Suomalainen elinkeinoelämä on ottanut merkittävän askeleen kohti kestävämpää tulevaisuutta. Useat maamme suurimmat yritykset ovat perustaneet yhteisen luontoverkoston hillitäkseen kiihtyvää luontokatoa. Tämä aloite on poikkeuksellinen, sillä yritykset vaativat nyt valtiolta tiukempaa sääntelyä. Elinkeinoelämä näkee luonnon monimuotoisuuden turvaamisen välttämättömänä edellytyksenä liiketoiminnan jatkuvuudelle.

Luontokato on noussut ilmastonmuutoksen rinnalle vakavimmaksi globaaliksi uhaksi. Suomalaisyritykset ymmärtävät, että luonnonvarojen ehtyminen vaarantaa raaka-aineiden saatavuuden ja toimitusketjut. Verkostoon kuuluvat toimijat sitoutuvat konkreettisiin toimiin omassa toiminnassaan. He eivät halua vain puhua kauniita sanoja, vaan muuttaa tapansa toimia pysyvästi.

Yritysten viesti päättäjille on suora ja selkeä. He vaativat selkeitä pelisääntöjä, jotta vastuullisuus ei kääntyisi kilpailuhaitaksi markkinoilla. Nykyinen tilanne mahdollistaa edelleen taloudellisen hyödyn tavoittelun luonnon kustannuksella. Reilu kilpailu vaatii sääntelyä, joka pakottaa kaikki toimijat kantamaan vastuunsa ympäristöstä.

Hallituksen passiivisuus herättää kritiikkiä

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta on ilmaissut huolensa Orpon hallituksen toiminnasta. Virta ihmettelee, miksi hallitus ei vastaa yritysten tekemään aloitteeseen aktiivisemmin. Ministerit ovat aiemmin toistuvasti peräänkuuluttaneet elinkeinoelämän omaa vastuuta ympäristökysymyksissä. Nyt kun yritykset ovat liikkeellä, valtio näyttää kuitenkin jarruttavan kehitystä.

Poliittinen päätöksenteko tuntuu laahaavan yritysten kunnianhimon perässä. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteita luontokadon pysäyttämiseksi, mutta teot puuttuvat edelleen. Virran mukaan kyse on ensisijaisesti poliittisesta tahdosta eikä resursseista. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, joiden toteuttaminen vaatii välittömiä toimenpiteitä.

Hallituksen viivyttely luo epävarmuutta koko suomalaiselle elinkeinoelämälle. Yritykset tarvitsevat ennakoitavaa toimintaympäristöä investointiensa tueksi. Jos sääntely on epäselvää, vihreän siirtymän investoinnit saattavat valua muualle. Suomen tulisi toimia edelläkävijänä, jotta voimme hyötyä globaalista kestävyysmurroksesta.

Luonto on talouden kivijalka

Yritysten luontoverkoston puheenjohtaja Nina Elomaa on muistuttanut karusta totuudesta. Kuolleella planeetalla ei ole mahdollista harjoittaa minkäänlaista liiketoimintaa. Tämä ajatusmalli on alkanut juurtua syvälle yritysjohtajien strategiseen ajatteluun. Luontokato ei ole vain eettinen kysymys, vaan se on valtava taloudellinen riski.

Ekosysteemipalvelut, kuten pölytys ja puhdas vesi, ovat välttämättömiä monille aloille. Jos nämä palvelut romahtavat, seuraukset ovat katastrofaalisia koko talousjärjestelmälle. Yritykset tunnistavat tämän riippuvuussuhteen nykyään paremmin kuin koskaan aiemmin. Siksi ne ovat valmiita investoimaan luonnon ennallistamiseen ja suojeluun.

Suomen luonto tarjoaa meille ainutlaatuisen kilpailuedun globaaleilla markkinoilla. Puhtaat vedet ja kestävästi hoidetut metsät ovat arvokasta pääomaa. Meidän on kuitenkin huolehdittava, että hyödynnämme näitä varoja kestävästi. Luontovastuu on tulevaisuuden menestystekijä, joka houkuttelee myös osaajia ja sijoittajia.

Puuttuva suunnitelma jarruttaa toimia

Suomelta puuttuu tällä hetkellä ajantasainen strategia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Luontostrategian laatiminen on lakisääteinen velvoite, joka on jäänyt puolitiehen. Tutkijat huomauttavat, että suunnitelman perusta oli jo valmiina vuonna 2022. Silti lopullista versiota ei ole saatu vietyä maaliin asti.

