Suomen Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen on nostanut kuluvalla viikolla jälleen voimakkaasti esiin vaatimuksen palauttaa kotitalousvähennyksen ehdot takaisin aiemmalle tasolle. Hän katsoo, että viime vuosina tehdyt leikkaukset ovat iskeneet kovimmin pienyrittäjiin ja yksinyrittäjiin sekä heikentäneet palveluiden saatavuutta kotitalouksissa. Kaikkosen mukaan kehityssuunta uhkaa paitsi yrittäjyyttä myös työllisyyttä ja kotitalouksien arkea.

Kotitalousvähennys on ollut Suomessa keskeinen keino tukea kotitalouksien palveluiden hankintaa ja kannustaa työllistämiseen käytännössä. Viime vuosien veromuutokset ovat kuitenkin kaventaneet sen hyötyä. Vähennyksen enimmäismäärä laski 2 250 eurosta 1 600 euroon, prosenttiosuuksia on pienennetty ja omavastuu on kasvanut 150 euroon. Nämä muutokset ovat tulleet voimaan vuodesta 2025 alkaen eli koskien vuoden 2025 aikana tehtyjä töitä ja palveluiden ostoja.

Kaikkonen on kuvannut leikkauksia pahaksi päätökseksi, joka ei hänen mukaansa ainoastaan rajoita kotitalouksien mahdollisuuksia teettää remontteja tai palkata apua hoiva- ja siivouspalveluihin vaan myös heikentää pienyritysten näkymiä ja työllistämiskykyä. Hänen mukaansa tämä on talouden ja työllisyyden kannalta lyhytnäköistä veropolitiikkaa.

Leikkaukset osuvat arkeen

Leikkauksilla on ollut konkreettisia vaikutuksia monissa kotitalouksissa ja yrityksissä. Vähennyksen pienempi enimmäismäärä tarkoittaa sitä, että kuluttaja voi vähentää verotuksessaan enintään 1 600 euroa työn osuudesta. Tätä suuremmista kustannuksista ei siis voi enää hakea hyötyä verotuksessa.

Kotitalousvähennys oikeuttaa vähentämään verosta 35 % palkkauksesta tai palveluntarjoajan työkorvauksesta, ja 13 % palkasta, jos kotitalous on palkannut työntekijän, mikä asettaa monille kotitalouksille tiukan rajan palveluiden kustannusten hyödyntämiselle.

Monet pienyrittäjät ja myös yrittäjäjärjestöt ovat aiemmin varoittaneet, että esimerkiksi verotuksen keventäminen juuri tästä tukimuodosta voi heikentää yksinyrittäjien ja pienten yritysten asemaa entisestään. Monet ovat sanoneet, että verotuksen kevennykset eivät kata kaikkia kustannuksia ja että kaupungeissa toimivien palveluyritysten näkymät voivat vaikeutua.

Pienyrittäjien näkymät

Kaikkosen mukaan kotitalousvähennyksen nykyinen linja on heikentänyt kansalaisten mahdollisuuksia teettää töitä ja ostaa palveluita, mikä konkretisoituu pienyrittäjien arjessa. Hän on todennut, että leikkaukset ovat johtaneet tilanteisiin, joissa yrittäjät ovat joutuneet pienentämään henkilöstöään tai tinkimään toimintaedellytyksistään.

Tämä näkökulma liittyy laajempaan keskusteluun siitä, miten veropolitiikalla voidaan tukea tai heikentää paikallista yrittäjyyttä. Kaikkonen on korostanut, että juuri pienet yritykset ovat työllisyyden selkäranka Suomessa ja että verotus pitää suunnitella niin, että se tukee työn ja palveluiden kysyntää.

Useat yrittäjäjärjestöt ovat aiemmin varoittaneet kotitalousvähennyksen leikkauksista ja nostaneet esiin huolen siitä, miten esimerkiksi etätyöhön liittyvien vähennysten poistaminen voi osua erityisesti yksinyrittäjiin ja freelancereihin. Tämä heijastaa laajempaa kokonaisuutta, jossa veromuutospäätökset vaikuttavat eri ryhmiin eri tavoin.

