Petteri Orpon johtama hallitus on jälleen kerran tuomassa eduskunnan käsittelyyn esityksen, joka on herättänyt laajaa huolta suomalaisten palkansaajien keskuudessa. Kyseessä on kiistelty ehdotus, joka tähtää henkilöperusteisen irtisanomisen kynnyksen madaltamiseen – toisin sanoen työsuhdeturvan merkittävään purkamiseen. Tänään alkava käsittely tarkoittaa, että jatkossa työsopimuksen päättämiseen ei enää välttämättä tarvittaisi nykyisen kaltaista painavaa syytä, vaan työntekijän henkilöön liittyvissä tapauksissa asiallinen syy riittäisi. Vasemmistoliiton kansanedustaja Timo Furuholm on noussut hallituksen aikeita vastaan kiihkeänä kriitikkona, korostaen muutoksen kielteisiä vaikutuksia työntekijöiden asemaan ja taloudelliseen turvaan.

Furuholm näkee hallituksen ”keppisateen” osuvan suoraan tavalliseen suomalaiseen työntekijään. Hän muistuttaa erityisesti niitä perussuomalaisten äänestäjiä, jotka luottivat puolueen lupaukseen puolustaa työntekijää, mutta joutuvat nyt todistamaan päinvastaista politiikkaa. ”Moni tavallinen suomalainen työntekijä varmasti miettii, mitä pahaa on tullut tehneeksi, kun keppiä sataa hallitukselta kerta toisensa jälkeen,” kansanedustaja toteaa ja kysyy samalla, kuinka alas irtisanomissuoja todellisuudessa laskee, kun painavan syyn vaade poistetaan. Työmarkkinajärjestöt ovat jo ehtineet jyrähtää, peläten irtisanomisten ja työpaikkakiistojen lisääntymistä. He katsovat esityksen ylittävän jopa hallitusohjelmaan kirjatun.

Hallitus perustelee lakiesitystään työllisyyden parantamisella ja työllistämisen kynnyksen madaltamisella, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osalta. Näkökulma on, että irtisanomisriskin alentaminen kannustaisi yrittäjiä palkkaamaan uusia työntekijöitä. Suomen Yrittäjät onkin nähnyt muutoksen tärkeänä, sillä pienissä yrityksissä yksittäisen työntekijän moitittavalla menettelyllä on suhteellisesti tuntuvampi vaikutus yrityksen toimintaan ja talouteen kuin suurissa organisaatioissa. Lakiesityksessä todetaan, että asiallisena syynä voitaisiin pitää tilanteita, joissa työntekijä rikkoo tai laiminlyö työsuhteeseen vaikuttavia velvoitteitaan tai hänen edellytyksensä työntekoon ovat muuttuneet olennaisesti.

Kuitenkin hallituksen oma esitysluonnos joutuu myöntämään, että esitettyjen muutosten työllisyysvaikutuksia ei ole kyetty luotettavasti arvioimaan. Tämä herättää kriittisiä kysymyksiä siitä, uhrataanko työntekijän turvallisuus epävarmojen ja mahdollisesti olemattomien työllisyyshyötyjen alttarille. Samaan aikaan Suomessa työttömyys on kasvussa, ja hallituksen leikkaukset työttömyys- ja sosiaaliturvaan luovat entistä epävarmemman tulevaisuuden työttömäksi joutuville. Furuholmin mukaan viesti tavalliselle työntekijälle on kaksijakoinen: työnsä voi menettää helpommin, mutta tukea saa työttömänä entistä vähemmän. Hän kuvailee hallituksen ”työn linjaa” työntekijälle lähinnä epävarmuutena ja turvattomuutena.

Kansainvälinen vertailu: Suomi Euroopan keskitasolla

Hallituksen väitteet Suomen poikkeuksellisen vahvasta irtisanomissuojasta eivät välttämättä kestä kansainvälistä vertailua. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n vertailujen mukaan Suomen henkilöperusteinen irtisanomissuoja asettuu pikemminkin Euroopan keskitasolle. Osa vanhemmista OECD-selvityksistä on jopa sijoittanut Suomen heikompaan päähän irtisanomismenettelyjen tiukkuudessa. Tämä kansainvälinen näkökulma kyseenalaistaa hallituksen perusargumentin siitä, että Suomen kilpailukyky paranisi purkamalla työntekijöiden turvaa, kun monissa kilpailijamaissa suoja on jopa tiukempi. Furuholm viittaakin siihen, että kilpailukyky vahvistuu todellisuudessa panostamalla muun muassa koulutukseen, innovaatioihin, terveyteen ja luottamukseen.

