Lääkäri-kansanedustaja ja Kansallinen kokoomusin poliitikko Mia Laiho nostaa esiin ajankohtaisen ehdotuksen: kausi-influenssarokotusten laajentaminen päiväkoteihin ja varhaiskasvatukseen. Ainakin 0–6-vuotiaista suomalaisista vain kolmasosa saa kausi-influenssarokotuksen, kertoo tiedotus­välineiden mukaan.

Laiho toimii muun muassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajana ja on oman taustansa vuoksi perehtynyt terveys- ja rokotusasioihin. Näkemyksessään hän painottaa, että etenkin pienet lapset ovat altavastaajina, kun influenssa leviää tiiveissä yhteisöissä kuten päiväkodeissa. Rokottaminen päiväkotien yhteydessä voisi olla kustannustehokas ja käytännöllinen keino vähentää lasten ja vanhempien poissaoloja.

Miksi päiväkodit ja varhaiskasvatus nousevat esiin?

Lapsilla influenssa on selvästi merkittävä terveysuhka – vaikka useimmiten tauti jää lievemmäksi kuin aikuisilla tai ikääntyneillä, tauti leviää helposti ja voi aiheuttaa jälkitauteja sekä lisätä hoidon tarvetta.

Toisaalta varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä on Suomessa jo korkealla tasolla: Tilastokeskuksen mukaan 1–6-vuotiaista lapsista noin 80 % osallistui varhaiskasvatukseen vuonna 2024. Tämä tarkoittaa, että mahdollinen rokotusjärjestely päiväkodeissa tavoittaisi merkittävän osan lapsista – jolloin tautien leviämistä voitaisiin pyrkiä ehkäisemään jo yhteisön sisällä.

Laihon mukaan juuri päiväkodit ovat luonnollinen paikka rokotuksille: lapset ovat päivittäin samassa ryhmässä, tartuntariski on korkeampi, ja yhteisöllinen rokottaminen olisi logistisesti järkevä. Ehdotuksessa nostetaan esiin myös se, että 2-6-vuotiaat voivat saada influenssarokotteen nenäsumutteena – joillekin lapsille tämä on helpompi vaihtoehto kuin pistos.

Mitä ehdotuksessa oikeastaan on?

Laiho antaa ehdotukselle täyden tukensa. Hän toteaa, että:

• Lapsilla vastustuskyky on heikompi ja taudit leviävät helposti päiväkodeissa ja kouluissa.
• Rokottaminen on kustannusjärkevä tapa vähentää lasten poissaoloja sekä vanhempien poissaoloja töistä.
• Influenssa voi levitä lasten kautta myös isovanhempiin.
• Päiväkodeissa rokottaminen olisi sekä terveydenhuollon että perheiden näkökulmasta käytännöllinen ja helppo tapa saada lapset suojatuiksi.
• 2-6-vuotiaat lapset voivat saada influenssarokotteen nenäsumutteena ja rokote on myös maksuton alle 6-vuotiaille osana kansallista rokotusohjelmaa.

Ehdotus herättää mietintää etenkin rokotusjärjestelmän logistiikasta, henkilöstön roolista sekä siitä, miten vanhempia ja huoltajia informoidaan.

Rokotusten nykytila ja haasteet

Nykyisin Suomessa kausi-influenssarokotuksia tarjotaan maksuttomasti tietyille ryhmille, kuten riskiryhmille, sairaanhoidon henkilöstölle ja vanhuksille. Sen sijaan varhaiskasvatusikäisten lasten (ja etenkin kaikkien 0-6-vuotiaiden) rokotuskattavuudessa on selvä puute: esimerkiksi tiedossa on, että näistä ikäryhmistä vain noin kolmasosa saa kausi-influenssarokotuksen.

Lisäksi rokotusten ajankohdassa on haasteita: joissakin tapauksissa neuvolakäynnit tai muut normaalit tarkastukset eivät osuudukaan ajankohtaan, jolloin influenssarokotukset ovat ajankohtaisia. Laiho korostaa, että koska influenssarokote pitää antaa vuosittain marras- tai joulukuussa, lapsilla ei välttämättä ole luonnollista neuvolakäynnin yhteyttä tuohon ajankohtaan, mikä vaikeuttaa kattavuuden nostamista.

Rokotteen vaikutukset ja käytännön seikat

Rokotuksilla on tieteellistä näyttöä influenssataudin ja sen jälkitaudin ehkäisyssä. Rokotteen ansiosta esimerkiksi korvatulehdusten ja muiden hengitystiekomplikaatioiden riski voi vähentyä lapsilla.

Nenäsumutteena annettava rokote (esimerkiksi 2-6-vuotiaille) ei voi aiheuttaa influenssaa, sillä virukset on heikennetty tai tapettu. Rokote suositellaan otettavaksi ennen influenssakauden alkua, mieluiten marras–joulukuussa.

Päiväkotiympäristössä rokottaminen voisi suojata paitsi rokotettua lasta, myös koko ryhmää ja sitä kautta koko varhaiskasvatuksen yhteisöä sekä lasten vanhempia ja isovanhempia. Laiho huomauttaa, että lapsen kautta leviävä influenssa voi koskea myös muita ikä- ja riskiryhmiä.

Mitä käytännössä vaaditaan toteutukselta?