Mihin kotitalousvähennystä käytetään?

Kotitalousvähennys ei ole vain yksi verokirjain, vaan sillä on merkittävä rooli arjen palveluiden tukemisessa. Monet suomalaiset ovat käyttäneet sitä esimerkiksi seuraaviin töihin:

• Kodin remontointi ja korjaustyöt, kuten keittiön tai kylpyhuoneen kunnostus.
• Siivous- ja kodinhoitopalvelut, erityisesti senioreiden ja perheiden arjen helpottamiseksi.
• Hoiva- ja hoitotyöt, jotka tukevat kotona asuvien ikäihmisten ja vammaisten asumista.
• Puutarhatyöt ja pihapalvelut, jotka helpottavat omakotitalon tai vapaa-ajan asunnon ylläpitoa.

Kotitalousvähennyksen avulla voidaan siis paitsi kannustaa palveluiden käyttöön myös tukea palvelualan työllisyyttä ja kasvua. Sen kaventuminen on herättänyt paljon keskustelua siitä, miten julkinen valta kohtelee työtä ja kotitalouksia verotuksen kautta.

Kaikkosen viesti hallitukselle

Kaikkonen on linjannut, että kotitalousvähennyksen palauttaminen entiselleen olisi konkreettinen ja nopea keino tukea pienyrittäjiä, lisätä työpaikkoja ja edistää palveluiden tarjontaa. Hänen näkemyksensä mukaan tämä olisi myös tärkeä signaali siitä, että veropolitiikassa kuunnellaan yrittäjien ja kansalaisten arjen realiteetteja.

“Kotitalousvähennys toimii työpaikkojen kasvun välineenä”, Kaikkonen on todennut ja painottanut, että hallituksen tulisi tehdä korjausliike, joka tukee suomalaista yrittäjyyttä eikä lannista sen edellytyksiä.

Keskustan linja eroaa hallituksen nykyisestä verolinjasta, joka keskittyy veronkevennyksiin muilla sektoreilla, kuten ansiotulojen verotuksessa, mutta on leikannut juuri kotitalousvähennystä palveluiden osalta. Tämä on yksi keskeinen erimielisyyden kohde valtion talouspolitiikassa.

Kaikkosen viesti on selkeä: jos halutaan vahvistaa työllisyyttä, tukea palvelusektoria ja parantaa kotitalouksien ostovoimaa, kotitalousvähennyksen ehtoja pitää arvioida uudelleen ja harkita niiden palauttamista edullisemmiksi.

Asiat yhteen

Kotitalousvähennys on ollut suomalaisille merkittävä verohuojennus, jonka avulla on voinut teettää kotiinsa töitä ja ostaa palveluita kustannustehokkaammin. Viime vuosien leikkaukset ovat kaventaneet tätä mahdollisuutta. Kaikkonen katsoo, että vaikutukset ovat olleet enemmän haitallisia kuin hyödyllisiä, erityisesti pienyrittäjien näkökulmasta. Hän vaatii nyt leikkauksien perumista ja vanhojen ehtojen palauttamista, jotta sekä kotitaloudet että palveluyritykset saavat kaivattua tukea.

Miksi kotitalousvähennys on tärkeä?

• Tukee pienyrityksiä ja palvelualaa.
• Edistää kotitalouksien palveluiden käyttöä.
• Vahvistaa työllisyyttä ja yrittäjyyttä.
• Helpottaa arkea erityisesti vanhuksille ja perheille.

Lähteet

• Kotitalousvähennyksen muutokset ja vaikutukset – Verohallinto.
• Kaikkosen kommentit kotitalousvähennyksestä.
• Pienyrittäjien näkemyksiä verovähennysten vaikutuksista.
• Ohjeita ja käytännön tietoa kotitalousvähennyksestä.