Työsuojelun heikentämisen vastapainona työllisyyden kasvattamiseksi on esitetty myös muita keinoja, jotka eivät vaarantaisi työntekijöiden asemaa. Tällaisia olisivat esimerkiksi suorat tuet yritysten rekrytointiin ja työllistämiseen, panostukset työelämän laatuun sekä epävarman osa-aikatyön kannustimien parantaminen. Furuholm on aiemmin kritisoinut hallituksen aikeita poistaa työttömyysturvan suojaosaa ja heikentää asumistuen työtulovähennystä, koska ne heikentävät osa-aikatyön kannustimia ja osuvat erityisesti matalapalkka-aloilla työskenteleviin naisiin. Hän on huolissaan siitä, että hallitus tekee työelämän oven kiinni monilta, erityisesti osatyökykyisiltä ja vastentahtoista osa-aikatyötä tekeviltä.

Lakiesitys henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta on vain yksi osa Orpon hallituksen laajaa työmarkkinauudistusten kokonaisuutta. Muita merkittäviä muutoksia ovat muun muassa määräaikaisten työsopimusten solmimisen helpottaminen, lomautusilmoitusajan lyhentäminen ja takaisinottovelvollisuuden väljentäminen. Nämä yhdessä luovat työntekijöille epävarmemman työelämän kokonaiskuvan. On huomattava, että hallituksen esitys jätti lopulta pois alkuperäisiä ajatuksia alisuoriutumisen kirjaamisesta suoraan irtisanomisperusteeksi sekä varoitusmenettelyn muuttamisesta, mikä on ammattiyhdistysliikkeen mukaan pieni positiivinen asia isossa kokonaisuudessa. Silti työnantajan asema työsuhteen vahvempana osapuolena on vahvistumassa entisestään.

Työelämän vakauden kulmakivet

Timo Furuholm korostaa, että työllisyyden parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden tulisi rakentua vakautta, ennakoitavuutta ja oikeudenmukaisuutta lisäävien ratkaisujen varaan. Työelämän luottamuksen heikentäminen purkamalla työntekijöiden turvaa on hänen mukaansa väärä suunta. Sen sijaan pitäisi keskittyä työpaikkojen luomiseen yrityksiä tukemalla eikä työntekijöitä kampittamalla. Työmarkkinoiden pitkäaikainen kestävyys ja tuottavuuden kasvu vaativat työntekijöiden sitoutumista ja hyvinvointia, jotka puolestaan perustuvat oikeudenmukaiseen ja turvalliseen työympäristöön.

Furuholm pitää huolestuttavana sitä, että hallitus on valmis heikentämään työntekijöiden asemaa ilman luotettavaa näyttöä työllisyysvaikutuksista. Työmarkkinakirjallisuudessa on esitetty eriäviä näkemyksiä siitä, onko irtisanomissuojan heikentämisellä merkittäviä positiivisia vaikutuksia työllisyyteen. Vaikka jotkin tutkimukset ovat löytäneet pieniä positiivisia vaikutuksia, suuri epävarmuus varjostaa esitettyjä työllisyyslukemia. Työelämän epävarmuus voi johtaa varovaisuuteen kulutuksessa, heikentää talouskasvua ja siten kokonaisuutena lisätä työttömyyttä.

Hallituksen esityksen mukaan lakimuutokset tulisivat voimaan vuoden 2026 alussa. Lakiehdotuksen käsittelyn eduskunnassa odotetaan olevan kiivas ja periaatteellinen. Kansanedustaja Furuholmin tavoin monet työntekijäjärjestöt ja oppositiopuolueet tulevat varmasti kyseenalaistamaan uudistuksen perusteet ja sen pitkän aikavälin vaikutukset suomalaiseen työelämään ja sosiaaliseen vakauteen.

Tulevan työelämän keskeiset huolenaiheet:

• Irtisanomiskynnyksen madaltuminen: Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottuminen asiallisella syyllä painavan syyn sijaan.
• Työsuhdeturvan heikkeneminen: Työntekijän aseman epävarmistuminen ja työnantajan aseman vahvistuminen.
• Työllisyysvaikutusten epävarmuus: Hallituksen omatkin arviot työllisyyshyödyistä ovat epäluotettavia.
• Sosiaaliturvan leikkaukset: Samaan aikaan toteutettavat leikkaukset työttömyys- ja sosiaaliturvaan luovat ”kaksoiskeppiä” työttömäksi joutuville.
• Luottamuksen heikkeneminen: Työelämän vakauden ja luottamuksen rapautuminen, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti työn tuottavuuteen ja innovaatioihin.