Suomi seisoo tällä hetkellä työelämän murroksen ja osaajapulan monimutkaisessa ristiaallokossa, minkä vuoksi kansa on joutunut seuraamaan huolestuneena hallituksen päätöstä lakkauttaa aikuiskoulutustuki, mikä käytännössä poisti työssäkäyviltä suomalaisilta mahdollisuuden päivittää taitojaan ilman merkittävää toimeentuloriskiä. Kansainvälinen kilpailukyky ja kotimainen tuottavuus lepäävät vahvasti jokaisen kansalaisen kyvyn varassa omaksua uutta tietoa, joten yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön nousi välittömästi kysymys siitä, miten jatkuva oppiminen (jatkuva oppiminen) taattaisiin tasapuolisesti kaikille. Sosialidemokraattinen puolue (SDP) on nyt vastannut tähän huutoon julkistamalla vaihtoehtobudjettinsa yhteydessä esityksen uudesta aikuiskoulutustuesta, joka puolueen mukaan toisi kaivatun paluun järkeen ja tarjoaisi työssä oleville ihmisille selkeän, taloudellisesti turvatun väylän uuden osaamisen hankkimiseen.
Työelämän muutos vaatii jatkuvaa panostusta osaamiseen
Teknologinen kehitys ja globalisaation nopeat liikehdinnät ovat muuttaneet suomalaisia työmarkkinoita tavalla, jota ei aiemmin ole nähty, joten asiantuntijat korostavat jatkuvan oppimisen olevan Suomen taloudellisen elinvoiman kannalta aivan välttämätön tekijä. Arvioiden mukaan jopa puolet työssäkäyvien keskeisistä taidoista saattaa muuttua radikaalisti vain viiden vuoden sisällä, mikä asettaa suuria paineita niin yksilöille kuin työnantajillekin pysyä kehityksen vauhdissa mukana. Ihmisten on kyettävä kehittämään osaamistaan läpi koko työuransa, jotta he voivat paitsi sopeutua väistämättömiin muutoksiin myös toimia itse aktiivisina muutoksentekijöinä omilla aloillaan, mikä viime kädessä turvaa heidän urakehityksensä ja työllistymisensä tulevaisuudessa. Aalto-yliopiston ja Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) näkemykset tukevat ajatusta, jonka mukaan luovuuden ja analyyttisyyden kaltaisten kognitiivisten taitojen rooli kasvaa entisestään, minkä vuoksi asenne jatkuvaa oppimista kohtaan on merkityksellisempi kuin koskaan aikaisemmin.
Osaajapula on konkretisoitunut erityisesti niillä aloilla, jotka ovat kriittisiä hyvinvointiyhteiskunnan kannalta, joten muun muassa sosiaali- ja terveysala (sote) sekä kasvatus- ja opetusala ovat joutuneet kärsimään huomattavasta työvoimapulasta. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja alojen pääsopijajärjestöt ovat tuoneet esiin huolensa siitä, että aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentää kyseisten alojen mahdollisuuksia kouluttaa työntekijöitä uusiin kelpoisuuksiin ja tehtäviin, mikä pahentaa tilannetta entisestään tulevaisuudessa. Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen onkin näillä aloilla usein tutkintopohjaista ja siten välttämätöntä lakisääteisten palveluiden tuottamiseksi, joten tuen puuttuminen iskee erityisen kipeästi juuri niihin ammatteihin, joissa työvoimasta on jo nyt huutava pula. SDP:n esittämä malli pyrkii vastaamaan tähän akuuttiin ongelmaan ohjaamalla tukea nimenomaan niille aloille, joilla työvoimantarve on suurin ja joissa koulutuksella on suorin työllistymisvaikutus.
SDP:n uusi malli – täsmäohjausta ja maltillisempia kustannuksia
SDP:n sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen on korostanut, että puolueen ehdottama uusi aikuiskoulutustuki on huomattavasti aiempaa järjestelmää täsmällisempi ja kustannustehokkaampi kokonaisuus, sillä sen arvioidaan maksavan vuodessa noin 100–130 miljoonaa euroa, kun taas lakkautetun tuen vuosikustannukset olivat lähempänä 175 miljoonaa euroa. Mallin ytimessä on tavoite tukea nimenomaan työssäkäyviä ihmisiä, jotka haluavat joko nostaa koulutustasoaan, vaihtaa alaa tai hankkia uutta osaamista työnsä ohella ja samalla turvaten toimeentulonsa, mikä on ratkaisevaa matalammin koulutetuille kansalaisille, joille uran suuntaa muuttava uraloikka jäisi muuten puhtaaksi haaveeksi. Esityksen mukaan tuki kohdennettaisiin tiukasti aloille, joilla on työvoimapulaa, sekä koulutuksiin, jotka todistetusti vahvistavat työllistymistä ja vastaavat muuttuvien työmarkkinoiden vaatimuksiin, joten esimerkiksi siirtyminen hoitoalalta teknologia-alalle tai vihreän siirtymän vaatiman sähköosaamisen päivittäminen olisi aidosti mahdollista.
