Suomen työmarkkinoiden tilanne on ajautunut alkuvuodesta 2026 hälyttävään tilaan. Tuoreimmat tilastot maalaavat synkkää kuvaa, jossa työttömyysaste on kivunnut Euroopan kärkikahinoihin. SDP:n kansanedustaja Lauri Lyly on nostanut esiin vakavan huolen hallituksen passiivisuudesta. Lyly vaatii Orpon hallitukselta välittömiä ja tuntuvia panostuksia aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan.
Työttömyyslukujen kasvu ei ole enää pelkkä suhdanteiden heilahtelu. Joulukuun lopun tilastot osoittavat, että työttömiä työnhakijoita on Suomessa yli 350 000. Kasvu edellisvuoteen verrattuna on ollut poikkeuksellisen rajua ja nopeaa. Tilanne vaatisi nyt hallitukselta nopeita rakenteellisia ja rahallisia panostuksia.
Aktivointitoimet ovat kuitenkin päinvastoin vähentyneet merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Lyly huomauttaa, että aktivointiasteen lasku on tällä hetkellä kohtalokasta. Työttömien osaamista pitäisi päivittää juuri silloin, kun työtä ei ole tarjolla. Tämä helpottaisi työllistymistä heti, kun suhdanne kääntyy parempaan.
Hallitus tuntuu kuitenkin luottavan markkinoiden omaan voimaan ja leikkauksiin. SDP kritisoi tätä linjaa, koska se jättää heikoimmassa asemassa olevat oman onnensa nojaan. Työttömien kokonaismäärä, kun mukaan lasketaan aktivointipalveluissa olevat, on jo yli 430 000 henkilöä. Tämä massa on suurempi kuin monen keskisuuren suomalaisen kaupungin asukasluku.
Pitkäaikaistyöttömyyden kierre
Erityisen huolestuttava piirre nykyisessä tilanteessa on pitkäaikaistyöttömyyden räjähdysmäinen kasvu. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä on noussut kymmenillä tuhansilla vuoden takaisesta. Vielä karumpaa luettavaa ovat tilastot niistä, jotka ovat olleet ilman työtä yli kaksi vuotta. Tämä ryhmä on vaarassa syrjäytyä pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Pitkä työttömyys murentaa ihmisen itsetuntoa ja ammatillista osaamista. Se luo myös valtavia kustannuksia sosiaali- ja terveyspalveluille pitkällä aikavälillä. Lylyn mukaan hallituksen toimet ovat tässä suhteessa täysin riittämättömiä ja tehottomia. Aktiivisia toimia tarvittaisiin nimenomaan näiden vaikeasti työllistyvien ryhmien tueksi.
Nuorten työttömyys on toinen suuri kipupiste Suomen nykyisessä talousympäristössä. Alle 25-vuotiaita työttömiä on jo 43 000, mikä ennustaa synkkää tulevaisuutta. Hallituksen lanseeraama työllistymisseteli on saanut kritiikkiä sen kapeasta kohderyhmästä ja vähäisestä vaikuttavuudesta. Se tavoittaa vain murto-osan tukea tarvitsevista nuorista työnhakijoista.
Valtaosa nuorista jää edelleen vaille konkreettisia työllistymistä edistäviä palveluita ja tukea. Lyly peräänkuuluttaa hallitukselta kokonaisvaltaisempaa otetta nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi työmarkkinoilla. Nuoret tarvitsevat polkuja koulutukseen, harjoitteluun ja ensimmäiseen oikeaan työpaikkaan. Pelkät juhlapuheet ja pienet kertaluonteiset setelit eivät riitä korjaamaan tilannetta.
Työllisyyden kovat haasteet
Työttömyyden juurisyyt ovat moninaisia ja vaativat usein yksilöllisiä ratkaisuja. Monilla työnhakijoilla on taustallaan terveysongelmia, jotka estävät täysipainoisen työnteon. Myös osaamisen vanhentuminen on todellinen este monessa perinteisessä ammatissa toimineelle. Hallituksen tulisi keskittyä purkamaan näitä esteitä aktiivisesti ja monialaisesti.