Ilman selkeää suunnitelmaa on vaikea asettaa konkreettisia tavoitteita eri toimialoille. Strategia toimisi tiekarttana, joka ohjaisi sekä julkisia että yksityisiä toimijoita. Se määrittelisi ne toimet, joilla luontokato saadaan pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä. Nykyinen tyhjiö hidastaa tehokkaiden suojelutoimien käynnistämistä.

Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijat ovat korostaneet asian kiireellisyyttä. Aikaikkuna luontokadon pysäyttämiseksi on sulkeutumassa vauhdilla. Jokainen viivästynyt päätös tekee tulevista toimista kalliimpia ja vaikeampia toteuttaa. Hallituksen on otettava johtajuus ja annettava yrityksille niiden vaatima tuki.

Vihreä siirtymä luo uutta kasvua

Luonto- ja ilmastovastuu nähdään nykyään osana suomalaista kilpailukykyä. Vihreä siirtymä on tuonut maahamme jo miljardiluokan investointisuunnitelmia. Nämä hankkeet luovat työpaikkoja ja vahvistavat alueiden elinvoimaa eri puolilla Suomea. Teknologinen osaamisemme on maailmalla erittäin kysyttyä kestävien ratkaisujen alalla.

Edelläkävijyys vaatii kuitenkin rohkeutta asettaa tiukkoja vaatimuksia kotimarkkinoilla. Kun kotimainen sääntely on kunnossa, yrityksemme ovat vahvempia kansainvälisessä kilpailussa. Ne ovat jo valmiiksi sopeutuneet vaatimuksiin, jotka tulevat myöhemmin yleisiksi kaikkialla. Tämä antaa suomalaisille toimijoille merkittävän etumatkan kilpailijoihin nähden.

Vihreä siirtymä ei tarkoita vain päästöjen vähentämistä tehtaissa. Se tarkoittaa kokonaisvaltaista muutosta tavassamme kuluttaa ja tuottaa palveluita. Kiertotalous on tässä kehityksessä keskeisessä roolissa luonnonvarojen säästämiseksi. Yritykset ovat valmiita innovoimaan, kunhan markkinat toimivat reilusti ja kannustavasti.

Mitä yritykset nyt vaativat

Tilanne vaatii nopeaa reagointia ja laajaa yhteistyötä eri sektoreiden välillä. Yritykset eivät halua toimia yksin, vaan ne kutsuvat valtiota mukaan. Elinkeinoelämän toiveet on tiivistetty selkeiksi vaatimuksiksi päätöksentekijöille. Keskeisimmät tavoitteet liittyvät sääntelyn selkeyteen ja pitkäjänteisyyteen.

Alla on listattuna yritysten ja asiantuntijoiden keskeiset vaatimukset hallitukselle:

• Kansallisen luontostrategian viimeistely: Suomen on saatava viipymättä voimaan selkeä ja kunnianhimoinen suunnitelma luontokadon pysäyttämiseksi.
• Tiukempi ympäristösääntely: Markkinoiden pelisääntöjä on tiukennettava, jotta luonnon kustannuksella toimiminen ei ole enää taloudellisesti kannattavaa.
• Ennakoitava investointiympäristö: Yritykset tarvitsevat pitkän aikavälin varmuuden lainsäädännöstä voidakseen toteuttaa vihreän siirtymän investointeja.
• Luontoarvojen integrointi talouteen: Luonnon monimuotoisuus on otettava osaksi kaikkea taloudellista päätöksentekoa ja budjetointia.
• Tuki innovaatioille: Valtion on tuettava kestäviä teknologioita ja ratkaisuja, jotka auttavat yrityksiä vähentämään luontojalanjälkeään.

Tulevaisuus rakennetaan yhteistyöllä

Pallo on nyt tukevasti hallituksen puolella. Yritykset ovat näyttäneet, että ne ovat valmiita kantamaan osansa vastuusta. Suomen menestys riippuu kyvystämme suojella elintärkeää luontoamme. Nyt on aika lopettaa jarruttaminen ja aloittaa määrätietoinen johtaminen. Vain siten voimme turvata hyvinvointimme myös tuleville sukupolville.

Tietolähteet:

• Vihreät – De Gröna: Tiedote 6.2.2026.
• MTV Uutiset: Raportointi yritysten luontoverkostosta.
• Suomen ympäristökeskus (SYKE): Asiantuntijalausunnot luontostrategiasta.
• YK:n biodiversiteettisopimus ja Montrealin luontokokouksen tavoitteet.