Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen (Vas.) nosti voimakkaasti esiin kritiikkiään siitä, miten Suomen julkisen talouden tulevia tavoitteita on ryhdytty linjaamaan jo yli vuosi ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Sarkkisen mukaan seuraavan vaalikauden sopeutustavoitetta ei ole järkevää päättää näin aikaisin, koska laskelmat elävät ja olosuhteet voivat muuttua merkittävästi ennen varsinaista hallituskauden alkua.

Parlamentaarinen finanssipoliittinen työryhmä antoi hiljattain raportin, jossa linjataan sekä pitkäaikaisia että ensi vaalikaudelle asetettavia rahoitusasematavoitteita. Nämä tavoitteet sisältävät konkreettisia rajoja sille, kuinka suuria alijäämiä valtion, kuntien ja sosiaalihuollon tasolla voidaan tehdä tulevaisuudessa.

Raportin linjaama sopeutustavoite on tiukempi kuin monet EU:n arvioista johdetut luvut, mikä sai Sarkkisen haastamaan tiukasti tämän aikaisen sitovan tavoitteen. Hän korostaa, että laskelmiin liittyy suurta epävarmuutta, ja että EU-vaatimukset selviävät lopullisesti vasta vaalien jälkeen käytävien neuvottelujen jälkeen.

Vasemmistoliitto on samaa mieltä siitä, että julkista taloutta on vahvistettava ja velkasuhdetta on taitettava. Tätä Sarkkinen pitää tärkeänä tavoitteena, mutta painottaa, että väärin ajoitetut tai liian kovat sopeutustoimet voivat jopa pahentaa taloutta ja yhteiskunnan toimintaa. Tämän vuoksi hän katsoo, ettei ole perusteltua lyödä lukkoon liikkumavaraa ennen vaaleja.

Miksi ajoitus herättää kritiikkiä

Talouden ennusteet ja finanssipoliittiset laskelmat ovat jo pitkään olleet epävarmoja. Työryhmän raportissa todetaan, että laskelmat päivittyvät useaan otteeseen ennen vuotta 2027 ja tarkemmat tiedot EU-vaatimuksista selviävät vasta myöhemmin syksyllä 2026. Tämä herättää kysymyksiä siitä, kannattaako asettaa pitkäaikaisia tavoitteita ennen kuin tiedetään tarkemmin, millaiset vaatimukset EU-asetuksiin sisältyvät.

Sarkkinen on nostanut esiin myös sen, että sopeutuksen määrä on elävä muuttuja, joka voi muuttua moneen kertaan jopa lyhyellä aikavälillä. Hän huomauttaa, että työryhmän ehdottamat miljardiluokan sopeutustavoitteet ovat vaihdelleet keskustelujen aikana. Tämän hän näkee osoituksena siitä, että talouden ennusteet eivät vielä ole riittävän vankkoja pitkän aikavälin sitoville päätöksille.

Lisäksi Sarkkisen mukaan kullekin hallitukselle tulee jättää liikkumavara talouspoliittisiin päätöksiin. Hän korostaa, että tilanteet muuttuvat, ja että hallituksen on kyettävä reagoimaan muutoksiin joustavasti oman politiikkansa puitteissa. Liian varhainen sitova tavoite voi rajoittaa tätä joustavuutta tarpeettomasti.

Vastauksia ja vaihtoehtoehtoja

Vasemmistoliitto ei ole ehdottomasti sopeutusta vastaan, vaan haluaa, että sopeutustoimet tehdään oikea-aikaisesti ja oikeudenmukaisesti. Sarkkinen on korostanut, että jos sopeutukset kohdistetaan väärin tai ne ovat liian ankaria kasvun kannalta, ne voivat haitata julkisen talouden tasapainottamista eikä velkasuhdetta välttämättä saada käännettyä laskuun.

Sen sijaan vasemmistoliiton ehdotuksissa painottuvat muun muassa verotusratkaisut suurten varallisuuksien ja tulojen osalta sekä ympäristöhaitallisten tukien karsinta. Tämänkaltaiset toimet nähdään tehokkaampina ja oikeudenmukaisempina keinoina tasapainottaa julkista taloutta verrattuna pelkkien menoleikkausten varaan rakentuviin ratkaisuun.

Sarkkinen on nostanut esiin myös sen, että sopeutuksen strategia on monimuotoinen. Pelkkä leikkauspolitiikka ei välttämättä riitä, vaan tarvitaan myös toimia, jotka tukevat talouskasvua, työllisyyttä ja kysyntää. Tämä on linjassa sen näkemyksen kanssa, että pitkän aikavälin talouden kannalta kasvua tukevat toimet ja oikeudenmukainen verotus voivat olla kestävempiä vaihtoehtoja.

Kritiikkiä ja poliittista kontekstia

Talouspolitiikan linjauksista on käyty kiivasta keskustelua myös laajemmassa poliittisessa kentässä. Sarkkinen on myös aiemmin kritisoinut hallituksen talouslinjaa laajemmin, esimerkiksi työttömyyteen, verotukseen ja julkisen talouden leikkauksiin liittyen. Hänen mukaansa oikeistohallituksen politiikka on ollut eurooppalaisessa vertailussa heikkoa ja vaikuttanut negatiivisesti talouskasvuun.

Vasemmistoliitto haluaa olla mukana velkajarrun ja julkisen talouden jatkovalmistelussa, mutta samalla puolue haluaa tuoda esiin omansa näkemykset kohtuuden ja oikeudenmukaisuuden painottamisesta. Tämä näkyy Sarkkisen eriävän mielipiteen lisäksi myös siinä, että puoluetta kiinnostaa vaikuttaa siihen, miten tulevia tavoitteita muodostetaan ilman liian varhaista sitovuutta.

Mahdolliset vaikutukset

Jos finanssipoliittisen ryhmän ehdotukset etenevät sellaisenaan, seuraava hallitus saattaa joutua toteuttamaan kiristettyjä sopeutustoimia heti vaalien jälkeen. Tämä voi tarkoittaa erilaisia menoleikkauksia tai verotuksen muutoksia, jotka vaikuttavat julkisiin palveluihin ja talouden toimijoihin. Sarkkinen kuitenkin varoittaa, että liian aikainen sitoutuminen voi rajoittaa tulevan hallituksen toimintamahdollisuuksia juuri silloin, kun olosuhteet ovat muuttuneet.

Sarkkisen näkemys korostaa poliittista ja taloudellista harkintaa: talouspoliittiset päätökset kannattaa tehdä ajallaan ja tilanteen mukaan, ei ennalta sitovasti pitkälle ennen tulevaisuutta. Tämä heijastaa laajempaa keskustelua siitä, miten Suomi tasapainottaa talouden kestävyyden ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin vaatimukset.

Lista: Seuraavan vaalikauden sopeutustavoitteeseen liittyviä keskeisiä näkökulmia

• Raportti linjaa rahoitusasematavoitteet pitkälle tulevaisuuteen – myös alijäämärajat ensi vaalikaudelle.
• Sarkkinen katsoo, että liian aikainen päätös rajoittaa hallituksen liikkumavaraa.
• Laskelmat elävät ja EU-vaatimukset selviävät vasta myöhemmin.
• Sopeutusten ajoitus ja laajuus vaikuttavat talouskasvuun ja yhteiskunnan toimintaan.
• Vasemmistoliitto painottaa verotusratkaisuja ja oikeudenmukaisuutta sopeutustoimissa.