Työkyvyn tuki ja ammatillinen uudelleenkoulutus ovat avainasemassa tässä taistelussa. Niihin sijoittaminen maksaa itsensä takaisin pienentyneinä työttömyysmenoina ja kasvavina verotuloina. Lyly korostaa, että jokainen työllistetty ihminen on voitto yhteiskunnalle ja valtiontaloudelle. Hallituksen nykyinen linja tuntuu kuitenkin säästävän vääristä paikoista.
Terveyshaasteiden ratkaiseminen osana työllisyyspolitiikkaa vaatii saumatonta yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Hyvinvointialueet ja työvoimapalvelut on saatava puhumaan samaa kieltä ja toimimaan yhdessä. Nykyisin monet putoavat näiden palveluiden väliin ja jäävät vaille tarvittavaa apua. Tämä byrokraattinen kankeus on yksi suurimmista esteistä tehokkaalle työllistymiselle.
Osaamisen kehittäminen on oltava jatkuva prosessi koko työuran ajan. Työntekijöiden on voitava päivittää taitojaan helposti ja joustavasti myös työttömyyden aikana. Hallituksen tulisi kannustaa yrityksiä ja oppilaitoksia tiiviimpään yhteistyöhön koulutustarjonnan saralla. Ilman osaavaa työvoimaa Suomen kilpailukyky murenee ja työttömyys jää pysyväksi ongelmaksi.
Aktiivisuus on avain onneen
Passiivinen odottelu ei korjaa Suomen talouden ja työllisyyden rakenteellisia valuvikoja. Tarvitaan rohkeita päätöksiä, jotka kannustavat sekä työnantajia että työntekijöitä uusiutumaan. SDP vaatii, että hallitus ottaa aktiivisen työllisyyspolitiikan takaisin työkalupakkinsa keskiöön. Vain siten voidaan kääntää työttömyyden suunta ja turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus.
Työllisyysasteen nostaminen on ollut jokaisen hallituksen tavoitelistalla jo vuosikymmeniä. Nykyiset keinot näyttävät kuitenkin olevan riittämättömiä vastaamaan 2020-luvun työmarkkinoiden haasteisiin. Tekoäly, globalisaatio ja väestön ikääntyminen muuttavat työn luonnetta kiihtyvällä vauhdilla. Tässä muutoksessa kukaan ei saa jäädä yksin ilman tukea ja neuvontaa.
Sosiaaliturvan uudistaminen on myös osa tätä laajempaa työllisyyspoliittista kokonaiskuvaa. Sen tulisi aina olla kannustavaa ja tarjota turvaa elämänmuutosten keskellä ilman pelkoa. Hallituksen leikkauslinja on herättänyt huolta siitä, että turvaverkko repeilee liikaa. Lyly ja SDP muistuttavat, että vakaa toimeentulo on usein edellytys aktiiviselle työnhaulle.
Työllisyyspolitiikan kriittiset kohteet
Seuraavassa on listattu keskeiset osa-alueet, joihin tarvitaan nopeita toimia:
- Aktiiviset työvoimapalvelut: Palveluiden saatavuutta ja laatua on parannettava kautta maan.
- Osaamisen päivittäminen: Työttömien täydennyskoulutukseen on ohjattava lisää resursseja välittömästi.
- Nuorten tukeminen: Työllistymispalveluiden on tavoitettava kattavasti kaikki alle 30-vuotiaat työttömät.
- Pitkäaikaistyöttömyyden hoito: Erityistoimenpiteet yli kaksi vuotta työttömänä olleiden auttamiseksi.
- Terveysperusteinen tuki: Työkykyä parantavien sote-palveluiden integrointi osaksi työllistymispolkua.
- Yritysyhteistyö: Pienten ja keskisuurten yritysten kannustaminen uusien työntekijöiden palkkaamiseen.
Suomi tarvitsee nyt toivoa ja konkreettisia tekoja pelkkien säästöjen sijaan. Työttömyyden taittaminen on kansallinen talkootyö, jossa hallituksen on näytettävä suuntaa. Jos toimia ei pian kuulu, uhkaa Suomea pitkäaikainen taloudellinen ja sosiaalinen lamaannus. SDP ja Lauri Lyly vaativat hallitukselta vastauksia ja tekoja heti.
