Filosofian maisteriksi kouluttautunut sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen ei välttämättä sano nimen tai kuvankaan perusteella ensin mitään. Hän on kuitenkin toisen kauden kansanedustaja Oulusta ja eduskuntaan hänet valittiin vuonna 2015. Sarkkinen on toiminut eduskunnassa talousvaliokunnassa, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä EU-asioista vastaavassa suuressa valiokunnassa. Ministeriksi hänet nimitettiin kesällä 2021.
Sarkkinen on syntynyt vuonna 1988 Oulunsalossa. Vasemmistonuorten jäseneksi hän liittyi 18-vuotiaana ja on myös toiminut järjestön varapuheenjohtajana. Ylioppilaaksi Sarkkinen kirjoitti vuonna 2007 Oulun Lyseon lukiosta. Oulun kunnallispolitiikassa Sarkkinen on vaikuttanut vuodesta 2009 lähtien. Oulun yliopistosta vuonna 2014 valmistunut Sarkkinen opiskeli aate- ja oppihistoriaa. Sivuaineina hänellä oli hallintotiede, valtio-oppi, kansantaloustiede ja viestintä. Ennen eduskuntaan valintaansa Sarkkinen työskenteli täysipäiväisesti kuntapolitiikan ja puoluepolitiikan parissa sekä aiemmin myös ruokakaupan myyjänä ja järjestösihteerinä.
Hän kasvoi työläisperheessä ja lapsuutensa kesät hän vietti mummolassa navettatöitä tehden. Nykyisin hänellä on koti sekä Oulussa että Helsingissä. Elämä pyörii kahden kaupungin välillä. Perheessä on aviopuoliso Matti ja vuonna 2019 syntynyt poika sekä kissa nimeltä Hyrmä. Mikäli Sarkkiselle jää vapaa-aikaa, nauttii hän mökkeilystä, kulttuurista ja liikunnasta.
Oikeudenmukaisuutta hakemassa
Politiikkaan Sarkkinen ajautui pitkälti sattuman kautta. Hän oli lapsesta asti ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja hän halusi tehdä yhteiskunnasta kaikille oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen paikan.
– Olen päätynyt eduskuntaan kunnallispolitiikan ja järjestötyön kautta, Sarkkinen kertoo.
– Polkuni on innostava esimerkki siitä, että Suomessa voi vaatimattomasta taustasta ja eliittien ulkopuolelta nuorellakin iällä ponnistaa eduskuntaan.
Sarkkisen poliittisen ajattelun punainen lanka onkin yhteiskunnallinen ja taloudellinen oikeudenmukaisuus sekä ihmisten välinen tasa-arvo ja ekologinen kestävyys. Ministerille tärkeitä poliittisia painopisteitä ovat köyhyyden vähentäminen ja sosiaaliturvan uudistaminen, kuten myös työttömyyden vähentäminen ja reilut työehdot.
– Lisäksi mielenterveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen sekä kestävän kehityksen huomiointi kaikessa poliittisessa päätöksenteossa on tärkeää, Sarkkinen toteaa.
Hänen mukaansa Suomi ja suomalaiset eivät elä tyhjiössä, vaan muun maailman kehitys vaikuttaa täälläkin. Tästä syystä hän on kiinnostunut kansainvälisestäkin politiikasta ja globaalista kestävästä kehityksestä. Kaiken yhteiskuntapolitiikan ja talouden tulee toimia ympäristön ihmiselle asettamissa rajoissa.
– Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttäminen on tässä ajassa ensisijaisen tärkeä tehtävä ihmiskunnalle, Sarkkinen kertoo nettisivuillaan. Politiikassa tärkeää on yhteistyö, sillä yksin ei pysty mitään saavuttamaan.
Tavoitteena vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevia
Ministerikautensa Sarkkinen aloitti omasta mielestään “mielenkiintoisella hetkellä”. Aino-Kaisa Pekonen vei eteenpäin tärkeitä hallitusohjelmakirjauksia, kuten aktiivimallin purkamisen ja pienten eläkkeiden korotukset. Alkua hallitsi lisäksi Suomen EU-puheenjohtajuuskausi sekä koronakriisin hoito. Korona vaikuttaa yhä politiikan päiväjärjestykseen. Sarkkisen mukaan paljon puhuttu sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus kokoaa saman järjestäjän vastuulle perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelut. Näin erityisosaamista saadaan paremmin perustason palveluiden tueksi.
Kansalaisyhteiskunta ja kansalaisjärjestöt ovat demokraattisen yhteiskuntamme kivijalka, Sarkkinen on todennut CP-liiton haastattelussa. Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on iso rooli heikommassa asemassa olevien henkilöiden osallisuuden ja toimintakyvyn tukemisessa. Nykyisessä ajankuvassa ovat erityisenä haasteena jatkuvassa kasvussa olevat mielenterveysongelmat ja niiden aiheuttamat sairauspoissaolot sekä työkyvyttömyydet. Sarkkinen sanoo, että ministeriössä on käynnistetty hankkeita, joiden puitteissa on mahdollista löytää työkykyä ja osa-aikaista työkykyä edistäviä toimintamalleja.
Lokakuussa 2022 Sarkkinen ja komissaari Schmit tapasivat. Heillä oli keskustelun aiheena juurikin muun muassa köyhyyden vähentäminen, mielenterveyden edistäminen ja vähimmäistoimeentulo. Suomen tavoitteena on vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää 100 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä.
– Näistä kolmasosan tulisi olla lapsia, Sarkkinen totesi.
Lähteet:
Ministerit (valtioneuvosto.fi)
Hanna Sarkkinen
Hanna Sarkkinen myöntää, että kuntoutuksessa on kehitettävää – CP-Liitto
Ministerit Tuula Haatainen ja Hanna Sarkkinen tapaavat EU:n työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaavan komissaari Nicolas Schmitin Helsingissä 6-7.10. – Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)