Ehdotuksen toteuttaminen edellyttää useita toimenpiteitä:

• Yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa, jotta rokotustilanteet voidaan järjestää päiväkotien tiloissa tai muuta joustavaa järjestelyä järjestetään.
• Vanhempien suostumus ja tiedottaminen siitä, miten rokotus tapahtuu, mitä lapselta vaaditaan ja mitkä ovat mahdolliset sivuvaikutukset.
• Henkilökunnan koulutus ja järjestelyt: varhaiskasvatuksen henkilöstö ja terveydenhuollon tahot tekevät yhteistyötä rokotusten järjestämisessä.
• Logistiikka ja ajankohta: influenza-rokotus on vuosittainen, joten ajoitus ja toistuvuus ovat olennaisia.
• Seuranta ja kattavuuden mittaaminen: jotta voidaan arvioida, miten hyvin rokotus tavoittaa kohderyhmän ja vähentää influenssan leviämistä.

Miksi juuri 0–6-vuotiaat ja varhaiskasvatus?

Tämä ikäryhmä on herkkä influenssalle ja kuuluu ympäristöön, jossa tartuntariski on tilastollisesti korkeampi. Esimerkiksi lasten päiväkodissa tiiviit ryhmät ja yhteiset tilat lisäävät influenssan leviämismahdollisuuksia.

Samalla kun varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä on korkea – esimerkiksi 1–6-vuotiaista lapsista noin 80 % osallistui varhaiskasvatukseen vuonna 2024. Tämä tekee varhaiskasvatuksesta luonnollisen paikan rokotejärjestelyille, koska jo olemassa olevaa palvelurakennetta voidaan hyödyntää.

Rokottamalla lapset ennakkoon voidaan vähentää lasten poissaoloja päiväkodista influenssan vuoksi sekä vähentää vanhempien poissaoloja töistä – mikä tuo hyötyä sekä perheille että yhteiskunnalle. Laiho nostaa esiin myös sen, että influenssa voi levitä lapsen kautta vanhempiin tai isovanhempiin, joilla sairastuminen voi olla vakavampaa.

Mahdolliset haasteet ja kysymykset

Vaikka idea on selkeä, sen toteutus ei ole automaattinen. Haasteita voivat olla muun muassa:

• Vanhempien hyväksyntä: kaikki vanhemmat eivät automaattisesti hyväksy lapsensa rokottamista päiväkodissa, tiedon puute tai epäluottamus voi hidastaa kattavuutta.
• Logistiset käytännöt: varhaiskasvatuksessa ei ehkä ole valmiita tiloja tai henkilöstöresurssia rokotustilaisuuksien järjestämiseen ilman lisäresursseja.
• Ajankohta: influenssarokotteen antaminen vaatii ajoitusta ennen epidemiaa, mikä saattaa kohdata päiväkodin toimintakauden alun, lomien tai muiden järjestelyjen kanssa.
• Seuranta: kuinka varmistetaan, että rokotus toteutuu, mitä tapahtuu, jos lapsi on kipeänä rokotuspäivänä, kuinka sivuvaikutusasiat hoidetaan.
• Kustannukset: vaikka rokote on maksuton tietyille ikäryhmille (esim. alle 6-vuotiaille), järjestelyt vievät resursseja ja vaativat yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon välillä.

Vaikutukset pitkällä aikavälillä

Jos ehdotus toteutuu ja rokotuskattavuus 0–6-vuotiaiden keskuudessa nousee, vaikutukset voivat ulottua laajemmalle kuin yksittäisiin tautitapauksiin. Mahdollisia etuja voivat olla:

• Pienempi influenssan leviäminen varhaiskasvatusryhmissä, mikä tarkoittaa vähemmän lasten sairauspoissaoloja.
• Vähemmän poissaoloja vanhemmilla työntekijöillä tai vanhemmilla, mikä parantaa työ- ja arjen sujuvuutta.
• Vähemmän influenssaan liittyviä jälkitauteja ja hoidon tarvetta lapsilla – mikä vähentää terveydenhuollon kuormitusta.
• Parempi suoja riskiryhmille, jos lasten kautta tapahtuva tautileviäminen vähenee – esimerkiksi isovanhemmille, jotka saattavat altistua lapsen välityksellä.
• Rokotus- ja ehkäisymyönteisempi kulttuuri varhaisessa vaiheessa – kun rokotukset nähdään osana varhaista yhteisöllistä terveyden ylläpitoa.

Yhteenveto

Mia Laiholla on selvä visio: influenssarokotukset varhaiskasvatukseen voisivat olla tehokas tapa suojata lapsia ja tukiverkkoa influenssalta sekä vähentää poissaoloja ja terveyskuormaa. Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten suurten määrien vuoksi päiväkodit muodostavat luonnollisen palveluympäristön rokottamiselle. Toteutuksen onnistumisessa ratkaisevia ovat käytännön järjestelyt, tiedottaminen ja yhteistyö varhaiskasvatuksen sekä terveydenhuollon toimijoiden välillä. Rokotuskattavuuden nostaminen pienillä lapsilla voi tuoda merkittäviä hyötyjä – sekä yksilöille että yhteiskunnalle.

Listaus: kolme keskeistä toimenpidettä rokotuskattavuuden parantamiseksi varhaiskasvatuksessa

1. Järjestä rokotukset päiväkotien yhteydessä – varhaiskasvatusyksiköissä tai niiden yhteydessä rokotustilaisuudet, jolloin lapset saadaan paikalle ilman ylimääräistä kuljetusta.
2. Tiedota ja kasvattaa luottamusta vanhempien keskuudessa – selkeä viestintä rokotuksen hyödyistä, turvallisuudesta ja käytännön järjestelyistä; erityisesti nenäsumutteena annettava rokote 2–6-vuotiaille.
3. Seuraa ja arvioi kattavuutta sekä vaikutuksia – tilastojen kerääminen rokotusasteista, poissaoloista ja influenssassa sairaalahoitoon joutuneiden määristä, jotta voidaan mitata toimenpiteen vaikutus.