Vihreiden kansanedustaja Krista Mikkonen on noussut julkisuudessa voimakkaaksi puolestapuhujaksi kirjailijoiden heikentyvän toimeentulon puolesta. Kirjailijoiden ansioiden laskusuhdanne on ollut pitkään tiedossa oleva tosiasia, ja äänikirjojen suosion kasvu on samanaikaisesti kääntänyt perinteisen kustannusalan dynamiikkaa rajusti. Mikkonen jyrähtää, että alan tekijöiden on saatava työstään kohtuullinen korvaus, ja viittaa erityisesti musiikkipalvelu Spotifyn äänikirjapalvelun äskettäiseen laajentumiseen Suomeen viimeisenä niittinä kirjailijoiden heikossa asemassa. Tämä uusi liiketoimintamalli uhkaa viedä kirjailijoilta viimeisetkin rippeet mahdollisuudesta ansaita elantonsa, vaikka samalla teoksille avautuu entistä laajempi yleisö.
Äänikirjojen vallankumous ja Spotifyn epäilyttävä sopimus
Kirjailijoiden taloudellinen ahdinko sai uutta polttoainetta alkuviikosta, kun musiikin suoratoistopalveluna tunnettu Spotify toi äänikirjapalvelunsa suomalaiskuluttajien ulottuville. Palvelun laajentuminen tapahtui monille kirjailijoille täysin yllättäen, sillä uutisoinnin mukaan suurta osaa heistä ei oltu edes osallistettu Spotifyn ja kustantamoiden välisiin neuvotteluihin. Erityisen laajaa kritiikkiä on herättänyt epämääräinen ja läpinäkymätön korvausmalli, joka tuntuu toistavan musiikkialalta tuttua kaavaa, jossa suurin osa tuloista valuu suuryritysten ja välikäsien taskuun.
Kansanedustaja Mikkonen ilmaisee ymmärtävänsä kirjailijoiden tuntoja ja huolta syvästi, sillä hän näkee tilanteessa ikävän kaikuja muusikoiden vuosikausia kritisoimasta Spotifyn korvauskäytännöstä. Mikkonen kuvailee, että kirjailijat kokevat nyt saman kohtalon ilman minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa heitä itseään koskeviin päätöksiin. Tällaisessa tilanteessa ei ole lainkaan ihmeellistä, että moni kirjailija kokee arvottomuutta ja toivottomuutta aikana, jolloin toimeentulon epävarmuus on jo muutenkin arkea.
Romahdus 2000-luvulla: Kirjailijan ansiot sukelluksessa
Kirjailijoiden tulot ovat todellakin romahtaneet 2000-luvulla, ja tilanne on muuttunut kestämättömäksi. Tuoreimman Kirjailijaliiton tulotutkimuksen mukaan kaunokirjailijoiden kaunokirjallisesta työstä saamien tulojen mediaani oli vuonna 2022 enää 1 713 euroa vuodessa, mikä on peräti 25 prosentin pudotus verrattuna vuoden 2018 lukuun. Vaikka kirjailijoiden kokonaisansiot ovat apurahojen ansiosta hieman nousseet, apurahat eivät suinkaan ole kaikkien saatavilla, ja ne vääristävät kuvaa luovan työn varsinaisesta markkinahinnasta. Usein apurahat tekevätkin kirjailijoiden toimeentulosta mahdollisen, sillä ilman niitä moni joutuisi lopettamaan päätoimisen kirjoittamisen kokonaan.
Mikkonen korostaa, että äänikirjapalvelut maksavat kirjailijalle keskimäärin vain noin 50 senttiä yhtä kuunneltua kirjaa kohden. Vaikka Spotify-sopimuksen myötä äänikirjat löytävätkin entistä laajemman yleisön, ei tällä ole merkittävää vaikutusta kirjailijoiden toimeentuloon, vaan suurin hyöty valuu kustantamoille ja Spotify-suuryritykselle. Kirjailijat joutuvat tekemään työtään lähes ilmaiseksi, eivätkä saa siitä ansaitsemaansa arvostusta tai taloudellista korvausta.
