Kansanedustaja Mika Kari (sd.) nostaa käynnissä olevan vaihtoehtobudjettikeskustelun myötä esiin vaatimuksen merkittäville ja pitkäjänteisille panostuksille Suomen puolustukseen. Hän painottaa, että turvallisuusympäristön muuttuminen sekä kansainväliset vastuut edellyttävät nyt määrätietoista ja pitkäaikaista sitoutumista. Samalla hän muistuttaa, ettei puolustuksen vahvistaminen saa unohtaa arjen — kansalaisten — turvallisuutta ja palveluiden saatavuutta.
Miksi puolustusta vahvistamaan — turvallisuustilanne vaatii
Mika Karin mukaan maailma on turvallisuuspoliittisesti jakautuneempi ja epävakaampi kuin vuosikymmeniin. Tämän myötä myös Suomen tarve varautua on kasvanut. Hän korostaa, että liittoutumisemme Naton kautta edellyttää, että maanpuolustus, reservi ja koko kansan puolustustahto pysyvät vahvoina.
Kari huomauttaa, että ensimmäinen puolustusselonteko jäsenyyden jälkeen on historiallinen ja että nyt tehdään linjauksia, jotka vaikuttavat Suomen turvallisuuteen vuosikymmeniksi eteenpäin.
Budjettipaine — puolustusmenojen nosto osaksi vaihtoehtobudjettia
Nykyisessä tilanteessa Suomen puolustusmenot ovat arviolta noin 2,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Nato-kumppanien uudet suositukset ja tavoitteet ovat kuitenkin selkeitä: 3,5 prosenttia suoraan puolustukseen ja 1,5 prosenttia muihin turvallisuutta tukeviin menoihin.
Kari katsoo, että tämän tason saavuttaminen vaatii sekä määrätietoista sitoutumista että budjettirahojen kasvattamista. Hän selittää, että vaihtoehtobudjetissa puolustukseen panostaminen on välttämätöntä, vaikka tiedossa on, että se edellyttää taloudellisia uhrauksia.
Vapaaehtoinen maanpuolustus ja reservi — tärkeä osa kokonaisuutta
Kari painottaa, että pelkkä armeijan vahvistaminen ei riitä. Tarvitaan myös toimiva vapaaehtoinen maanpuolustus ja reservin ylläpito. Tämän vuoksi hän vaatii, että esimerkiksi Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) saa riittävän rahoituksen osana valtion talousarviota, eikä vain satunnaisen ”joululahjana”.
Hän varoittaa, että tilanteessa, jossa turvallisuusuhat voivat muuttua nopeasti, ei ole kestävää tukea vapaaehtoiselle maanpuolustukselle, jos sen toiminta on jatkuvasti rahoituskriisissä.
Parlamentaarinen valvonta ja pitkäjänteinen suunnittelu — yli vaalikausien
Kari on viime aikoina korostanut, että puolustuspolitiikassa tulee säilyttää parlamentaarinen ote ja tehdä päätöksiä yli hallitus- ja oppositiorajojen. Hän ehdottaa, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä puolustusselontekojen seurantaryhmät pysyisivät toiminnassa koko vaalikauden ajan.
Tällainen rakenne tarjoaa parhaat edellytykset suunnitella puolustuksen kehittämistä pitkäjänteisesti ja huolellisesti. Kari korostaa, että puolustuksen tarpeet ennakoivat vuosia eteenpäin — vain näin voidaan varmistaa, että tulevat sukupolvet elävät turvallisessa maassa.
Taloudelliset ja yhteiskunnalliset haasteet — mistä rahat?
Puolustusmenojen nostaminen 3,5–5 prosenttiin BKT:stä ei ole yksinkertainen kysymys. Arviolta se tarkoittaa useiden miljardien eurojen pysyvää lisäpanostusta.
Tällainen sopeuttaminen saattaa vaatia priorisointia muissa menoissa, ja herättää kysymyksiä siitä, miten esimerkiksi koulutus, terveydenhuolto tai muut julkiset palvelut turvataan. Moni, kuten oppositiopuolue Vasemmistoliitto, onkin vaatinut selkeää suunnitelmaa rahoitukselle ennen suurten menolisäysten hyväksymistä.
Kari myöntää, että talous on kireä, mutta korostaa, että turvallisuus on edellytys hyvinvoinnille. Hän katsoo, että panostukset puolustukseen ovat investointi suomalaisten vapauteen ja vakauteen, eivät pelkkä kustannus.
