Hallituksen riveissä kuohuu jälleen, kun datakeskusten sähköveron kiristys on noussut polttopisteeseen. Lehtitietojen mukaan kiistakapulana on verotuksen nuijiminen valtioneuvoston yleisistunnossa tällä viikolla, mikä on herättänyt laajaa ihmetystä ja kritiikkiä. Erityisesti sosiaalidemokraattien (SDP) kansanedustaja ja entinen liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) ihmettelee hallituksen kiirettä ja peräänkuuluttaa malttia, kunnes datakeskusten kansantaloudellisesta merkityksestä saadaan riittävä ja puolueeton selvitys.

– Sählinkiä ei voi kuin ihmetellä. Hallitus nimitti Veli-Matti Mattilan selvitysmieheksi, jolta odotetaan lokakuun loppuun mennessä arviota datakeskusten kansantaloudellisesta merkityksestä. Miksi ihmeessä pitäisi hätäilyllä tärvellä huolellinen ja tietoon perustuva selvitys, kysyy Harakka, joka vaikuttaa nyt talousvaliokunnassa ja tulevaisuusvaliokunnassa.

Datakeskusten sähköverotuksen nostamista on ehdotettu osana hallituksen pyrkimyksiä kasvattaa valtion verotuloja. Esityksen mukaan datakeskukset siirtyisivät alemmasta sähköveroluokasta II yleiseen sähköveroluokkaan I. Käytännössä tämä nostaisi veroa roimasti kilowattitunnilta. Valtiovarainministeriön (VM) arvion mukaan muutos lisäisi verotuloja kymmeniä miljoonia euroja vuosittain. Esimerkiksi Google on jo ilmoittanut, että veronkiristys on pannut Muhokselle ja Kajaaniin kaavaillun miljardi-investointipäätöksen jäihin.

Datakeskusinvestointien houkuttelevuutta Suomessa on aiemmin parantanut juuri alhaisempi sähkövero. Nyt hallituksen epäröinti ja nopeat käänteet ovat synnyttäneet epävarmuutta, mikä uhkaa karkottaa suuria kansainvälisiä toimijoita maasta, mahdollisesti Ruotsin tai muiden EU-maiden suuntaan. Harakan mukaan kaikki valtit ovat toistaiseksi Suomen valtiolla – kunhan niitä ei hätäillen hävitetä.

Datakeskuskeskustelun myytit murtuvat Harakan mukaan

Julkista keskustelua datakeskuksista ovat värittäneet erilaiset harhaluulot, joihin Harakka ottaa kantaa. Esimerkiksi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on ollut kriittinen datakeskusten sähkönkulutuksen ja verotuksen suhteen. Harakka pyrkii oikaisemaan keskeisimmät väärinkäsitykset, jotka liittyvät sähkön riittävyyteen, työllisyyteen ja kansalliseen turvallisuuteen.

Sähkönkulutus ja sen vaikutus hintoihin

Ensimmäinen yleinen harhaluulo liittyy sähkön kysyntään ja hintaan. Harakan mukaan pelko sähkön loppumisesta tai kotitalouksien sähkölaskujen noususta datakeskusten takia on perusteeton.

– Riikka Purra on lietsonut useita virheellisiä luuloja datakeskuksista. Lisääntyvä sähkön kysyntä ei suinkaan automaattisesti nosta kotitalouksien sähkölaskua, sillä uusia sähköntuotannon hankkeita on jopa jo luvitettuna moninkertaisesti, Harakka huomauttaa. ’

– Suuret investoinnit datakeskuksiin tuovat mukanaan siis suuret investoinnit sähköntuotantoon.

Datakeskusten sähkönkulutus on Suomessa vielä suhteellisen pientä verrattuna perinteiseen teollisuuteen, vaikka tekoälyn myötä kulutuksen ennustetaan kasvavan merkittävästi. Investoinnit datakeskuksiin kannustavat kuitenkin uuden puhtaan sähköntuotannon rakentamiseen, mikä pitkällä aikavälillä vakauttaa ja jopa laskee sähkön hintaa. Suomen etuja ovat vakaa sähköverkko, viileä ilmasto ja uusiutuvan energian korkea osuus, jotka tekevät maasta houkuttelevan sijoituskohteen.

Työllisyys ja alueellinen elinvoima

Toinen usein esitetty epäilys koskee datakeskusten työllisyysvaikutuksia, joiden katsotaan jäävän vähäisiksi rakennusvaiheen jälkeen. Harakka ei tätä kyseenalaista, mutta asettaa asian mittasuhteisiin.

