Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela lausui tiukan ja näkyvän kritiikin hallituksen talouspolitiikasta tiedotteessaan keskiviikkona 28. tammikuuta 2026. Hän kuvasi oikeistohallituksen linjaa epäonnistuneeksi ja eriarvoisuutta lisääväksi, joskin hallitus on toistuvasti ilmoittanut onnistuneensa sopeuttamaan Suomen julkista taloutta. Vasemmistoliiton mukaan tämä ei pidä paikkaansa.

Koskelan mukaan hallituksen väitteet 10 miljardin säästöistä ovat harhaanjohtavia, ja todelliset säästöt jäävät merkittävästi alhaisemmiksi. Tämä viittaa Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) arvioon, jonka mukaan hallituksen ilmoittamasta sopeutuksesta vain osa on todellista kustannussäästöä. Loppuosa sisältyy oletettuihin dynaamisiin vaikutuksiin ja tulevaisuuteen kohdistuviin varauksiin, joita ei voi pitää konkreettisina säästöinä.

Koskela asetti hallituksen talouslinjan kyseenalaiseksi erityisesti siksi, että se on hänen mukaansa leikkausten ja veronalennusten yhdistelmä, joka on osunut pahiten pienituloisiin ja palveluihin riippuvaisiin ryhmiin. Hän totesi, että tämä on johtanut kasvavaan epävarmuuteen ja heikentyneeseen kotimaiseen kysyntään, mikä pahentaa talouden tilaa.

Kritiikin keskiössä on myös hallituksen lupaukset työpaikkojen luomisesta ja velkaantumisen hillitsemisestä, joista kumpikaan ei Koskelan mukaan ole toteutunut odotetusti. Tämä viittaa siihen, että hallituksen talouslinja ei ole kyennyt saavuttamaan omia keskeisiä tavoitteitaan.

VTV:n luvut ja hallituksen luvut eroavat

Koskela perustaa väitteensä VTV:n arvioon, jonka mukaan hallituksen ilmoittamat 10 miljardin euron säästöt vastaavat todellisuudessa noin 3,5 miljardia euroa konkreettisia säästöjä. Tämä ero selittyy sillä, että osa säästöistä on laskettu dynaamisten vaikutusten kautta, mikä tarkoittaa oletuksia talouskasvusta ja verotulojen kasvusta tulevaisuudessa. Hallituksen arvioissa on sisällytetty myös työllisyystoimenpiteiden oletettuja vaikutuksia, vaikka työllisyystilanne on pysynyt heikkona.

VTV:n mukaan suurin osa hallituksen ilmoittamista säästöistä perustuu juuri näennäisiin tai oletettuihin vaikutuksiin eikä suoraan todettaviin talousraamin leikkauksiin tai tuottoihin. Tämä luo ongelmallisen kuvan hallituksen tulosten arvioinnista. Kritiikki VTV:n luvuista on tuonut esiin keskustelua siitä, pitääkö talouden sopeutuksen perustua konkreettisiin panoksiin vai analytiikkaan ja ennusteisiin.

Koskela on useaan otteeseen nostanut esiin, että nämä erot eivät ole vain teknisiä laskelmia, vaan kuvastavat hallituksen linjan perusteellista epäonnistumista vakavana julkisen talouden haasteena. Täten epäjohdonmukaisuudet numeroiden takana ovat tärkeä osa vasemmistoliiton argumenttia hallituksen talouslinjaa vastaan.

Kenelle talouslinja on myötävaikuttanut?

Koskela korosti tiedotteessaan, että hallituksen talouspolitiikka on palvellut enemmän suuryrityksiä ja hyvin toimeentulevia, kun taas pienituloiset, opiskelijat ja palvelualan työntekijät sekä hyvinvointialueet ovat kärsineet. Tämä näkökulma on linjassa hänen aiemman kritiikkinsä kanssa siitä, kuinka hallituksen veronalennukset ja leikkaukset kohdistuvat epätasaisesti.

Hänen mukaansa tämä on luokkapolitiikkaa, jossa taloudellista hyötyä ohjataan jo ennestään varakkaammille sekä suuryrityksille, eikä painoteta sosiaaliturvan, koulutuksen ja terveydenhuollon rahoitusta samalla tavalla. Kritiikki on osa laajempaa keskustelua siitä, miten tulonjakoa ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta pitäisi käsitellä talouspolitiikassa.