Hallituksen alkuperäinen päätös aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta perusteltiin työllisyyden lisäämisellä ja julkisten menojen vähentämisellä, mutta päätös sai osakseen runsaasti kritiikkiä siitä, että se oli ristiriidassa hallitusohjelmassa mainittujen osaamisen kehittämisen tavoitteiden kanssa, joten järjestöt ja asiantuntijat nostivat esiin epäilyjä sen todellisista työllisyysvaikutuksista. On huomioitava, että entinen tuki mahdollisti opiskelun työn ohessa ja oli erityisen tärkeä matalammin koulutetuille ja alle 40-vuotiaille, jotka hyödyttävät työnantajiaan ja yhteiskuntaa vielä pitkään hankitulla lisäosaamisellaan. Näin ollen SDP:n uusi ehdotus asettuu suoraan vastakkain hallituksen linjan kanssa, sillä se pyrkii palauttamaan yhteiskuntaan luottamuksen siihen, että aikuisiällä opiskelu ja osaamisen kehittäminen ovat edelleen kansalaisoikeuksia eivätkä pelkkä harvojen etuoikeus. Tämä poliittinen linjaveto korostaa jatkuvan oppimisen sosiaalista ja taloudellista merkitystä kansakunnan tulevaisuudelle.
SDP:n vaihtoehtobudjetti pyrkii luomaan Suomeen oikeudenmukaisemman ja kasvua tukevan talouspolitiikan, joten uuden aikuiskoulutustuen lisäksi puolue esittää muitakin työllisyyttä ja osaamista edistäviä toimenpiteitä. Puolue aikoo esimerkiksi ottaa käyttöön suojaosan työttömyysturvaan, mikä kannustaisi osa-aikatyöhön, sekä sallisi työttömyysturvalla opiskelun nykyistä laajemmassa mittakaavassa, millä pyritään tukemaan työttömien mahdollisuuksia kehittää osaamistaan pitkittyneen työttömyyden aikana. Lisäksi puolue panostaisi rahallisesti enemmän nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, joten kokonaisvaltainen lähestymistapa osaamiseen ja työmarkkinoihin on selvästi SDP:n poliittisen linjan ytimessä.
Osaamisen kehittämisen keskeiset hyödyt
Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen työuran aikana eivät ole ainoastaan yksilön henkilökohtaisia etuja, vaan ne tuottavat laajoja yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä, sillä koulutukseen panostavat yritykset reagoivat markkinoiden ja teknologioiden muutoksiin nopeammin ja paremmin kuin kilpailijansa. Työntekijöiden motivaatio ja sitoutuneisuus paranevat merkittävästi silloin, kun he kokevat, että heidän kehittymiseensä panostetaan ja heidän osaamistaan arvostetaan, mikä puolestaan parantaa yrityksen pitovoimaa ja tuottavuutta. Tuki on mahdollistanut alanvaihdot ja koulutustason nostamisen niille, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat, joten sen palauttaminen kohdennetulla tavalla on nähtävissä suorana investointina tulevaisuuteen.
Uuden aikuiskoulutustuen tavoitteet ja hyödyt voidaan tiivistää seuraavaan luetteloon:
- Työllistymisen vahvistaminen ja osaajapulan lieventäminen ohjaamalla tukea aloille, joilla on suurin työvoiman tarve.
- Koulutustason nostaminen erityisesti matalammin koulutetuille työssäkäyville, mikä avaa heille uraloikkien mahdollisuuksia ja vähentää eriarvoisuutta.
- Toimeentulon turvaaminen opiskelun aikana, mikä poistaa suurimman esteen aikuisiällä opiskelulta ja tekee siitä realistisen vaihtoehdon.
- Yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen varmistamalla, että työelämässä on käytettävissä ajantasaista osaamista ja uusia taitoja.
- Vihreän siirtymän ja teknologisen kehityksen vaatiman erityisosaamisen hankkimisen tukeminen.
Poliittinen ulottuvuus ja tulevaisuuden näkymät
SDP:n esitys on selkeä poliittinen ulostulo, joka pyrkii osoittamaan, että talouden tasapainottamisen ei tarvitse tapahtua osaamisen ja koulutuksen kustannuksella, sillä puolueen näkemyksen mukaan luottamus ihmisten kykyyn ja haluun kehittyä on talouden parasta valuuttaa. Tuula Haatainen onkin muistuttanut, että Suomi tarvitsee kipeästi osaavia tekijöitä, ja ihmiset ansaitsevat reiluja mahdollisuuksia oppia uutta, minkä vuoksi aikuiskoulutustuen kaltaiset sosiaaliset investoinnit ovat välttämättömiä työelämän muutoksessa. Vaihtoehtobudjetin esittely ajoittuu aikaan, jolloin hallitusohjelman leikkausten vaikutukset alkavat jo näkyä, joten SDP pyrkii tarjoamaan kansalaisille konkreettisen, oikeudenmukaisemman vision Suomen tulevaisuudesta. Tämän uuden mallin avulla sosiaalidemokraatit pyrkivät palauttamaan sen, mikä suomalaisilta vietiin: mahdollisuuden opiskella aikuisiällä ja pysyä mukana työelämän vauhdissa ilman toimeentulon romahdusta.