– Ei perinteinenkään teollisuus enää työllistä kuin murto-osan aiemmasta, Äänekosken kasvatti muistuttaa.

– Datakeskusten vaikutus työllisyyteen ja elinvoimaan on merkittävä varsinkin Pohjois-Suomessa. Ja myös rakentamisen lamaan tarvitaan kipeästi konesalien ja voimaloiden työmaita ympäri Suomea.

Vaikka datakeskukset eivät ole massatyöllistäjiä, ne luovat korkean teknologian työpaikkoja ja synnyttävät ympärilleen dataklustereita, jotka tuovat alueille verotuloja ja elinvoimaa. Rakennusvaiheessa työllisyysvaikutus on huomattava.

Kansallinen turvallisuus

Kolmas harhaluulo liittyy turvallisuuteen. Harakka näkee asian päinvastoin kuin kriitikot.

– Datakeskukset lisäävät Suomen turvallisuutta, eivätkä vähennä. Mm. Mikko Hyppönen toteaa, että muut maat ovat sitä kiinnostuneempia Suomen turvallisuudesta, mitä enemmän täällä on ulkomaisia investointeja.

Datakeskukset ovat osa kriittistä infrastruktuuria ja niiden läsnäolo sitoo kansainvälisiä toimijoita Suomen turvallisuuteen. Investoinnit ovat luottamuksen osoitus Suomen vakauteen.

Hukkalämmön hyödyntäminen – Suomen ilmastoteko

Suomea ihaillaan kansainvälisesti, sillä edellinen hallitus oivalsi ensimmäisenä maailmassa vaatia, että hukkalämpö hyödynnetään lähialueen kotien lämmittämiseen. Tämä on osoittautunut merkittäväksi askeleeksi kohti kestävämpää energiantuotantoa.

– Lämmön talteenotto vähentää polttoon perustuvaa lämmitystä eli päästöjä. Se on Suomen merkittävin ilmastoteko tällä hetkellä, Harakka painottaa. Espoon tulevien datakeskusten hukkalämmön talteenotto kattaa peräti 40 prosenttia kaukolämmön tarpeesta.

Suomen innovatiivisuus ei ole jäänyt huomaamatta. Harakan mukaan Euroopan unioni onkin Suomen innoittamana määräämässä hukkalämmön talteenoton pakolliseksi. Tämä korostaa Suomen roolia kestävän datatalouden edelläkävijänä.

Tässä valossa veronkiristys tuntuu Harakasta erityisen arveluttavalta. Veronkiristys kohdistuu monikansallisiin suuryrityksiin, mutta voi ajaa maakuntien pk-yrityksiä konkurssiin, jotka on perustettu hyödyntämään päästöttömän lämmityksen veroetua.

– Olen kuullut hätähuutoja monilta pienyrityksiltä, joita on perustettu ympäri Suomea hyödyntämään päästöttömän lämmityksen veroetua, Harakka varoittaa.

Verohuojennuksen ehtoja kiristettävä – ei romutettava

Harakka esittää, että vahingollisen veronkiristyksen sijaan on syytä tiukentaa edun ehtoja.

Suomi houkuttelee investointeja kestävän sähköntuotannon ansiosta. Vastikkeeksi käyttäjiltä voidaan Harakan mukaan edellyttää maailman tiukinta energiatehokkuutta. Datakeskusten on sitouduttava sähkönkulutuksen joustoihin ja tarvittaessa tasattava kysyntää omalla varavoimallaan.

Keskeiset vaatimukset datakeskuksille verohuojennuksen ehtona:

• Maailman tiukin energiatehokkuus kaikessa toiminnassa.
• Sitoutuminen sähkönkulutuksen joustoihin tarvittaessa.
• Kysynnän tasaaminen omalla varavoimalla tarpeen mukaan.
• Verohuojennusta ei myönnetä kryptovaluutan louhintaan tai muuhun haitalliseen kuormitukseen.
• Hukkalämmön pakollinen ja tehokas hyödyntäminen lähialueen lämmityksessä.

– Voimme aivan mainiosti myös määrätä, että verohuojennusta ei myönnetä kryptovaluutan louhintaan tai muuhun haitalliseen kuormitukseen. Kaikki valtit ovat toistaiseksi Suomen valtiolla – kunhan niitä ei hätäillen hävitetä, Timo Harakka päättää. Hallituksen tulisi odottaa Veli-Matti Mattilan selvitystä ja sen pohjalta tehdä harkittuja,