Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on saanut valmiiksi ensi vuoden budjettia koskevan mietintönsä, ja samalla se on linjannut jakamattoman määrärahan kohtalosta. Tämä kohdennus, joka perustuu hallituspuolueiden väliseen sopimukseen, tuo mukanaan iloisia uutisia erityisesti Länsi-Uudellemaalle. Alue on saamassa merkittäviä valtion panostuksia, joiden odotetaan vaikuttavan myönteisesti liikenneturvallisuuteen, terveydenhuoltoon, koulutukseen ja elinvoimaiseen kulttuurielämään. Panostukset kohdistuvat useisiin paikallisiin yhdistyksiin, järjestöihin sekä kriittisiin infrastruktuurihankkeisiin.

Kansanedustaja Henrik Wickström (RKP), joka toimii valtiovarainvaliokunnan varajäsenenä, on ollut keskeisessä roolissa neuvotteluissa. Vaikka jaettava kokonaismäärä on hänen mukaansa pienempi kuin aiempina vuosina, hän korostaa, että monia alueen kannalta elintärkeitä panostuksia on silti saatu läpi. Hän iloitsee siitä, että lukuisat hankkeet, jotka parantavat suoraan asukkaiden arkea ja alueen kilpailukykyä, saavat nyt kipeästi kaivattua rahoitusta. Wickström näkee tämän osoituksena siitä, että Länsi-Uusimaa nähdään valtakunnallisesti merkittävänä alueena, jonka kehittämiseen kannattaa investoida.

Liikenneyhteydet ja turvallisuus etusijalla

Infrastruktuurihankkeet ovat saaneet tuntuvan siivun valtion budjetista, ja erityisesti tiehankkeiden kehittäminen nähdään liikenneturvallisuuden kannalta ensiarvoisena. Valtatie 25:n tievalaistusta laajennetaan Tammisaaresta Hangon suuntaan merkittävällä 420 000 euron summalla. Tämän investoinnin odotetaan parantavan liikenneturvallisuutta huomattavasti pimeinä aikoina, mikä on ollut alueen asukkaiden pitkäaikainen toive.

Wickström on tyytyväinen, että valtatie 25:n valaistusta voidaan edelleen parantaa, sillä pimeillä teillä sattuu helpommin onnettomuuksia. Myös pienempiin teihin kohdistuu parannuksia, sillä Inkoon Suurkirkontie ja Innanbäckintien ensimmäinen osuus päällystetään uudelleen, ja samoin parannetaan Kirkkonummen Kabanovintietä. Suurkirkontien ja Innanbäckintien ensimmäisen osuuden toteuttaminen antaa vauhtia kokonaisvaltaisemmalle kunnostukselle, jota toivotaan saatavan rahoitettua ensi vuonna. Kabanovintien parantaminen Kirkkonummella on myös erittäin hyvä asia parantamaan paikallista liikkumista.

Eduskunta on myöntänyt rahoitusta myös kahdelle raideliikenteeseen liittyvälle selvitykselle, jotka voivat mullistaa alueen liikenneyhteydet tulevaisuudessa. Toinen selvitys keskittyy kantatie 51:een, jossa arvioidaan liikenneturvallisuutta parantavia toimia Siuntion ja Karjaan välillä, ja samalla tarkastellaan monikaistaisen tien jatkamisen tarpeellisuutta Siuntiosta aina Karjaalle asti. Tällä hetkellä monikaistaista osuutta suunnitellaan vain Siuntion ja Inkoon rajalle saakka. Toinen selvitys keskittyy Lohjan aseman avaamiseen uudelleen junaliikenteelle hyödyntämällä Hanko–Hyvinkää-rataa sekä mahdollisuuteen rakentaa pistoraide Lohjalta rantaradalle.

Wickström korostaa näiden selvitysten merkitystä alueen kehitykselle. Hän toteaa, että kantatie 51:n nelikaistaistamisen tarve herättää paljon keskustelua, ja siksi on tärkeää saada selville kuntien ja asukkaiden näkemykset tilanteesta ja realistisista vaihtoehdoista. Raideliikenteen osalta pistoraiteen mahdollisuuden tutkiminen Lohjalta rantaradalle on tärkeää, koska Lohjan laajat palvelut voisivat hyödyttää koko aluetta, jos junaliikennettä hyödynnettäisiin paremmin.

Terveyspalvelut ja korkeakoulutus tutkimuksen kohteena

Myös sairaanhoito ja koulutus saavat osansa valtion rahoituksesta selvitysten muodossa. Lohjan sairaala saa rahoitusta selvitykseen, jossa arvioidaan synnytystoiminnan mahdollista palauttamisen tarvetta, mikä on ollut kiistanalainen ja tunteita herättävä aihe Länsi-Uudellamaalla viime vuosina. Raaseporin sairaala saa rahoitusta selvitykseen, jossa kartoitetaan alueen palvelutarpeita asukkaiden näkökulmasta, ottaen huomioon erityisesti kielellisten oikeuksien toteutuminen. Nämä selvitykset pyrkivät tarjoamaan objektiivisen pohjan tuleville päätöksille.

