Poliittinen keskustelu tekoälystä on kiihtynyt Suomessa ja Euroopassa, kun teknologian nopea kehitys asettaa uusia vaatimuksia lainsäädännölle ja yhteiskunnan rakenteille. Sosialidemokraattien kansanedustajat Timo Harakka ja Miapetra Kumpula-Natri ovat nousseet esiin näissä puheenvuoroissa korostaen Suomen ja koko Euroopan unionin mahdollisuutta toimia eettisen ja ekologisen tekoälykehityksen edelläkävijänä globaalissa kilpailussa. Harakka huomauttaa, että tekoäly tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia talouskasvuun ja innovaatioihin, mutta samalla Yhdysvaltojen ja Kiinan teknologinen kilpavarustelu vaatii Suomelta ja Euroopalta strategista panostusta omiin vahvuuksiin. Suomen korkea osaamistaso, toimiva tutkimusinfrastruktuuri ja vahva teollisuuden uudistumiskyky luovat Kumpula-Natrin mukaan erinomaisen pohjan tekoälyn kehitykselle, mutta ne edellyttävät kuitenkin kohdennettuja investointeja sekä tiivistä yhteistyötä tutkijoiden, yritysten ja julkisen sektorin välillä. Euroopan parlamentti on jo hyväksynyt maailman ensimmäisen tekoälyasetuksen, eli AI Actin, joka pyrkii luomaan tarpeellisen kehyksen tekoälyn eettiselle käytölle ja kehittämiselle, mutta kansalliset toimet ovat edelleen avainasemassa.

Kasvun vauhdittaja ja uhkien torjuja

Tekoälyteknologia kantaa sisällään valtavan potentiaalin luoda uusia kasvumahdollisuuksia taloudelle, mutta sen yleistymiseen liittyy myös tunnistettuja riskejä, jotka on otettava vakavasti. Edustajat ovat nostaneet esiin erityisesti ympäristöhaitat, yhteiskunnallisen epätasa-arvon lisääntymisen sekä yksityisyydensuojan heikkenemisen, jotka muodostavat merkittäviä uhkakuvia tekoälyn kehityksen tieltä. Vastuullinen datanhallinta ja vihreä laskentateho voivat Harakan ja Kumpula-Natrin mukaan paitsi lisätä tekoälyn hyväksyttävyyttä kansalaisten silmissä, myös muuttua merkittäväksi kansalliseksi kilpailueduksi globaaleilla markkinoilla. Tekoälyn kouluttamiseen käytettävän energiankulutuksen valtava määrä onkin noussut esiin yhtenä suurimmista ympäristövaikutuksista, ja ympäristötietoisuuden kasvaessa alalla tarvitaan kipeästi järkeistämistä pois päällekkäisestä ja energiaa tuhlaavasta kehittämisestä kohti vihreämpää ja energiatehokkaampaa mallia.

Kumpula-Natri oli itse mukana Euroopan parlamentin tekoälyasetuksen neuvotteluissa ja hän korostaa, että eettinen tekoäly on itsessään jo kilpailukykyetu, jota tulee vahvistaa eurooppalaisissa ekosysteemeissä. Hyvänä eurooppalaisena esimerkkinä mainittakoon Kajaanissa sijaitseva supertietokone Lumi, jonka laskentakykyä hyödyntää avoin yleinen kielimalli Poro. Tällaisten eurooppalaisten tekoälytehtaiden tukeminen, jotka kokoavat yhteen pk-yrityksiä, startupeja ja tutkijoita, on hänen mielestään strateginen prioriteetti, jotta Suomi ja EU voivat pysyä kehityksen kärjessä. Kansanedustajat painottavat, että tekoälyn kehityksessä täytyy korostaa eettisyyttä, läpinäkyvyyttä ja ihmiskeskeisiä arvoja, varmistaen samalla, että teknologia palvelee kaikkien ihmisten hyvinvointia ja tasa-arvoa, eikä ainoastaan suuryritysten voitontavoittelua.

Tekoäly työssä ja päätöksenteossa

Tekoälyn yleistyminen muuttaa syvästi myös työelämää, sillä uudet työkalut ja jopa ihmisten käyttämät tekoälyagentit valtaavat alaa. Tekoälyä voidaan hyödyntää julkishallinnossa, mutta juuri tässä kohtaa on Harakan ja Kumpula-Natrin mukaan pidettävä tiukasti kiinni periaatteesta, että päätöksenteko säilyy aina kansalaisella itsellään ja julkisella hallinnolla. Tekoälyn on kyettävä toimimaan läpinäkyvästi, ja demokratian suojeleminen on avainasemassa, jotta vältytään passiiviselta lopputulokselta ja pystytään ohjaamaan teknologista kehitystä aktiivisella politiikalla. OECD:n raportit viittaavat siihen, että vaikka tekoäly uhkaa korvata osan ihmistyöstä, se voi samalla lisätä tuottavuutta ja synnyttää kokonaan uusia työtehtäviä, erityisesti ei-rutiininomaisissa ammateissa, kuten tieteessä ja johtamisessa.

