Petteri Orpon oikeistohallituksen esittämä mittava apteekkitalouden kokonaisuudistus on kirvoittanut rajua kritiikkiä oppositiosta, erityisesti Vasemmistoliiton riveistä. Kritiikki on keskittynyt pelkoon siitä, että uudistus heikentää nimenomaan pienten apteekkien toimintaedellytyksiä ja uhkaa siten Suomen koko maan laajuista, tähän asti verrattain kattavaa apteekkiverkkoa. Kansanedustaja Laura Meriluoto (Vas.) on noussut hallituksen esityksen äänekkäimmiksi arvostelijoiksi, nähdessään uudistuksessa vain yhden osan laajempaa alueellista eriarvoisuutta kiihdyttävää keskittämispolitiikkaa.

Meriluodon mukaan apteekit ovat olennainen osa arjen peruspalveluita ja usein se kaikkein matalin kynnys, mistä terveydenhuollon ammattilaiseen voi Suomessa törmätä. Ne tarjoavat lääkkeiden saatavuuden lisäksi tärkeää neuvontaa ja tukea. Apteekkien karsiminen harvaan asutussa Suomessa iskee erityisesti niihin, joilla on eniten sairauksia tai muuten heikko taloudellinen tilanne. Keskittäminen ajaisi Meriluodon näkemyksen mukaan entisestään ihmisiä ahtaalle.

Apteekkiveron säätely: Pienet apteekit ahtaalla

Yksi kiistan keskeisimmistä kohdista on hallituksen kaavailema muutos apteekkiveroon, joka on tähän mennessä ollut progressiivinen ja suunniteltu nimenomaan pienten, usein maaseudulla tai pienemmillä paikkakunnilla sijaitsevien apteekkien toimintaedellytysten turvaamiseen. Progressiivisella verolla on tasattu apteekkien välisiä tuloeroja, mahdollistaen palvelujen kattavuuden.

Meriluoto nostaa esiin huolen siitä, että hallitus suosii uudistuksessa suuria kasvukeskuksissa sijaitsevia apteekkeja. Esimerkkinä tästä hän mainitsee apteekkiveron alarajan laskemisen lausuntokierroksen jälkeen alun perin ehdotetusta 250 000 eurosta 200 000 euroon lääkemyynnin voittomarginaalissa. Alaraja on se raja, jonka alittavat apteekit vapautuisivat verosta kokonaan.

Vaikka hallituksen esityksessä uusi apteekkivero olisi yhä progressiivinen ja sen laskentaperusteena olisi liikevaihdon sijaan lääkemyynnin voittomarginaali, Meriluodon mukaan käytännössä kaikki apteekit tulevat uudistuksen myötä veron piiriin. Tämä muutos, yhdistettynä muihin taloutta heikentäviin tekijöihin, tekee Meriluodon mukaan monien pienten apteekkien toiminnan jatkamisen mahdottomaksi, kiihdyttäen apteekkiverkoston harvenemista.

Apteekkariliitonkin mukaan veron tarkoituksena on ollut turvata maankattavat apteekkipalvelut ja tasata apteekkien välisiä tuloeroja. Liitto pelkää, että hallituksen esitys kääntää tämän tarkoituksen päälaelleen. Apteekkien talouteen kohdistuu myös muita leikkauksia, kuten reseptilääkkeiden lääketaksan leikkaus, joka on herättänyt Apteekkariliitossa ja muissa alan toimijoissa huolta apteekkien kannattavuudesta. Moniin apteekkeihin on kohdistettu toistuvia säästöjä jo 2000-luvulla, ja uusi leikkaus koetaan kohtuuttomana.

Itsehoitolääkkeet ja sivuapteekit: Lisää painetta syrjäseuduille

Hallitus pyrkii uudistuksellaan myös laajentamaan itsehoitolääkkeiden myyntikanavia apteekkien ulkopuolelle. Tämän tavoitteena on parantaa lääkkeiden saatavuutta ja hintakilpailun edellytyksiä, mutta Apteekkariliiton ja muiden kriitikoiden mielestä se on riski sekä lääkitysturvallisuudelle että apteekkien taloudelliselle selviytymiselle. Apteekit saavat tuloja myös itsehoitolääkkeiden myynnistä, ja myynnin siirtyminen muualle heikentäisi etenkin pienten apteekkien liikevaihtoa.

Lisäksi uudistuksessa kiistaa on herättänyt sivuapteekkivähennys, jonka poistoa tai pienentämistä oli aiemmin esillä. Sivuapteekit, joita on Suomessa satoja, ovat usein ainoa lääkejakelun piste pienillä paikkakunnilla. Ne ovat elintärkeitä lääkkeiden saatavuuden turvaamisessa syrjäseuduilla. Alkuperäinen esitys uhkasi tehdä suuresta osasta sivuapteekkeja tappiollisia. Viimeisimmissä esityksissä sivuapteekkivähennys säilytettäisiin, mutta sen suuruus ja ehdot ovat muuttumassa, mikä herättää yhä huolta niiden tulevaisuudesta. Uudessa veromallissa apteekkiluvan ehtona oleva sivuapteekki oikeuttaa suurempaan vähennykseen kuin oikeutena oleva sivuapteekki.

