluepolitiikasta, vaan Suomen edun tavoittelemisesta kriittisellä hetkellä.

Kaikki toimet vaativat poliittista tahtoa ja kykyä asettaa yhteinen etu omien tavoitteiden edelle. Hallituksella on vielä aikaa muuttaa linjaansa, jos se niin haluaa tehdä. Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti on tässä suhteessa erinomainen tiekartta parempaan suuntaan. On vain kyse siitä, uskaltaako hallitus tarttua annettuihin suosituksiin.

Seuraavassa listassa on koottu Vihreiden ja asiantuntijoiden keskeisimmät ehdotukset:

• Yhteisöveron alennuksen peruminen välittömästi loven paikkaamiseksi.
• Listaamattomien yritysten osinkoverotuksen uudistaminen asiantuntijoiden suositusten mukaisesti.
• Tehottomien ja ympäristölle haitallisten yritystukien merkittävä karsiminen.
• Hyvinvointialueiden rahoitusmallin korjaaminen ja verotusoikeuden valmistelun aloittaminen.
• Panostusten lisääminen tutkimukseen, kehitykseen ja korkeakoulutukseen kasvun varmistamiseksi.

Talouspolitiikan uusi suunta

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti on vakava muistutus siitä, ettei nykyinen linja toimi. Saara Hyrkkö ja Vihreät peräänkuuluttavat nyt vastuullisuutta ja johdonmukaisuutta hallituksen toimilta. Suomi tarvitsee talouspolitiikkaa, joka rakentaa kestävää kasvua ja huolehtii heikoimmista. Vielä ei ole liian myöhäistä kääntää kurssia, mutta aika alkaa käydä vähiin.

Tietolähteet:

• Valtionvarainministeriö (vm.fi)
• Talouspolitiikan arviointineuvosto (talouspolitiikanarviointineuvosto.fi)
• Eduskunnan tiedotteet ja pöytäkirjat (eduskunta.fi)
• Vihreiden tiedotearkisto (vihreat.fi)