Kokoomuksen kansanedustaja ja puoluevaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto on tarttunut ankarasti Keskustan poliittiseen linjaan. Autto ilmaisee voimakkaan ihmettelynsä siitä, kuinka Keskusta yhä edelleen haluaa profiloitua kiinteästi osana Marinin hallituksen aikaista vihervasemmistokoalitiota. Autto painottaa, että Keskusta oli keskeinen mahdollistaja viime kauden räjähdysmäisesti paisuneelle velkaantumiselle. Nyt puolue on löytänyt itsensä samasta rintamasta SDP:n, vihreiden ja vasemmiston kanssa vastustamaan niitä kipeitä toimenpiteitä, joilla Orpon hallitus pyrkii tasapainottamaan Suomen julkinen talousta.
Murskaluvut pöydällä: VTV:n raportti herättää
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tuore raportti on vahvistanut Kokoomuksen pitkään esittämät huolet velkaantumisen mittakaavasta. Raportin mukaan Marinin hallitus, jonka aikana valtiovarainministeripuolueena toimi juuri Keskusta, lisäsi valtion menoja kaikkiaan yli 40 miljardilla eurolla. Tätäkin järkyttävämpää on se, että peräti 23 miljardia euroa näistä lisäyksistä olivat luonteeltaan pysyviä eivätkä liittyneet suoraan koronapandemiaan tai muihin akuutteihin kriiseihin.
Auton mukaan nämä velkaantumisen murskaluvut toimivat viimeisenä herätyksenä Keskustan nykyiselle johdolle. Hänen mielestään puolueen tulisi vihdoin irtaantua siitä politiikasta, jota se itse oli mahdollistamassa vihervasemmiston kyljessä. Pysyvät menolisäykset ovat luoneet rakenteellisen vajeen Suomen talouteen, mikä tekee nykyisestä sopeutustarpeesta entistä kovemman. Nämä rakenteelliset ongelmat ovat peruja päätöksistä, jotka tehtiin aikana, jolloin Keskusta kantoi vastuuta valtiovarainministeriöstä.
Talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, ja Autto pitää Keskustan nykyistä oppositiolinjaa erittäin vastuuttomana. Marinin hallituksen kauden kokonaisvelka kasvoi historiallisen nopeasti, nousten alle 110 miljardista eurosta reilusti yli 150 miljardiin euroon. Tämä nopea kasvu on asettanut Suomen poikkeuksellisen haastavaan asemaan muihin Pohjoismaihin verrattuna. Julkisen talouden alijäämä on kasvanut kestämättömälle tasolle, ja sen korjaaminen vaatii useamman hallituskauden työn.
Tuhopolttajien logiikka: Kaikkonen ja EU:n alijäämämenettely
Autto käyttää kärjekästä vertausta kuvaillessaan Keskustan nykyjohdon toimintaa. Hän vertaa tilannetta tuhopolttajiin, jotka nyt syyttävät palokuntaa siitä, että talo palaa. Keskustan kansanedustaja ja entinen ministeri Antti Kaikkonen on nostanut huolen siitä, että Suomi on ajautumassa EU:n alijäämämenettelyyn (EDP). Tämä menettely käynnistyy, kun jäsenvaltion julkisen talouden alijäämä ylittää kolme prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä Suomessa on nyt lähellä tai jo ylitetty.
Autto muistuttaa, että Keskusta mahdollisti SDP:n ja muun vasemmiston menorälssin ja sinetöi jokaisen vihervasemmistohallituksen velkaeuron. Keskustan toimiessa valtiovarainministeripuolueena, sen olisi tullut käyttää veto-oikeuttaan kestämättömiltä tuntuneisiin menolisäyksiin. VTV:n raportin luvut todistavat, että pysyviä menolisäyksiä tehtiin valtava määrä silloinkin, kun talousnäkymät olivat jo heikentymässä. Tämän perinnön kantaminen ja nyt sen seurauksien ihmettely osoittavat Auton mukaan poliittista epäjohdonmukaisuutta ja vastuun pakoilua.
EU:n alijäämämenettelyyn joutuminen merkitsee sitä, että Suomi joutuu tiukempaan seurantaan ja sen on esitettävä uskottava suunnitelma velkaantumisen hillitsemiseksi. Tämä velvollisuus ei ole syntynyt tyhjästä, vaan se on suora seuraus viime kauden mittavista menolisäyksistä. Menettelyyn joutuminen voi heikentää Suomen mainetta kansainvälisillä markkinoilla ja nostaa maan lainanottoa hintaa, mikä puolestaan pahentaa jo valmiiksi haastavaa taloustilannetta.