Mitä juuri nyt edellytämme
- Puolustusmäärärahojen nostamista reilusti — ensisijaisesti 3,5 prosenttiin BKT:stä.
- Vapaaehtoisen maanpuolustuksen, muun muassa MPK:n, rahoituksen turvaamista.
- Reservin ja asevelvollisuuden kehittämistä vastaamaan nykyistä tilannetta.
- Parlamentaarisen valvonnan ja selontekojen seurannan jatkamista vaalikauden yli.
- Avoimuutta ja vastuullisuutta: menstöpanostusten vaikutuksista julkistettava realistinen rahoituspolku.
Miten eri osapuolet näkevät tilanteen
Vallitseva keskustelu on laaja. Hallitus ja sen kannattajat kannattavat Nato-liittoutuman tuomia velvoitteita ja suhtautuvat puolustusmenojen kasvuun osana yhteistä Euroopan turvallisuutta. Toisaalta monet oppositiopuolueet kyseenalaistavat, mistä varat otetaan ja kehottavat arvioimaan vaikutukset koko yhteiskuntaan.
Mika Kari ja hänen edustamansa Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) asettavat painopisteeksi sen, että rahoituksen ohella suunnitelma on vastuullinen ja pitkäjänteinen. He haluavat varmistaa, että investoinnit eivät jää irrallisiksi päätöksiksi, vaan osa kokonaisvaltaista strategiaa.
Mistä on kysymys: tärkeimmät asiakohdat
Tässä ovat päätavoitteet, joihin Mika Kari ja SDP haluavat keskittyä:
- Puolustusbudjetin korottaminen 3,5 %:iin BKT:stä (Nato-suosituksen mukaisesti)
- Maanpuolustuksen kokonaisuuden vahvistaminen: asevelvollisuus, reservi, vapaaehtoinen maanpuolustus
- MPK:n ja vastaavien järjestöjen riittävä ja vakaa rahoitus
- Parlamentaarisen valvonnan ja suunnittelun turvaaminen yli vaalikausien
- Avoin ja vastuullinen julkinen keskustelu rahoituksen ja vaikutusten osalta
Miksi tämä linja voi olla ratkaiseva
Suomen turvallisuustilanne on muuttunut radikaalisti viime vuosina. Kansainväliset kriisit, muuttuva geopoliittinen tilanne ja sotilaallisen voiman merkityksen korostuminen tekevät selväksi, että pitkäjänteinen puolustuksen suunnittelu ei ole luksus, vaan välttämättömyys.
Kari näkee, että pelkkä aseiden hankkiminen ei riitä. Tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka kattaa reservin, koulutuksen, vapaaehtoisuuden ja valmiuden niin sotilaallisiin kuin yhteiskunnallisiin tilanteisiin.
Jos Suomen halutaan säilyvän turvallisena maana myös vuosikymmenien päästä, päätösten on oltava vastuullisia, älykkäitä ja ennen kaikkea kestäviä. Panostukset eivät ole pelkkää rahaa — ne ovat investointi ihmisten vapauteen ja yhteiskunnan tulevaisuuteen.
Lopuksi — mitä odottaa seuraavaksi
Keskustelu puolustusbudjetin kasvattamisesta jatkuu parlamentissa ja politiikassa. SDP:n ja Mika Karin ehdotukset tuovat keskusteluun selkeyttä: budjetin, rahoituksen ja pitkäjänteisyyden pitää kulkea käsi kädessä.
Samalla on entistä tärkeämpää, että kansalaiset ymmärtävät, mistä rahat tulevat ja mihin niitä käytetään. Jos linjaukset jäävät irrallisiksi, on vaarana ettei laajamittaista puolustuspanostusta kyetä ylläpitämään.
Jos puolustukseen halutaan satsata – kuten Kari ehdottaa – se kannattaa tehdä nyt järjestelmällisesti ja vastuullisesti.
Näin SDP ja Mika Kari näkevät puolustuksen tulevaisuuden
- Panostukset puolustukseen nousevat
- Vapaaehtoinen maanpuolustus ja reservi vahvistuvat
- MPK ja muut järjestöt saavat riittävän rahoituksen
- Parlamentaarinen valvonta ja pitkäjänteinen suunnittelu jatkuvat
- Budjetti- ja rahoituspohja on selkeä ja yhteiskunnallisesti kestävä