Lisäksi käynnistetään selvitys siitä, miten ruotsinkielisen korkeakoulutuksen edellytyksiä voidaan vahvistaa ja kehittää Länsi-Uudellamaalla. Wickström on keskustellut muun muassa Arcadan kanssa, joka on osoittanut kiinnostusta selvittää ruotsinkielisten koulutusten tarjoamista alueella. Tässä yhteistyössä nähdään keskeisenä Novian, Arcadan, kuntien ja elinkeinoelämän välinen yhteistyö. Hän on erityisen tyytyväinen, että nämä selvitykset saavat rahoituksen, koska ne antavat uutta vauhtia sairaaloiden ja koulutuksen kehittämiselle alueella.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ruotsinkielisten palvelujen kehittämishanketta laajennetaan myös siten, että Raaseporin sairaalan palveluvalikoima arvioidaan kielellisten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Tämä varmistaa, että alueen asukkailla on mahdollisuus saada palveluita omalla äidinkielellään, mikä on olennainen osa suomalaista lainsäädäntöä. Panostus Raaseporin sairaalaan antaa uudenlaista kehitysvauhtia, ja synnytystoiminnan tarpeen valtakunnallinen arviointi Lohjalla on pitkän keskustelun tulos.

Elävä kulttuurielämä saa tukea

Länsi-Uudenmaan laaja ja elinvoimainen kulttuurielämä saa myös tuntuvaa tukea. Useat alueen yhdistykset ja museot hyötyvät myönnetyistä avustuksista, mikä tukee paikallista toimintaa ja auttaa kehittämään sitä edelleen. Tuki on erityisen tärkeää ruohonjuuritason toiminnalle, jota Wickström pitää suuressa arvossa.

Karjaan juhlatoimikunta saa 20 000 euroa ensi vuonna järjestettävän Karjaan 700-vuotisjuhlan järjestämiseen, mikä on merkittävä panostus paikalliseen identiteettiin ja yhteisöllisyyteen. Hankoniemen Rintamamuseo saa puolestaan 50 000 euroa, mikä auttaa säilyttämään ja esittelemään tärkeää historiaa. Muita tuensaajia ovat:

• Inkoon kotiseutu- ja museoyhdistys: 10 000 euroa
• Musiikki Siuntiossa – Siuntio Soi (Lux Musicae festivaali): 10 000 euroa
• Degerbyn kylätoimikunta: 10 000 euroa
• Västnyländska ungdomsringen: 10 000 euroa
• Hurja Hanko: 10 000 euroa
• Lohjan harrastajanäyttelijät: 10 000 euroa
• Skärgårdsteatern r.f.: 20 000 euroa
• Teatern Rampfeber: 10 000 euroa
• Fallåker UF: 10 000 euroa

Nämä avustukset antavat paikallisille toimijoille mahdollisuuden toteuttaa ja kehittää toimintaansa, joka on olennainen osa Länsi-Uudenmaan vetovoimaisuutta. Kulttuurin tukeminen on investointi alueen henkiseen hyvinvointiin ja matkailun kehittämiseen.

Rahoituskohteet yhteenvetona

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä Länsi-Uudellemaalle kohdennetut merkittävät rahoitukset jakautuvat seuraaviin pääotsikoihin ja hankkeisiin:

• Infrastruktuurihankkeet:
  • Valtatie 25:n tievalaistuksen kehittäminen Tammisaaren ja Hangon välillä: 420 000 euroa.
  • Suurkirkontie ja Innanbäckintie (Mt 11114) osittainen parantaminen: 200 000 euroa.
  • Kabanovintien parantaminen (osa 1): 200 000 euroa.
  • Selvitys kantatie 51:n nelikaistaistamisen tarpeesta: 30 000 euroa.
  • Selvitys Lohjan aseman junaliikenteelle avaamisen ja pistoraiteen mahdollisuuksista: 30 000 euroa.
• Sairaanhoito ja koulutus:
  • Selvitys ruotsinkielisen korkeakoulutuksen tarjoamisen mahdollisuuksista: 25 000 euroa.
  • Selvitys Lohjan sairaalan palveluvalikoiman kehittämisestä (mm. synnytystoiminnan uudelleenkäynnistäminen): 20 000 euroa.
  • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ruotsinkielisten palvelujen kehittämishankkeen laajennus (Raaseporin sairaala): 25 000 euroa.
• Yhdistykset ja museot:
  • Tukia useille paikallisille kulttuuri- ja kotiseutuyhdistyksille, yhteensä noin 160 000 euroa.

Nämä panostukset, vaikka jakamaton määräraha on pienempi kuin aiemmin, osoittavat vahvaa sitoutumista Länsi-Uudenmaan kehittämiseen ja elinvoimaisuuteen. Niiden odotetaan tuovan konkreettisia parannuksia alueen asukkaiden arkeen ja luovan pohjaa tulevaisuuden kasvulle.