Meriluodon ja muiden kriitikoiden mukaan apteekkiverkoston harveneminen saattaa synnyttää lisäpainetta julkiseen terveydenhuoltoon, sillä lääkeneuvonta ja matalan kynnyksen apu siirtyisivät entistä enemmän terveyskeskusten ja sairaaloiden vastuulle. Apteekit ovat tällä hetkellä Suomessa yksi harvoista nopeasti ja matalalla kynnyksellä saavutettavista terveydenhuollon palveluista.

Keskittämispolitiikka laajenee: Terveyspalvelut uhattuna

Laura Meriluoto näkee apteekkiuudistuksen suoraan osana oikeistohallituksen laajempaa keskittämispolitiikkaa. Hän huomauttaa, että samaan aikaan kun apteekkien toimintaedellytyksiä heikennetään, hallitus on ajamassa läpi muitakin alueellisia palveluita heikentäviä päätöksiä. Esimerkiksi yöpäivystyksiä ollaan lakkauttamassa useilta pieniltä paikkakunnilta, kuten Varkaudesta ja Iisalmesta.

Tällainen politiikka kiihdyttää Meriluodon mukaan entisestään alueellista eriarvoisuutta ja keskittää palveluita entistä enemmän suurimpiin kaupunkeihin. Meriluodon kriitiikki kohdistuu voimakkaasti hallituspuolueisiin, erityisesti Perussuomalaisiin, joiden hän katsoo siirtyneen ”suoraan kokoomuksen syliin” keskittämispolitiikan osalta, unohtaen aiemmat puheensa maakuntien puolustamisesta.

Hallitus puolestaan tavoittelee uudistuksella merkittäviä säästöjä valtiontalouteen, joilla on tarkoitus korvata muita hallitusohjelmassa sovittuja säästöjä ja toteuttaa lääkekorvaussäästöjä. Tavoiteltu säästösumma on kymmeniä miljoonia euroja.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa onkin esillä peruskysymys: onko säästöjen tavoittelu toteutettava heikentämällä peruspalveluiden saatavuutta syrjäseuduilla? Ja onko hallitus arvioinut riittävästi näiden muutosten kumulatiivisia vaikutuksia Suomen harvaan asuttuun alueeseen ja sen asukkaisiin? Oikeusministeriö on esimerkiksi aiemmin pitänyt apteekkiuudistuksen vaikutusarvioita riittämättöminä ja peräänkuuluttanut perusteellisempia arvioita erityisesti omaisuuden suojan näkökulmasta.

Mitä hallituksen apteekkiuudistus sisältää?

Hallituksen eduskunnalle antama esitys apteekkitalouden kokonaisuudistuksesta sisältää useita muutoksia. Tässä keskeisimmät:

• Lääketaksan leikkaus: Reseptilääkkeiden myyntikatteeseen kohdistetaan leikkaus, jonka suuruus on Apteekkariliiton mukaan merkittävä.
• Apteekkiveron muutos: Veron peruste siirtyy liikevaihdosta lääkemyynnin voittomarginaaliin. Verosta vapautuisivat alle 200 000 euron voittomarginaalin apteekit.
• Sivuapteekkivähennys: Sivuapteekkien taloutta turvaava vähennys säilyisi, mutta sen ehdot ja suuruus muuttuisivat.
• Itsehoitolääkkeiden myynnin laajennus: Rajattujen ja yleisimmin käytettyjen itsehoitolääkkeiden myyntikanavaa laajennettaisiin apteekkien ulkopuolelle lääke- ja lääkitysturvallisuus huomioiden.
• Lääkeneuvonnan sujuvoittaminen: Apteekeille annettaisiin oikeus poiketa lääkemääräyksestä ja korjata sen ilmeisiä virheitä.

Kohti uutta apteekkimaailmaa?

Apteekkiuudistus, joka on parhaillaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä, on selvä osoitus oikeistohallituksen tiukasta säästölinjasta. Meriluodon ja muiden kriitikoiden mukaan se kuitenkin kantaa mukanaan vakavia riskejä suomalaisen terveydenhuollon alueelliselle tasa-arvolle. Mikäli uudistus etenee esitetyssä muodossa, edessä saattaa olla merkittävä harvennus maankattavassa apteekkiverkostossa, mikä heikentäisi lääkkeiden saatavuutta ja neuvontapalveluita nimenomaan siellä, missä niitä eniten tarvittaisiin: pienissä kunnissa ja syrjäseuduilla. Keskustelu jatkuu kiivaana siitä, voidaanko 44 miljoonan euron säästöt tavoitella uhraamalla samalla yksi arjen tärkeimmistä lähipalveluista.