Lisäksi kirjailijat joutuvat usein esiintymään ja markkinoimaan omaa kirjaansa ilman erillistä korvausta, mikä on epäreilua tilanteessa, jossa taiteilijalle itselleen jää markkinoinnin tuotoista vain pieni murto-osa. Tämä tilanne asettaa kirjailijat epätasa-arvoiseen asemaan muihin aloihin verrattuna. Monet joutuvatkin hankkimaan lisätuloja muista töistä, jolloin aika luovaan työhön jää vähäiseksi. Päätoimisten kirjailijoiden tulotaso on usein jopa puolet alhaisempi kuin sivutoimisten kollegoiden, jotka saavat merkittävän osan tuloistaan muista ammateista.
Ratkaisuja pöydällä: Vihreiden konkreettiset ehdotukset
Vihreät ovat esittäneet useita konkreettisia toimenpiteitä, joilla kirjailijoiden toimeentulo voitaisiin varmistaa ja luovan työn tekeminen tehdä taloudellisesti kestäväksi Suomessa. Mikkonen listaa useita keinoja, joilla kirjallisuusalan elinvoimaisuus turvataan ja kirjailijoille taataan reilu korvaus heidän työstään.
Reilumman kirjallisuusalan puolesta:
- Arvonlisävero nollaan: Kirjojen arvonlisäveron laskeminen nollaan seuraisin monien muiden Euroopan maiden esimerkkiä, kuten Iso-Britanniaa, mikä helpottaisi kuluttajia ja tukisi myyntiä.
- Lainauskorvausten tason ja kattavuuden turvaaminen: Kirjastokäytöstä maksettavien korvausten tason on oltava riittävä ja vertailukelpoinen muihin Pohjoismaihin, jotta se tukisi kirjailijoiden toimeentuloa.
- Alakohtaiset vähimmäiskorvaukset: Luovan työn tekijöille on otettava käyttöön alakohtaiset vähimmäiskorvaukset, jotka varmistavat, että kirjailijat saavat tehdystä työstään kohtuullisen korvauksen.
- Suoratoistopalveluihin vero: Kirjojen suoratoistopalveluihin tulisi asettaa vero, jonka tuotot ohjattaisiin kirjailijoiden apurahoihin ja tukeen.
- Hintasäätely: Kirjojen hintasäätelyn käyttöönotto monen muun Euroopan maan tapaan voisi tasapainottaa markkinatilannetta.
Vihreille on selvää, että luovasta ja taiteellisesta työstä on maksettava kohtuullinen korvaus, ja sopimusten on oltava reiluja. Mikkosen mukaan on kyse paitsi kirjailijoiden toimeentulosta, myös koko suomalaisen kielen ja kulttuurin tulevaisuudesta. Jos tekijöiden mahdollisuudet tuhotaan, hiipuu samalla myös kotimainen kirjallisuus, ja syntyvän tyhjiön täyttää helposti ulkomainen massaviihde.
Mitä kirjailijoiden toimeentulon heikkeneminen tarkoittaa?
Kirjailijoiden heikko taloudellinen asema tarkoittaa käytännössä sitä, että yhä harvemmalla on mahdollisuus tehdä kirjoittamisesta päätoimista. Se vähentää teosten monimuotoisuutta, kun vain harvoilla ja valituilla on taloudelliset edellytykset omistautua taiteelliselle työlle. Kirjailijan sosiaaliturva on myös monimutkainen ja usein riittämätön, sillä monet ovat sosiaaliturvan väliinputoajia ilman vakaata palkkatuloa. Siksi on ensiarvoisen tärkeää parantaa kirjailijoiden asemaa ja varmistaa, että arvokkaasta luovasta työstä maksetaan oikeudenmukainen korvaus.