Tekoälyn vaikutukset työllisyyteen ja tasa-arvoon ovat kuitenkin kaksiteräinen miekka. Tekoäly voi mahdollisesti tehdä päätöksiä tasa-arvoisemmin kuin ihminen, mutta toisaalta se saattaa myös toistaa tai jopa vahvistaa jo olemassa olevia ennakkoluuloja, mikäli sen taustalla oleva data on vinoutunutta. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että henkilöstö otetaan mukaan tekoälyn käyttöönottoon alusta lähtien, koulutus on tasapuolista ja yhdenvertaisuus sisällytetään arviointiin. Hyvällä suunnittelulla ja työntekijöiden osallistamisella voidaan vähentää tekoälyn kielteisiä vaikutuksia, ja esimerkiksi vakuutusalalla on jo käytössä yhteistoimintasopimuksia, jotka käsittelevät tekoälyyn liittyviä osaamis– ja koulutustarpeita.

Valetieto ja kulttuurin tuki

Valetieto ja syväväärennökset (deepfakes) ovat vakava uhka tosiasiapohjaiselle tiedonvälitykselle ja demokratialle, ja Harakka korostaa, että tähän haasteeseen on vastattava tukemalla journalismia ja suomalaista kulttuuria. Luovien alojen rahoitusta ja tekijänoikeussuojaa on Harakan mukaan vahvistettava, jotta ne pärjäävät tulevaisuudessa tekoälyn luomien sisältöjen keskellä. Teknologia, joka mahdollistaa yhä uskottavamman valheellisen sisällön luomisen, on noussut nopeasti yhdeksi suurimmista uhkista, jota on torjuttava muun muassa parantamalla kansalaisten medialukutaitoa ja kykyä tunnistaa manipuloitu sisältö.

Valetiedon ja disinformaation torjunta vaatii kansalaisilta valppautta ja lähdekriittisyyttä, sillä sensaatiohakuiset otsikot ja manipuloitu visuaalinen sisältö ovat yleisiä taktiikoita disinformaatiokampanjoissa. On tärkeää tukea kriittisen ajattelun ja medialukutaidon kulttuuria, jotta kansalaiset pystyvät itsenäisesti arvioimaan tiedon luotettavuutta. Passiivisuuteen ei ole varaa, sillä poliittista kehitystä ja teknologian suuntaa ohjaamalla voidaan varmistaa, että tekoäly kehittyy ja palvelee yhteiskunnan parasta. SDP:n työryhmät ovatkin perusteellisesti analysoineet kymmentä yhteiskunnallista ilmiötä, joihin politiikan on löydettävä vastauksia tulevaisuudessa, ja teknologisoituminen ja tekoäly ovat niissä keskeisellä sijalla.

Miten edistää Suomen eettistä tekoälyjohtajuutta?

Suomen tavoite nousta eettisen ja vastuullisen tekoälyn kehityksen eturintamaan vaatii konkreettisia toimia ja panostuksia useilla eri sektoreilla. On olennaista rakentaa sellainen ekosysteemi, joka tukee paitsi teknologista innovointia, myös sen eettistä ja yhteiskunnallista kestävyyttä. Tässä on lueteltu avaintoimia, joilla tätä tavoitetta voidaan edistää:

• Kohdennetut julkiset investoinnit: Suora rahoitus tekoälytutkimukseen, erityisesti vihreää laskentatehoa ja eettistä sääntelyä koskevaan kehitykseen, luoden samalla uusia työpaikkoja ja osaamista.
• Tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyön tiivistäminen: Aktiiviset ohjelmat, jotka tuovat yhteen yliopistot, tutkimuslaitokset, startupit ja vakiintuneet yritykset kehittämään vastuullisia tekoälyratkaisuja.
• Kansalaisosallistumisen vahvistaminen: Avoimuus tekoälyratkaisujen kehityksessä ja kansalaisten kuuleminen päätöksenteossa, jotta luottamus teknologiaan kasvaa.
• Medialukutaidon ja kriittisen ajattelun edistäminen: Laajat koulutusohjelmat disinformaation ja syväväärennösten tunnistamiseen, suojaten näin demokratiaa.
• Luovien alojen tekijänoikeussuojan modernisointi: Vahvistetaan luovien alojen asemaa tekoälyn aikakaudella ja varmistetaan oikeudenmukainen korvaus sisällön käytöstä.

Tekoälyn vastuullinen suunta

Suomi ja EU ovat tienhaarassa, jossa teknologinen kehitys tarjoaa valtavia mahdollisuuksia mutta asettaa myös merkittäviä eettisiä ja yhteiskunnallisia haasteita. Asettamalla eettisyyden, läpinäkyvyyden ja vihreän laskentatehon etusijalle, Suomella on realistinen mahdollisuus nousta globaaliksi suunnannäyttäjäksi. Passiivisuuden sijaan aktiivinen politiikka ja investoinnit osaamiseen sekä tutkimukseen ovat avainasemassa, jotta tekoälystä tulee kaikkia kansalaisia palveleva työkalu, joka vahvistaa demokratiaa eikä uhkaa sitä.