Koskela on aiemmin myös kyseenalaistanut esimerkiksi hallituksen suunnitelmat yhteisöveron alentamisesta ja veronalennusten vaikutuksista veropohjaan ja julkisiin tuloihin. Hän on varoittanut, että nämä veronkevennykset eivät tuo odotettua talouskasvua, mutta vähentävät verotuloja. Tämä näkökulma korostaa hänen vaatimustaan oikeudenmukaisemmasta ja tasapainoisemmasta talouspolitiikasta.

Hallituksen linja on herättänyt kritiikkiä myös laajemmin eri väestöryhmiltä, jotka kokevat, että sosiaalipalveluihin on kohdistettu liiallisia leikkauksia, vaikka verotusta on kevennetty. Tämän seurauksena keskustelu oikeudenmukaisuuden ja talouspolitiikan vaikutusten jakautumisesta on laajentunut myös käytännössä ja mediassa.

Velka, kysyntä ja kulutus

Koskela viittasi myös siihen, että Suomen velkasuhde ja valtion velka ovat kasvaneet, vaikka hallitus on luvannut hillitä velkaantumista. Tämä on noussut esiin monissa keskusteluissa talouden tilasta Suomessa. Hallituksen tavoitteet velan vähentämiseksi tai stabiloimiseksi eivät Koskelan mukaan ole toteutuneet, ja velka on kasvanut esimerkiksi heikon talouskasvun ja heikon kotimaisen kysynnän vuoksi.

Koskelan mukaan yksi syy heikkoon talouskasvuun on se, että hallitus on leikannut pienituloisten ostovoimaa. Koskela toteaa, että pienituloisten rahan kulutus vaikuttaa suoraan kotimaiseen kysyntään, mikä on tärkeä osa talouskasvua ja suhdanteiden elpymistä. Kun pienituloisten ostovoima heikkenee, talous kärsii, koska kuluttaminen vähenee ja yritysten liikevaihto laskee.

Tämä kritiikki liittyy suhdannepolitiikkaan – siihen, miten julkisen talouden toimet vaikuttavat tuotantoon, työllisyyteen ja kokonaiskysyntään. Pienituloisten aseman heikentäminen voi johtaa tilanteeseen, jossa talous ei palaudu odotetusti. Koskela painotti, että hallituksen talouslinjassa ei ole otettu riittävästi huomioon tätä vaikutusta, mikä on hänen mukaansa heikentänyt koko kansantalouden elpymistä.

Oppositio ja poliittinen kirjasto

Koskela sijoittaa oman kritiikkinsä osaksi laajempaa oppositioargumenttia hallituksen politiikkaa vastaan. Vasemmistoliitto on ollut kriittinen monista hallituksen linjoista, kuten sosiaaliturvan leikkauksista, työllisyystoimien riittämättömyydestä ja koulutusrakenteiden rapautumisesta.

Hänen mukaansa hallituksen talouslinja on myös strategisesti väärään suuntaan kallistunut, koska se suosii veronalennuksia menojen leikkaamisen sijaan. Tämä on hänen mukaansa ollut sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti haitallista suurille väestöryhmille, jotka ovat talouden perusta ja jotka ylläpitävät kulutusta ja palveluiden kysyntää.

Oppositio on lisäksi nostanut esiin, että hallituksen linja voi uhata väestön hyvinvointia ja palveluiden saatavuutta, kun resursseja suunnataan esimerkiksi veronalennuksiin sen sijaan, että niitä käytettäisiin julkisten palvelujen parantamiseen ja investointeihin tulevaisuuteen.

Kritiikin pääkohdat

• VTV:n mukaan hallituksen todelliset säästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin hallituksen ilmoittamat.
• Hallitus on leikannut pienituloisilta mutta myöntänyt veronalennuksia suurille yrityksille ja hyvin toimeentuleville.
• Kotimainen kysyntä on heikentynyt pienituloisten ostovoiman laskun vuoksi, mikä hidastaa talouskasvua.
• Velkaantuminen ei ole kääntynyt laskuun hallituksen toimenpiteistä huolimatta.
• Vasemmistoliitto vastustaa myös hallituksen talouspolitiikan yleistä suuntaa oikeudenmukaisena.