Keskusta vaalii oppositiossa Marinin perintöä
Auton mukaan Keskusta on valitettavasti jäänyt vahvasti Marinin hallituksen perinnön vaalijaksi myös oppositiossa. Hän näkee, että Keskusta vastustaa vasemmiston rinnalla niitä rakenteellisia korjaustoimia, joilla Orpon hallitus pyrkii korjaamaan edellisen hallituksen aiheuttamia talouden tuhotöitä. Keskusta on suurista puheista huolimatta pysynyt kiinni linjassaan, torpaten vastuullisiksi katsottuja keskustaoikeistolaisia päätöksiä. Puolue on myös aktiivisesti rustannut uusia menolisäyksiä yhteistyössä muun vihervasemmiston kanssa.
Esimerkiksi Keskusta on vastustanut useita hallituksen esittämiä säästöjä, kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistettuja leikkauksia ja työttömyysturvan ehtojen tiukennuksia. Puolue on vaatinut rahoituksen lisäämistä erityisesti maaseudun ja aluepolitiikan tarpeisiin, mikä olisi omiaan kasvattamaan valtion menoja entisestään. Tällaisten esitysten tekeminen syventää Auton mielestä entisestään kuilua puolueen puheiden ja tekojen välillä. Vastuullinen oppositio esittäisi uskottavia vaihtoehtoja säästöille, mutta Keskustan ehdotukset ovat olleet usein puhtaasti menolisäyksiä tai rakenteellisten uudistusten vesittämistä.
Hallituksen toimet, kuten menoleikkaukset, verotuksen kiristykset ja rakenteelliset uudistukset, ovat välttämättömiä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kriittisen tilanteen korjaaminen vaatii kovia päätöksiä, eikä niitä voida Auton mukaan enää lykätä. Keskusta voisi omalla vastuullisella toiminnallaan oppositiona vaikuttaa merkittävästi talouspolitiikan uskottavuuteen, mutta nykyisellä linjallaan se vain vahvistaa mielikuvaa populistisesta ja taloudellisesti vastuuttomasta politiikasta.
Vahva julkinen talous on kansallinen turva
Autto painottaa, että vahva julkinen talous on suomalaisille paras turva kriisien keskellä. Maailmanpoliittinen tilanne on tällä hetkellä vakava, ja Suomi tarvitsee taloudellisen puskurin selvitäkseen mahdollisista tulevista shokeista. Valitettavasti viime hallituskauden mittaluokka ja sen pysyvät vauriot Suomen talouden ja hyvinvointiyhteiskunnan rakenteisiin tulevat esiin vasta nyt täydessä laajuudessaan.
Auton mielestä Keskustan ja SDP:n toimesta ei jätetty jälkeensä riittävän vahvaa julkista taloutta. Velkaantumisen taakka rasittaa tulevia sukupolvia ja rajaa voimakkaasti valinnanvaraa tulevassa talouspolitiikassa. Hyvinvointivaltion keskeiset palvelut, kuten koulutus, terveydenhuolto ja sosiaaliturva, ovat riippuvaisia vakaasta talouspohjasta. Sen murentaminen tekee hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisestä yhä vaikeampaa.
Orpon hallituksen tavoitteena on kääntää talouspolitiikan suunta ja palauttaa luottamus Suomen julkisen talouden kestävyyteen. Tämä vaatii johdonmukaisuutta ja kykyä tehdä epämukavia päätöksiä. Autto toivoo, että VTV:n madonluvut toimivat Keskustalle viimeisenä herätyksenä, jotta se voisi ottaa vastuullisen roolin suomalaisen keskustaoikeistolaisen yhteistyön rakentamisessa. Kansallinen etu vaatii nyt yhtenäistä linjaa talouden tervehdyttämiseksi.
Marinin hallituskauden (2019–2023) keskeiset talousluvut VTV:n mukaan ja niiden vaikutukset:
- Menolisäysten kokonaissumma: Yli 40 miljardia euroa, mikä vauhditti velkaantumista historialliseen tahtiin.
- Pysyvät ja koronaan liittymättömät menolisäykset: 23 miljardia euroa. Nämä luovat rakenteellisen vajeen ja tekevät tasapainottamisesta vaikeaa.
- Valtionvelan kasvu: Velka kasvoi neljän vuoden aikana kymmeniä miljardeja euroja, ylittäen 150 miljardia euroa.
- Alijäämän kasvu: Julkisen talouden alijäämä nousi kestämättömälle tasolle, mikä uhkaa johtaa EU:n alijäämämenettelyyn (EDP).
- Heikentynyt taloudellinen puskuri: Velkaantuminen heikensi Suomen kykyä reagoida uusiin kansallisiin ja kansainvälisiin kriiseihin.
Autto peräänkuuluttaa poliittista vastuuta
Heikki Autto on vakuuttunut siitä, että ainoa tapa välttää pysyvä taloudellinen kierre on palauttaa talouskuri ja tehdä tarvittavat rakenteelliset uudistukset. Poliittinen retoriikka ei saa peittää alleen sitä tosiasiaa, että viime kaudella tehtyjen päätösten hinta maksetaan nyt. Autto toivoo, että Keskusta hylkää opportunistisen oppositiopolitiikan ja ymmärtää, että Suomi tarvitsee nyt yhteistä vastuunkantoa talouden suunnan kääntämiseksi.
