Keskustelu Suomen kunnianhimoisesta hiilineutraaliustavoitteesta 2035 on jälleen kuumentunut, sillä hallituskumppani perussuomalaiset pyrkii tuoreimpien tietojen mukaan luopumaan siitä. Tämä mahdollinen takinkääntö on herättänyt välittömästi huolta suomalaisessa politiikassa ja elinkeinoelämässä, sillä monet pitävät tavoitetta pikemminkin kasvun vauhdittajana kuin hidasteena. SDP:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma on noussut voimakkaasti vastustamaan ajatusta tavoitteesta joustamisesta, varoittaen sen olevan myrkkyä suomalaiselle elinkeinoelämälle. Heinäluoma painottaa, että ilmastonmuutoksen torjunta tarjoaa Suomelle ainutlaatuisen mahdollisuuden luoda kestävää talouskasvua ja hankkia kansallista kilpailuetua globaaleilla markkinoilla.

Suomi on ollut edelläkävijä ilmastopolitiikassa, ja ilmastolakiin kirjattu vuosi 2035 on kansainvälisestikin tunnustettu kunnianhimoinen tavoite, jonka taakse on kerääntynyt laaja tuki niin politiikassa kuin yrityskentällä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on toistuvasti ilmaissut vahvan tukensa tavoitteelle, nähden sen ohjaavana voimana investoinneille puhtaisiin ratkaisuihin ja vähähiiliseen talouteen. Yritykset ovatkin valmiita tekemään suuria investointeja vihreään siirtymään, luoden samalla korkean osaamisen työpaikkoja Suomeen. Tämä investointihalukkuus ja kyky tarttua vihreän kasvun mahdollisuuksiin on kuitenkin suoraan riippuvainen hallituksen kristallinkirkkaasta tahtotilasta ja politiikan ennakoitavuudesta.

Epävarmuus ja poukkoileva politiikka hidastavat investointeja

Eveliina Heinäluoma nostaa esiin keskeisen huolen, joka liittyy poliittiseen epävarmuuteen ja sen vaikutuksiin yritysten investointipäätöksiin. Yritykset joutuvat tekemään kalliita ja pitkäaikaisia päätöksiä uusiin teknologioihin ja tuotantotapoihin siirtymisestä, mikä vaatii luottamusta lainsäädännön ja poliittisen ohjauksen pysyvyyteen. Jos hallituksen sisällä aletaan kyseenalaistaa jo sovittua, lain tasolle nostettua hiilineutraaliustavoitetta, se luo välittömästi epävarmuutta ja jarruttaa investointiaikeita. Heinäluoman mukaan ilmastotoimet eivät ole talouskasvun este, vaan päinvastoin sen merkittävä vauhdittaja. Sen sijaan epävarmuus ja poukkoileva politiikka ovat todellisia vihreän kasvun esteitä.

Tämä näkemys saa tukea myös taloustieteilijöiltä ja finanssialalta, missä korostetaan siirtymäriskiä. Yritykset, jotka eivät onnistu sopeutumaan kohti hiilineutraalia taloutta, voivat menettää kilpailukykynsä ja muuttua rahoittajien silmissä riskialttiiksi. Esimerkiksi kotimaiset pankit ovat huolissaan luottoriskistään, joka kasvaa, jos yritysasiakkaiden päästötavoitteet eivät toteudu. Kansallisen tavoitteen vesittäminen heikentäisi Suomen mainetta luotettavana ja edelläkävijänä, mikä olisi vakava isku suomalaisyritysten uskottavuudelle kansainvälisillä markkinoilla. Pysyvä ja kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ohjaa pääomia oikeisiin kohteisiin ja kannustaa innovaatioihin.

Suomalaisten tuki ilmastotoimille on vahva

Poliittisen päätöksenteon tulisi Heinäluoman mukaan peilata myös kansalaisten tahtotilaa ja huolta ympäristöstä. Kansanedustaja viittaa Ilmastobarometriin 2025, jonka mukaan valtaosa suomalaisista, jopa 62 prosenttia, katsoo Suomen todella tekevän riittävästi ilmastotoimia, jotta hiilineutraaliustavoite 2035 saavutetaan. Lisäksi peräti yli kolme neljästä suomalaisesta näkee, että ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on kiire. Nämä luvut osoittavat, että ilmastotoimilla on laaja tuki suomalaisten keskuudessa, eikä hallituksen tulisi kääntää selkäänsä tälle kansalaisnäkemykselle.

Kansalaisten huoli ilmenee myös vaatimuksina metsien kestävämpään käyttöön, sillä 75 prosenttia Ilmastobarometrin vastaajista haluaa kiinnittää enemmän huomiota metsien hakkuisiin ja hoitotapoihin, jotta hiilinielut säilyvät. Metsien rooli Suomen hiilijalanjäljessä on keskeinen, ja niiden kestävä hoito on välttämätöntä tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteesta luopuminen olisi Heinäluoman sanoin täysin väärä viesti ilmastonmuutoksesta huolestuneille suomalaisille ja heikentäisi entisestään koetuksella olevaa luottamusta tulevaisuuteen. Pääministeripuolue kokoomuksen rooli on nyt kriittinen, sillä sen tulisi tehdä selväksi, että hallitus sitoutuu edelleen ilmastotavoitteeseen ja ohjaa Suomea kohti tulevaisuutta, ei menneisyyttä.

Vihreä siirtymä talouden veturina: Kilpailukyky luodaan nyt

Vihreä siirtymä on tunnistettu Suomen talouskasvun merkittävimmäksi mahdollisuudeksi tulevina vuosina ja vuosikymmeninä, sillä globaali kysyntä puhtaille ratkaisuille ja ympäristöystävällisille tuotteille kasvaa vääjäämättä. Suomalaisilla yrityksillä on maailmanluokan osaamista ja teknologiaa aloilla, kuten energiatehokkuus, biotalous ja kiertotalous. Juuri Suomen kaltaisella maalla on poikkeukselliset edellytykset yhdistää ilmasto- ja taloushyödyt, luoden uskottavaa kansainvälistä kilpailuetua. Hiilineutraaliustavoite toimii tässä yhteydessä markkinasignaalina ja kehityskirittäjänä, joka pakottaa ja kannustaa yrityksiä innovoimaan.

Tavoitteesta luopuminen puolestaan heikentäisi Suomen mainetta puhtaan teollisuuden ja teknologian edelläkävijänä, mikä olisi lyhytnäköinen ja kallis virhe. Kansainväliset sijoittajat ja rahoittajat painottavat yhä enemmän yritysten ja maiden ympäristövastuuta (ESG-kriteerit). Epäselvä ilmastopolitiikka voisi vaikeuttaa suomalaisyritysten rahoituksen saantia ja nostaa pääoman hintaa. Heinäluoman vaatimus kokoomukselle onkin ymmärrettävä: hallituksen on lähetettävä selvä viesti markkinoille ja kansalaisille, että Suomen pitkäjänteisyys ja sitoutuminen ilmastotavoitteeseen ovat kiveen hakattuja.

Hiilineutraaliustavoitteen merkitys elinkeinoelämälle

Tavoitteesta luopumisen sijaan on ensiarvoisen tärkeää, että hallitus tukee yrityksiä vihreässä siirtymässä tarjoamalla ennakoitavan ja johdonmukaisen toimintaympäristön. Seuraava listaus korostaa niitä keskeisiä hyötyjä, joita hiilineutraalius 2035 -tavoite tuo suomalaiselle elinkeinoelämälle:

• Innovaatiokannustin: Tavoite pakottaa yritykset kehittämään uusia, vähäpäästöisiä tuotteita ja palveluja.
• Kilpailuetu: Edelläkävijyys luo Suomelle globaalin edelläkävijäbrändin puhtaassa teknologiassa.
• Investointien ohjaus: Selkeä tavoite ohjaa sekä kotimaisia että ulkomaisia investointeja vihreään infrastruktuuriin ja teknologioihin.
• Työpaikat: Vihreä kasvu luo kysyntää korkean osaamisen asiantuntijoille ja uudenlaisia työpaikkoja.
• Rahoitus: Sitoutuminen tavoitteeseen helpottaa vihreän rahoituksen saamista ja pienentää siirtymäriskejä.
• Kansalaisluottamus: Vastaa kuluttajien ja kansalaisten kasvavaan vaatimukseen ilmastovastuullisuudesta.

Vakaus takaa vihreän menestyksen

Suomen talouden on kyettävä luomaan uutta kasvua ja vientituloja, ja vihreä siirtymä tarjoaa tähän ennennäkemättömän mahdollisuuden. Kansallisen ilmastopolitiikan epäröinti olisi lyhytnäköistä ja vaarantaisi jo saavutetun edelläkävijän aseman, sillä muut maat ja yritykset eivät jää odottamaan. Suomalaiset yritykset, kuten suuret teollisuuden toimijat ja teknologiayhtiöt, ovat jo sitoutuneet kunnianhimoisiin tavoitteisiin, ja hallituksen tulee pysyä niiden takana. Heinäluoman vaatimus johdonmukaisuudesta on taloudellisesti erittäin perusteltu.

Hiilineutraaliustavoitteen 2035 säilyttäminen on siis muutakin kuin ympäristöteko; se on talouspoliittinen välttämättömyys, joka takaa Suomen kilpailukyvyn tulevaisuudessa. Poliittinen vakaus ja sitoutuminen ovat nyt avainasemassa, kun Suomi pyrkii kääntämään ilmastohaasteen menestystarinaksi. Päättäjien on muistettava, että yritykset kaipaavat pitkäjänteistä näkymää investoinneilleen.